Pohjois-Suomi

Kastellin jätinkirkko on maaginen paikka, joka pitää salaisuutensa – 2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua tehdyn rakennelman tar­koi­tuk­ses­ta on useita teorioita

Arkeoastronomi Marianna Ridderstad määritti jätinkirkon akselien lisäksi kuuden portin tarkat aukeamissuunnat tutkiessaan jätinkirkkojen astronomisia suuntauksia. Portit suuntautuvat karkeasti kohti pohjoista, etelää, länttä, kaakkoa ja kaksi kohti itää. KUVA: Vesa Joensuu
Pohjois-Suomi 14.9.2019 10:41 | Päivitetty 14.9.2019 14:06
Sari Jaatinen

Raahen suurin ja kaunein muinaisjäännös, Kastellin jätinkirkko, pitää salaisuutensa. Sen käyttötarkoitusta ei pystytä varmuudella sanomaan.

Jo muutaman sadan metrin kävelymatka kuusien reunustamaa tietä pitkin on elämys. Samalla, kun nousee loivaa rinnettä ylöspäin, voi kuvitella, miten tässä ovat aallot loiskineet muutama tuhat vuotta sitten.

Tieltä poiketaan varvukkoiseen metsään johtavalle polulle. Mustikoiden reunustamaa reittiä tullaan avaralle aukiolle, joka vetää hiljaiseksi.

Kivimuodostelma, Suomen suurin jätinkirkko, hämmentää kävijäänsä joka kerta. Kun aluetta kiertää, katselee kivivalliin jätettyjä aukkoja ja ympäröivää maastoa, alkaa mieleen vyöryä monenlaisia kysymyksiä.

Ketkä ovat tämän rakentaneet ja miksi? Liittyykö tähän jotakin uskonnollista vai onko tämä vain yksiselitteisesti suuri asumus? Millaisessa yhteydessä avaruuteen ja auringon kiertoon tässä on eletty? Onko täällä ollut jättiläisiä?

Kivirakennelman keskellä tulee keskittynyt olo, ja rakennelman keskellä tuntee itsensä pikkuruiseksi hiukkaseksi ajan valtavassa rattaistossa.

– Se on maaginen paikka. Uskon, että tämä uskonnollinen tunne, joka paikassa tulee, liittyy jätinkirkon alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ja paikan rituaalisuuteen. Se on sama tunne kuin paikan rakentajilla oli silloin, sanoo Suomen ensimmäinen arkeoastronomi Marianna Ridderstad.

Yksi melko varma asia Kastellin jätinkirkossa on: se on moniperiodinen. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut ajan myötä.

– Me emme tarkalleen tiedä, mitä jätinkirkon rakentajat halusivat. Se, miten kohde on suunnattu, ei välttämättä kerro, mikä se on ollut.

Suuntaaminen tarkoittaa, että rakennus ja sen portit on aseteltu tähtitaivaaseen nähden niin, että tärkeimpien aurinko- ja kuupäi­vien laskut ja nousut näkyvät tietyistä kohdista. Kaikki rituaaliset katselupisteet ovat astronomisesti tietyissä kohdin.

Kastellilla yhdestä reiästä näkyy talvipäivänseisauksen nousu, toisesta lasku. Koko maisema ja taivasnäkymä on otettu huomioon.

– Myöhäisemmässä vaiheessa on rakennettu röykkiöitä jätinkirkon akselin suuntaan. Jos ne olivat hautoja, ajatuksena saattoi olla jälleensyntyminen – idea siitä, että auringonvalo voi herättää sielut.

Kunnon kenttätutkimus saattaisi antaa uusia vastauksia. Ridderstad uskoo, että jos samanaikaisia asuinpaikkoja alettaisiin kaivaa, voisi isompien rakennelmien merkitys käydä selväksi.

Selityksen jätinkirkolle voi periaatteessa ajatella kukin millaiseksi haluaa. 2 500 vuoden takaa ennen ajanlaskun alkua kukaan tuskin tulee muuta vastaan väittämään.

