Pohjois-Suomi

Kalevalan Aino on nähty uhrina ja kuuliaisena sisarena, kirjailija Tiina Piilola näkee hahmon toisin – "Tällaiset tulkinnat kuulostavat nykynaisen korviin älyttömiltä"

KUVA: Miikka Pirinen
Pohjois-Suomi 21.4.2019 21:41
Laura Seppä

Miehisessä maailmassa eläneiden Kalevalan naisten opetukset puhuttelevat vuosisatojen takaa.

Kansalliseepos, 1849 julkaistu Kalevala, pohjautuu vanhoihin myytteihin. Ne avautuvat monin tavoin. Sorja neito, Aino, on nähty uhrina. Nuori, kaunis nainen ei halua vanhan Väinämöisen vaimoksi vaan joutuu veden alle, hukkuu ja muuttuu merenneidoksi.

Jopa Kalevalan koonnut Elias Lönnröt piti Ainoa kuuliaisena sisarena. Kalevalan naishahmoista yleistajuisen tietokirjan vasta julkaissut kirjailija Tiina Piilola näkee Ainon aivan toisin.

– Tällaiset tulkinnat Ainosta kuulostavat nykynaisen korviin älyttömiltä. Kalevalan maailmassa ei ole Ainolle tilaa. Näen asian siten, että Aino valitsee vapauden. Hän osaa pitää puolensa ja sanoa ei. Hän ei mene siihen rooliin, mihin häntä ollaan työntämässä, Piilola toteaa.

Kirjailija on huomannut, että Kalevalan naisten karut kohtalot avautuvat uusiin tulkintoihin vuosisatojenkin päästä. Tarinat kestävät aikaa käsittämättömän hyvin.

Entisajan miehisessä maailmassa eläneillä naisilla olisi tarjolla myös opetuksia. Nämä naiset osaavat Piilolan mukaan esimerkiksi antaa periksi silloin, kun se kannattaa.

– He eivät taitu, mutta he osaavat taipua. Ne eivät kumoa toisiaan. Nämä naiset eivät ole heittopusseja, mutta osaavat tarpeen tullen muuttua, Piilola sanoo.

Vaikka Kalevala on innoittanut kirjailijoita, runoilijoita ja teatterin tekijöitä kautta aikojen, Piilola on onnistunut löytämään siitä uusia aineksia.

Kalevalaa ja kansanrunoja ovat penkoneet enimmäkseen perinteen tutkijat. Kirjallisuuden tutkimuksessa Kalevala ei ole ollut kovin suuri hittikirja.

– Kun katsoo Kalevalan naiskuvaa, tämä ei ole kovin yllättävää. Kohtalot ovat aika karuja, Piilola huomauttaa.

Moni nainen vilahtelee Kalevalassa vain sivuroolissa. He esimerkiksi kehystävät miesten toimia.

Louhi, pohjolan emäntä, pelaa miesten säännöillä. Hänet kuvataan sotakotkana, eräänlaisena pahana ämmänä. Marjatta puolestaan häädetään mieron tielle porttona.

– Aloitin perkkaamaan tarinoita ja ravistelemaan niitä, ja nehän purevat. Kalevalasta on sanottu, että kun se on mielikuvituksellisimmilaan, se on syvimmillään, ja minusta tämä pitää paikkansa, Piilola huomauttaa.

Hän alkoi ikään kuin Ainoksi eli sukelsi miehisen juonenpinnan läpi, tarttui naisten kokemiin ihmeisiin ja muodonmuutoksiin.

– En pitänyt niitä vain fantastisina ihmekäänteinä, vaan pohdin, mitä ne voisivat tarkoittaa tämän päivän lukijan näkökulmasta. Se oli äärimmäisen mielenkiintoista. Oli kutkuttavaa huomata, miten paljon nykynaisten elämässä on yhä samoja piirteitä kuin Kalevalan naisten elämässä, Piilola sanoo.

