Pohjois-Suomi

Kärsämäki juhlii 150-vuotista taivaltaan – Paik­ka­kun­nal­le neljä vuotta sitten muuttanut: "Kärsämäellä on helppo elää, työskennellä ja harrastaa"

Kärsämäkiset Eriika ja Pekka Kyllönen ovat tehneet vuosikymmenten ajan kotiseututyötä oman paikkakunnan ja koko alueen hyväksi. KUVA: Sirpa Kortet
Pohjois-Suomi 8.9.2019 13:48
Sirpa Kortet

Myönteiset laatusanat, kuten turvallinen, ihmisläheinen ja ennakkoluuloton, ovat sanoja, jotka soljuvat niin nykyisten kuin entistenkin kärsämäkisten huulilta. Viikonloppuna Kärsämäellä vietettävät kunnan 150-vuotisjuhlat syntyivät suurelta osin talkootyönä, mikä sai kunnanjohtaja Esa Jussilan ihastelemaan yhteisöllisyyden olemassaoloa.

Ulkoilmatapahtumassa elämänsä menestystarinoita kertoivat niin kulttuurin, urheilun kuin yrityselämänkin edustajat. Ne olivat kannustavina esimerkkeinä siitä, kuinka hyvän kasvualustan niin koulut, kylät kuin eri harrastusjärjestötkin ovat mahdollistamassa.

Juhlallisuus haluttiin pitää tavallisena lauantaina, aivan tavallisena elonkorjuujuhlana, jossa toinen toisensa kohtaamisella oli suuri merkitys.

Trukkilavojen päällä istuessa kuntalaiset pohtivat mennyttä ja nykytilaa. Uutta rakentuu, työtä on, eikä kuntatalouskaan ole hälytystilassa, totesivat kuntalaiset toisilleen.

– Olen aina yrittänyt nuoria kannustaa sillä, että täältä saa hyvät elämäneväät ja kaikki unelmat voivat toteutua, Jussila jatkaa.

Sama ennakkoluulottumuus oli aistittavissa jo silloin, kun 1860-luvulla kuntalaiset alkoivat organisoida kuntaan hallintoa. Luottoihmiseksi pyydettiin rovasti Frosterus, jonka johdolla syntyi Kärsämäen kunta. Vuosikymmenet ovat kehittäneet koulutyötä, muuttaneet maaseutumaista kuntaa teollisemmaksi ja nostaneet sen nelostien matkailijoiden tietoisuuteen.

– Tiesin Kärsämäestä ennestään vain kolme liikenneympyrää, kun muutin työn perässä. Kärsämäellä on helppo elää, työskennellä ja harrastaa. Muuttajan on helppo sopeutua, pohtii opettajaksi paikkakunnalle nelisen vuotta sitten tullut Antti Pekkala.

– Kärsämäki on onnellisten ihmisten koti, Esa Jussila kiteyttää.

Näyttelijä Matti Ristisen läheisyys oli haluttua. Kärsämäen kunnan 150-vuotisjuhlapäivänä nähtiin ennakkoesitys Olen suomalainen -elokuvasta, jossa Ristinen on pääroolissa. KUVA: Sirpa Kortet

Konttilan pihapiiriin tehdyllä Kärsämäki Areenalla pohdittiin lapsuus- ja nuoruusvuosien merkitystä koko elämän kantavana voimana. Aktiiviset opettajat, harrastusryhmien ohjaajat ja kaikki aikuiset, aivan tavalliset kuntalaiset, ovat antamassa omalla osaamisellaan matkaeväitä.

Muutto maailmalle ei katkaise siteitä omille juurille. Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kokee olevansa kärsämäkinen pääkaupunkiseudullakin.

Eväiksi ovat tarttuneet monet yhdessäkoetut kotiseutuasiat, joiden merkitys avautuu vähitellen. Kirjailija Tiina Laitila Kälvemarkille kärsämäkiset metsät ovat niitä mielikuvia, joista hän kirjoittaa teoksiaan Tukholmassa. Kärsämäen kirjaston lainauskoodin hän muistaa yhä, samoin kuin sen, että kirjastovirkailijat laittoivat hänelle lainauskatoksi kymmenen kirjaa kerrallaan.

Kotipaikkakunnan esiintuominen eri yhteyksissä ei ole aina luontevaa. Vanhatalo painottaa, että muistaa aina mainita kotipaikkakuntansa. Tapahtuman juontajana toiminut Veikko Junttila muistaa nuoruusvuosina kaverin kanssa tehdyn Helsingin reissun. Hesan slangi ei avautunut, mutta kaveri oivalsi heiltä kysytyn sitä, mistäpäin pojat ovat lähteneet reissuun.

