Pohjois-Suomi

Kalastaja nostanut jo yli sata sairasta lohta verkosta Tornionjoen edustalla – Mikä lohia vaivaa?

Markku Buckmanilla ja hänen kaverillaan ei ole ollut tänä talvena yhtään verkkoreissua, etteikö saaliina olisi ollut sairas lohta. Pahimpana päivänä on tullut 11 homeen peittämää kalaa. Toimitus kävi verkoilla mukana katsomassa, vieläkö sairaita lohia riittää. KUVA: JUSSI LEINONEN
Pohjois-Suomi 11.2.2017 6:00
Pekka Juntti



Torniolainen kotitarvekalastaja Markku Buckman on huolissaan Tornionjoen lohesta. Hän pyytää eläkeläiskaverinsa kanssa haukea, madetta ja ahventa Tornionjoen edustan merialueella, mutta tänä vuonna tuottoisin saalis on ollut lohi. Eikä mikä tahansa lohi, vaan yltä päältä homeinen, kuolemaa tekevä kalojen kuningas.

Tänä vuonna kaksikon neljä verkkoa on antanut jo 136 sairasta lohta. Se on yli tonnin painosta sairasta kalaa.

– Ei ole ollut yhtään reissua tänä talvena, ettei olisi tullut sairaita lohia. Kahtena päivänä on tullut yksitoista.

Buckman on pitänyt vuosien ajan kirjaa verkkosaaliistaan. Sairaat lohet eivät ole vain tämän vuoden vitsaus. Kalastaja muistaa, että samanlaisia kaloja lojui verkoissa jo vuonna 1998 hyvien lohivuosien jälkeen, mutta tällaista epidemiaa ei ole ennen ollut. Edellistalvien sairaslohisaalis on ollut järjestyksessä nykyhetkestä taaksepäin 19, 15 ja 98. Jos tänä talvena tahti jatkuu samana, sairaita kaloja tulee yli 200.

Buckmanin pyynnit sijaitsevat noin kilometrin sivussa Tornionjoen pääuomasta Tervakarin itäpuolella. Hän uskoo, että karin takana sairaiden kalojen määrät voivat olla vieläkin isommat.


Kulkeutuvat virran mukana


Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi pitää Buckmanin saamien lohien määrää suurena.

Edellisenä kesänä jokeen nousseita lohia ei pitäisi juuri olla Perämerellä tähän aikaan vuodesta. Lohen vuodenkierto menee niin, että se nousee kesällä jokeen ja eloon jääneet palaavat mereen pääosin vasta seuraavan kevättulvan mukana. Ne ovat silloin laihoja, sillä lohi ei syö joessa käytännössä mitään.

Romakkaniemi uskoo, että lohet kulkeutuvat Buckmanin verkkoihin virran mukana, koska ovat liian huonossa kunnossa pysytelläkseen joessa.

Joka paikkaan homeen kiusaamia lohia ei sentään riitä. Esimerkiksi torniolainen Pekka Aho kalastaa Röyttän itäpuolella useassa paikassa, siis reilusti kauempana Tornionjoen uomasta. Hänen verkoistansa sairaita lohia ei ole löytynyt.

– Ei niitä ole tullut vuosiin, ei yhtään sairasta kalaa 2–3 vuoteen, Aho sanoo.


Vesihome tappaa lopulta


Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomessa ja Ruotsin viranomaiset, muun muassa Ruotsin eläinlääketieteellinen laitos (SVA) ovat tutkineet lohikuolemien syytä, mutta taudin aiheuttaja on edelleen hämärän peitossa.

Se tiedetään, että ihoon syntyneisiin haavoihin iskee vesihome, joka lopulta tappaa kalan. Vesihometta esiintyy yleisesti vesistöissä. Se on sieni, joka iskee yhtä mieluusti kalan ihoon kuin rantaheinäänkin.

Sitä taas ei tiedetä vieläkään, miksi kaloihin tulee haavoja ja mikä tauti heikentää kalat niin pahaan jamaan, että vesihome saa vallan.

Eviran tutkija Perttu Koski uskoo silti tietävänsä, mikä aiheuttaa vesihomeen juuri Buckmanin verkkoihin tarttuneisiin kaloihin.

Koski jaottelee sairastuneet kalat nousuvaiheessa sairastuneisiin ja kudun aikana sairastuneisiin kaloihin. Kosken mukaan nousukalat kuolevat jo kesällä. Talven tautiset taas ovat kaloja, jotka ovat saaneet vammansa pääosin kudun aikana.

Kun lohet pöyhivät kutukuopassaan soraa, ne saavat nirhaumia etenkin pyrstön alaosaan ja vatsaan. Näihin nirhaumiin vesihome sitten iskee.

Kosken väitettä tukee se, että useimmiten Buckmanin verkoissa killuu kaloja, joiden tauti näyttää leviävän pyrstöstä eturuumiiseen päin.

Esimerkiksi UDN:ssä tauti alkaa pään ihovaurioista.

Voi siis sanoa, että Buckmanin mätälohet ovat luonnollista poistumaa. Kun kanta on iso, ruumiita tulee.

Kalat ovat kuteneet, siis tehtävänsä joessa tehneet, eikä niiden kuolema aiheuta kovin suurta uhkaa kannalle, Koski arvioi.

Atso Romakkaniemi allekirjoittaa Kosken näkemyksen. Kutu on monelle kalalle niin kova ponnistus, että ne kuolevat. Lohia kuolee myös vanhuuttaan etenkin kudun jälkeen.