Ankeutta kohtaloissa riittää yllin kyllin. Siitä huolimatta Kalevalan naiset on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Piilola huomasi tämän jo pari vuotta sitten väitellessään aiheesta kirjallisuustieteen tohtoriksi.

Nyt hänen suurelle yleisölle suunnattu tietokirjansa on esillä lähes joka paikassa. Huomio on yllättänyt tekijän, ja tuntuu hyvältä.

– Minulla on ollut kiinnostus aiheeseen jo pitkään. Mutta nyt tulivat samaan aikaan päälle #metoo ja tasa-arvoaalto, vaikka tämä ei lähtökohtaisesti niihin liittynytkään, Piilola toteaa.

Hän pohtii, että aivan kuin olisi menossa jonkinlainen paluu juurille, mikä näkyy kiinnostuksena luontoa ja kaikenlaista alkuperäistä kohtaan.

– Tuntuu aivan ihanalta, että Kalevalan naiset kiinnostavat, kunhan heidät esitellään tuoreella tavalla. Minua ilahduttaa myös se, että ihmisiä kiehtoo oma perinnetieto, Piilola sanoo.

Vastakarvaan ravisteltu

Kalevalan naiset on kirjoittajansa Tiina Piilolan ensimmäinen tietokirja.

255-sivuisen teoksen on kustantanut Kustantamo S&S. Kirja käsittelee Kalevalan keskeisimpiä naishahmoja, heidän kohtaloitaan ja muodonmuutoksiaan.

Läheisin naishahmoista on Piilolalle itselleen Aino. Opettavaista oli tutustua myös voimakkaaseen ja vahvaan Louheen sekä Lemminkäisen äitiin, joka on omassa tarinassaan paljon muutakin kuin pelkästään kuuliainen äiti.

Kotoisin Piilola on Oulaisista. Asuu Jyväskylässä.

Koulutukseltaan hän on toimittaja ja kirjallisuustieteen tohtori.

Kirjoja häneltä on julkaistu kaikkiaan viisi. Niistä kolme ensimmäistä on löyhästi omaelämäkerrallisia romaaneja, neljäs on väitöskirja.

Seuraava kirjaprojekti liittyy mahdollisesti Elias Lönnrotiin.

Kevään ja syksyn aikana Piilola kiertää luennoimassa Kalevalan naisista kymmenellä paikkakunnalla ympäri maan.