– No Kärsämäeltä, totesi kaveri ja siitä lähtien olen sanonut olevani sieltä, Junttila naurahtaa.

Kärsämäen 150-vuotisjuhlat jatkuivat iltayöhön asti Suomelassa, jossa kuultiin muun muassa kärsämäkisen lausuja Helmi Saarikosken runoesitys paikkakuntalaisen Hillevi Myllylän teksteistä. Ilta huipentui kärsämäkislähtöisen Ferro Colorin ja Petri Tulpon esityksiin. Suomelan illan helmenä oli Ilkka Vainion yhtyeen show, jossa mukana oli Matti Ristinen.

Kommentti: Ennustan Ristisen Matille Jussi-patsasta

Paljon mahtuu vajaaseen kahteen tuntiin suomalaista musiikkihistoriaa, tunnetta, businessmaailman raakuutta, lämpöä, läheisyyttä, inhimillisyyttä ja elämän onnea, kivikkoja unohtamatta.

Aleksi Mäkelän ohjaama Olen suomalainen -elokuva tuo katsojan silmiin todellisuuden, millaista muusikon ja läheisten arki on. Viihdemaailman glamourin alla on surullinen kääntöpuoli. Esiintyvälle taiteilijalle se on taistelua tuloista, menestymisestä, julkisuudesta ja perhe-elämästä. Elokuvan tarina rakentuu todellisuuteen, muusikko Kari Tapion elämään ja uraan.

Ennustan, että elokuva on kärsämäkisjuuriselle Matti Ristiselle hittirooli. Jos tästä pääroolista ei tule patsasta, ihmettelen.

Ile Vainio ei ollut etukäteissanoissaan väärässä, kun hän totesi ennakkoesityksessä, ettei parempaa Kari Tapion esittäjää voisi olla. Ristinen saa roolinsa kautta katsojan tuntemaan, jopa itkemään. Kun valot syttyivät, yleisö halasi ja kiitteli miestä.

Kärsämäen kunnan 150-vuotisjuhlassa esitettynä elokuvassa luonnollisesti huomaa seuraavansa oman alueen tekijää, mutta hyvin onnistuivat myös muut suomalaisnäyttelijät osissaan.

MAINOS

Kommentoi

Juhlilta kuultu keskustelu. Toinen kysyy toiselta: "Onko Kärsämäki kaupunki?" Toinen vastaa, ympärilleen katseltuaan, että "voi se olla." Henkilöt olivat ilmeisesti ensi kertaa Kärsämäellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäneen muuttaa Kärsämäelle koska nykyisessä asuinpaikassa ei saa edes yöllä olla rauhassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä en oikein usko että jossakin Kärsämäellä ollaan jotenkin parempia kuin muualla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä en oikein usko että jossakin Kärsämäellä ollaan jotenkin huonompia kuin muualla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kärsämäki kampanjoi kuihtuvan kunnan kurimuksessa. Siellä jossakin, ei-missään, eletään lintukodossa, kaukana sivistyksestä ja maailman pahuudesta. Sinne kannattaa muuttaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kärsämäkeläisestä positiivisuudesta pitäisi ottaa mallia Oulun ja oululaisten, jotka nyt kärsivät pahasti negatiivisuudestaan. Ehkä tullista tulleet hiukan parantavat oululaisten mainetta kuitenkin, mutta todella huono se on silti.
Kärsämäki on elävä todiste siitä miten positiivisuudella voitetaan negatiivisuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

17.9.
Seiväshyppääjä Minna Nikkanen, 31, lopettaa uransa – jätti jo aiemmin tämän kauden väliin
17.9.
Oululaistaustainen Juhani Järvi päätyi Raahen kautta ison vankilan johtajaksi Turkuun – "Näitä olosuhteita on turha kenenkään kadehtia, vangilla ei ole vapautta"
17.9.
Halla-ahon mielestä työministeri Harakan työllisyystoimet vaikuttavat "aika sosialistisilta"– "Painopiste näyttää olevan, että valtio maksaa palkat"
17.9.
Hallitukselta pitkä lista työllisyystoimista – aktiivimalli kumotaan ensi vuoden alusta, "vuosisadan palkkatukiuudistus alkaa"
17.9.
Tuttu vinkkimies istuu penkin päässä tietokone sylissä – oululainen apuvalmentaja Sami Kurttila kääntää marginaalit Suomen eduksi Tilaajille
17.9.
Viisikko hehkuttaa budjetin koulutusrahoja – Kulmuni muisti alueellisuuden ja Andersson perusturvan varassa elävät
17.9.
Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiriihi valmis: Työllisyyteen 25 toimenpidettä, kuntatalouden kriisiin varaudutaan, korkeakoulutukseen 60 miljoonaa ensi vuodesta lähtien

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image