– Hylkeenpyyntiselitys on joka tapauksessa vanhentunut, ja paikalla olevan kyltin tiedot ovat vanhentuneet ajat sitten; se pitäisi uusia. Hylkeet eivät mene minkään rinkulan sisään. Pyyntivallit ovat olleet paljon tätä pienempiä.

Yksi teoria on, että jätinkirkkoa on käytetty puolustuslinnana.

– Koska siinä ympärillä on akselin suuntaisesti röykkiöitä, olen ajatellut, että se on yhteisöllinen rakennus ja sillä on todennäköisesti ollut rituaalista toimintaa. Suuntaukset palvelevat myös tätä toimintaa.

Lähistöllä on kaksi muutakin jätinkirkkoa ja vielä kolmaskin vähän kauempana. Raahessa on siis melkoinen jätinkirkkokeskittymä.

– Pirttihaudankangas oli todella upea kohde, mutta se on jäänyt kultakaivosalueelle. Toinen jätinkirkko on kaivosalueen ulkopuolella länsipuolella ison rakan rinteessä. Kettukankaan lähellä on Pikkujakenaro, josta on ollut suora näköyhteys Kettukankaalle. Näiden välillä voi olla jokin yhteys.

Ridderstad sanoo Suomen kulttuurisen keskuksen sijainneen kivikaudella juuri Pohjois-Pohjanmaalla, kun puhutaan jäännösten määrästä.

– Kierikissä on ollut valtavia, 10–20-metrisiä rakennuksia. On ollut resursseja rakentaa. Ei täällä ole vain maakuopassa kyykötetty.

Jätinkirkot tuhoutuivat, kun ilmasto muuttui. Ridderstad toteaa, että kun sivilisaatio nousee kulttuuriltaan rikkaaksi, koko systeemi romahtaa muutamassa sadassa vuodessa.

– En usko, että länsimainen kulttuuri pystyy suojelemaan itseään, jos ympäristökatastrofi lähtee etenemään, koska kulttuurimme on vielä haavoittuvampi.

Juttua muokattu kello 14.07: Otsikkoa korjattu. Jätinkirkko on rakennettu 2500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ei 2500 vuotta sitten, kuten otsikossa virheellisesti väitettiin. 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Mielenkiintoinen kirjoitus.Onhan tuolla tullut käytyä,viimeksi viikko sitten.
Hirvinevan (Liminka) aseman läheisyydessä on karttaan merkitty jätinkirkko.Jos joku on tästä kiinnostunut,niin mielestäni se on vaan jokunen kivikasa ja kuoppa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljon suurempi ihme on se että Raahessa on tämmönen säilynyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Arkeoastronomi on aivan oikeassa: "kun sivilisaatio nousee kulttuuriltaan rikkaaksi, koko systeemi romahtaa muutamassa sadassa vuodessa." Näin on juuri käymässä Afrikassa ja Lähi-Idässä. Länsimaissa tuskin vastaavaan kaaokseen ylletään ilman ulkopuolista "apua".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun sivilisaatio nousee (taloudellisestikin) rikkaaksi, niin valtaan nousee joku porukka, joka pyrkii pitämään vallan itsellään keinoista välittämättä. Kaikki hyytyy ja siitä seuraa romahdus ja kaaos. Afrikka on näitä esimerkkejä täynnä. Lisäksi on vaikka Venezuela ja Pohjois-Korea. Venäjäkin on tällä huolestuttavalla kehitysuralla.

Länsimaissa valta vaihtuu vaaleissa, paitsi Unkarissa ja Puolassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa se on ollut - ei hylkeiden, vaan kalojen pyydystämiseen tehty rakennelma. Korkean veden aikaa kalat uivat aallokolta suojaan kivikehän sisälle, ja laskuveden aikaan pyrkivät kivikehän aukkojen kohdilta ulos. Mutta ne onkin silloin jo tukittu.