MAINOS

Kommentoi

Eiköhän se Kalevala ole paremminkin karjalaisten eepos, kuin suomalaisten. Itäkarjalasta ne runotkin on kerätty. Sekarotuinen Suomi on vain sivujuonne kokonaisuudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalevala on Lönnrotin eepos. Hän valikoi materiaaliaan keräämistään kansanrunoista ja muokkasi tarinoita ja henkilöhahmojaan käyttäen mallina mm. Homeroksen Iliasta ja Odysseiaa. Niinpä Orfeus sai suomalaisen vastineensa Väinämöisestä, Daidalon Ilmarisesta ja Poseidon Ahdista. Lemminkäisen ja hänen äitinsä tarinassa toisintuu Osiris-myytti. Nykykäsityksen mukaan runomateriaali ei ole pelkästään vienankarjalaista, vaan se sisältää itäisen lisäksi myös läntistä runoperinnettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lisäksi Kalevipoeg on eri teos, ei siis viroksi käännetty Kalevala. Kalevipoeg (suomeksi Kalevin poika) on Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kirjoittama eepos eli runomittainen kertomus virolaisen kansanrunouden pohjalta. Sen päähenkilö on Kalevin ja Lindan poika Kalevipoeg, joka suorittaa erilaisia sankaritekoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis Kalevalahan on vanha kirja, ja kuvastaa aikaansa. Toki nykyään on muotia lisätä ns. uutta twistiä vanhaan, mikäpäs siinä. Mutta jos on pakko jotain tiettyä agendaa ajaa niin eikö olisi helpointa kertoa oma sankaritarina nykyaikaan sijoittuen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuohan ei täysin pidä paikkaansa. Lönnrot valitsi itse runot ja tarinat Kalevalaan ja jätti käyttämättä paljon keräämästään aineistosta. Hän kokosi Kalevalan oman käsityksen mukaiseksi, siis miehen näkökulmasta. Todellisuudessa Suomessa on aina ollut vahvoja naisia jotka kristinusko on yrittänyt nujertaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika jännää tämä nykynaisten tarve kääntää vanhat totuudet nurin päin ja pyrkimys antaa niille uusi selitys, mikä onkin vain heidän oma tulkinta. Ketähän tämäkin nk löytö palvelee.
Enkä ole mikään naisten vihaaja, vaan arvostan naista, varsinkin omaa vaimoani, Luojan luomana naisena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjois-Norjassa eli aikanaan paljon vahvoja naisia, jotka pyörittivät kyliä ja yhteiskuntaa, kun miehet olivat merellä kalassa. Valta oli naisilla, kunnes kristinusko saapui kyliin ja kirkonmiehet ja papit alkoivat polttaa vahvoja naisia noitina. Silloin naisilla ei ollut mahdollisuutta pappiuteen.
Samanlaisia tarinoita on paljon lähempääkin Suomen Ahvenanmaalta.
Ranskalaiset tutkimusmatkailijat ihalivat satoja vuosia sitten jo vahvoja suomalaisnaisten, jotka elivät tasa-arvoisina miesten kanssa. Vahvat naiset soudattivat ranskalaisia tutkijoita pitkin Suomen lukuisia järviä, kun miehet olivat riistan perässä pitkin kairoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

10:00
"En halunnut tehdä pitkää kiekkoa, joten lähdin ylittämään keskialuetta kiekon kanssa" – Se kostautui ja pysyy kärppävalmentaja Toni Sihvosen mielessä ikuisesti Tilaajille
10:00
Tanssikansaa pursusi parketilla ja meno äityi hurjaksi Nuijamiesten lavan kulta-aikana – Nyt 60 vuotta täyttävälle tanssilavalle tullaan tanssimaan ei tappelemaan Tilaajille
9:53
Oululainen Zeffi tähtää suuruuteen online-kyselyiden miljardimarkkinoilla – "Kun seuraava vallanvaihdos tulee, aiomme olla markkinajohtaja"
9:00
Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle
9:00
Joka viides pientalo tehdään nyt hirrestä, oululaisprofessori: "Mielikuva hirrestä on muuttunut modernien talomallien myötä" Tilaajille
8:15
Aura Saarikosken valokuvissa sumu valtaa mielen ja maiseman: "Teoksissa on yritystä löytää vastauksia, mutta ne ovat tuhoon tuomittuja yrityksiä"
8:08
Kun kesätyöt ovat kiven alla, itsensä voi työllistää myös yrittämällä – haukiputaalaiset nuoret pyörittävät tilausleipomoa kotoa käsin
35
Oulun kaupunginjohtaja: Sote-uudistusta kehitettävä palvelut edellä, maakunnan verotusoikeuden vaikutukset selvitettävä perusteellisesti
14
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
9
Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle
8
Oulun torialueen kehittämisen umpikuja seurausta kaupungin liian sinisilmäisestä suhtautumisesta yrittäjän esittämiin suunnitelmiin Lukijalta
8
Euroopan jättävä Jyrki Katainen: Suomeen on helppo palata – Nyt mietin, mikä muu voi sytyttää kuin politiikka
8
Jari Kurri on Jokerien uusi omistaja, mutta kuka todellisuudessa kantaa taloudellisen riskin seurasta?
4
Tämä mies tietää, mitä Salkkareissa seuraavaksi tapahtuu – "Glamour on kaukana meidän hommasta", Ville Muhonen kertoo mökillään Siikajoella

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image