Pyynti oli silloisten ihmisten pääelinkeino, ja sitä varten rakenneltiin kaikenlaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuo ovat olleet merenrannalla aikoinaan. Ei niillä varmaan ole sen suurempaa tarkoitusta kuin toimia tuulensuojina hylkeiden ja lintujen metsästysretkillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tuulensuojina vaan hylkeiden kyttäyspaikkoina, joista käsin miesporukka on voinut hyökätä rannalle tulleen hyljeparven kimppuun, ja
nuijineet ne hengiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikon mukaan 2500 vuotta vanha, mutta tekstissä sentään oikein että rakennettu 2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Noissa ajoissa on kuitenkin se parin tuhannen vuoden ero.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei saa tonkia historiaa vaan täytyy tyytyä siihen että olemme ruotsalaisten aikaansaannos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sivilisaation on täytynyt ollut vauras ja hyvinvoiva, jos on ollut aikaa rakentaa noin valtavia jätinkirkkoja. Mielikuvitus lähtee laukkaamaan, kun tuollaisen näkee. Taidanpa ruveta kirjoittamaan romaania esihistoriallisesta ajasta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Melko paljon on täytynyt olla joutoaikaa ja miesvoimaa, että tuollaset rakennelmat tehnyt kulttuuri on kehittynyt. "Suuressa maailmassa" on maanviljelyn tuoma ruokaylijäämä mahdollistanut voimien suuntaamisen korkealentoisempiinkin hankkeisiin, mutta on metsästys-kalastus-keräilyelinkeinokin ainakin kausittain ollut kyllin tuottavaa, jotta on voitu kokoontua yhteisiin ponnistuksiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei välttämättä. Riittää kun joukko ihmisiä pikkuhiljaa kerää kiviä kasaan. Hienoa että näitä on säilynyt meillekin.

Niin ja suomalaisethan noita ei ole tehnyt. Jo kadonneiden Itämeren saamelaisten rakennelmiahan nuo ovat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

16:33
Näyttelijä Joose Mikkonen vastaa Merja Larivaaran syytöksiin työpaikkakiusaamisesta Oulun Teatterissa – "Puhelun soittaja hoiti luottamustehtäviään. Asiaa ei koskaan annettu anteeksi"
15:32
Moottorikelkkailija ohitteli autoja ja pakeni poliisia Kemissä – hovi ei alentanut 55 päivän vankeustuomiota
15:32
WWF: Vaikka lohta nousi Tornionjokeen kohtalaisesti, ylikalastusta ei voida jatkaa
15:24
Johtamismallista päätös vasta marraskuussa – Pormestarimallia ei ole hylätty, mutta nykymallia kehitetään valtuustokauden loppuun
15:20
Nuorten foorumi tutustutti Oulun lapsia ja nuoria vaikuttamismahdollisuuksiin – "Vielä on matkaa siihen, että saadaan kaikkien nuorten ääni kuulumaan"
15:04
Oululaisyhtiö iLoqin pörssilistaus jäi haaveeksi – yhtiö myytiin Nordic Capitalille 190 miljoonalla eurolla
14:25
KPK Yhtiöt aloittaa yt-neuvottelut – Keskipohjanmaa: Koskevat 200:aa henkilöä, irtisanomiset mahdollisia
85
Ruoka-avun jakajien käytännöt taustojen kyselemisestä vaihtelevat Oulussa: "Jos hakee seitsemänä päivänä viikossa kassillisen, voimme kysyä, onko tarve todellinen"
29
Oulu käsittelee pormestarimallia vasta marraskuussa
16
Hallitus purkaa terveyskeskusten hoitojonoja ensi vuonna 70 miljoonalla eurolla – lääkäreitä palkataan lisää
15
Teknologia-ala kaipaa naisia, mutta tyttöjen kiinnostus lopahtaa jo yläkoulussa – teknologiateollisuus kertoo, miten naisten osuus alalla saadaan nousuun
12
Pyhäjoen ydinvoimalan generaattorin valmistus alkoi Japanissa
11
Henkilöauto törmäsi pylvääseen Hietasaaressa – kaksi ihmistä kuljettiin OYSiin
10
Asuntorakentaminen hidastuu selvästi ja alamäki syvenee ensi vuonna – ulkomaisten kiinteistösijoittajien määrä kasvussa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä Kainuun maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työministeri Timo Harakan sidonnaisuudet

Nuo kaikki asiat on jo selvitetty virallisesti. Kaikkien ministereiden on täytynyt selvittää erilaiset sidokset eri intr... Lue lisää...
Taas kerran Höpötti6...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image