Parhaat lohivuodet edessä


Tornionjoesta on pyyntirajoitusten ja elinympäristön tilan kohenemisen myötä tullut yksi maailman hienoimmista lohijoista, johon nousee kansainvälisesti arvioituna varsin isokokoista kalaa.

Atso Romakkaniemen mukaan nousulohien kokonaispainossa laskettuna Tornionjoki on mahdollisesti jopa maailman paras lohijoki.

Vaikka Markku Buckmanin verkkoihin ajautuu massoitain sairaita kaloja, Tornionjoen lohen tulevaisuus näyttää valoisalta.

Viime kesänä joesta merelle polskutteli kaksi miljoonaa smolttia eli lohen merivaelluspoikasta. Se on smolttilaskentojen uusi ennätys.

Tiedetään, että smolteista noin 5–10 prosenttia selviää reissultaan takaisin kotijokeen. Kesinä 2014 ja 2016 nähtiin toistaiseksi parhaat lohivuodet, kun jokeen nousi noin 100 000 kalaa. Muutaman vuoden kuluttua pitäisi olla luvassa sitäkin parempaa, yli 100 000 lohen, jopa 200 000 lohen kesiä.

– Jos meren eloonjäänti ja kalastusmäärät säilyvät samalla tasolla, tulevina vuosina nousukalamäärät ovat 150 000:n kahta puolen, Romakkaniemi arvioi.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (84)

Vaikka meri olisi miten saastunut ja kalat tykkänään kuolisivat, päästöjen vähentämisen puolesta puhuja saa kuulla olevansa mitään ymmärtämätön viherpiipertäjä. Että parempi antaa mennä vaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syy on järjettömästi yleistynyt rokastaminen, joka aiheuttaa haavoja kaloihin. Se selittää sairaiden kalojen paikalliset esiintymisetkin, tietyillä alueilla rokastetaan enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samassa tohnässä lohi ui perämerellä kun henkilöautojen jakopäänhihnat maalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saastuminen ja kasvihuoneilmiö ovat pelkkä foliohattuteorioita! Näin kaikki suomalaiset hokevat. Lisääksi ilta-päivä lehti on sen varmistanut. Tunturisopulilta ei pitäisi olla mitään kysymyksiä, miksi kalat ovat sairaita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä saadut kalat edustavat pienen pintä osaa sairastuneistä kaloista,pyydystä ja päästä pyynti on yksi kidutus keino vaikka muuta väitetään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsalaiset julkaisivat tutkimuksen tänä vuonna. Perämeri on niin saastunut että kalat voivat hävitä siitä kokonaan. Perämeren kalalle syöntisuositus Ruotsissa on kaksi kertaa vuodessa.

Suomessa tilanne on sama, mutta täällä viranomaiset ovat hiljaa ja kansa syö myrkkykalaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käsittääkseni lohenkalastus on Tornionjoen vesialueella kiellettyä tähän aikaan vuodesta. Jutussa ei kerrota sitä, mitä tämä "kotitarvekalastaja" tekee nille terveille lohille ja taimenille joita verkoistaan vetää ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jutussa lukee selvästi suomenkielellä "Tornionjoen edustan merialueella" Missään ei mainita torniojoella tapahtuvasta kalastuksesta. Tehkööt lohille ja taimenille mitä haluaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terveet lohet ovat syönnösvaelluksella siellä Itämeren altaalla. Jos joku sekaisin oleva paluulohi verkkoon tarttuu, ei se ole syömäkelpoinen. Luulen, että taimeniakaan ei ole haitalle asti. Eikö taimenia saisi kalastaa (kukaan). Noilla miehillähän ovat luvat kunnossa ja tarkka kirjanpitokin. mitä sinä oikein lopulta haluat?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole syy rokastuksessa, eikä c&r kalastuksessa vaan lämpimissä vesissä ja vesien saasteissa. Niin ja tietenkin lohien suuressa määrässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kala viottuu "haavoittuu aina kun se nostetaan pyydyksellä ylös vedestä , jopa muikun suomi kun irtoaa nibin vaara on jo tapahtunut.Aina pitäs ottaa kala ylös käyttöön mikä tarttuu pyydykseen.Tälläi säästämme terveen ympäristön kaloille.Mika saa taivalkosken kalankasvatuslaitos saa laskea kaikki elohopea pitoiset jätteet kasvatusaltaista joka syksy pieneen jokeen ,missä se vaahtoa kalan ruuasta missä kaikki ruokinta jätteet.Alapuolella mihin joki laskee ,on kyllä istutus kalat kuolleet .tälläset tapaaukset pitäs tutkia jatkuvasti pitkin kesää ,laskee kyseinen kalankasvattaja muulloinkin jätevedet vesistöön ,tammukat ainaskin on hävinneet kyseisestä joesta kokonaan.Joki vesi itsestään kyllä puhdas koska saa alkunsa lähteestä.Ennen sai joka kalastusreissulla muutaman paistin kalan pannuun .Tammukka oli hyvää ja maistukin hyvälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terrafamella ei ole tietääkseni ylivuoto putkea vaan Nuasjärveen ajetaan vettä pumppaamon kautta ,eli pumpataan järveen talven aikaan jäänalle epäilen kun vettä ei mitata eikä pumppaamolla ole näytteenotinta jolla seurataan veden laatu ? Ylivuotona menee savoon päin .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tilanne kohentuisi Itä-meressä Suolan käyttö maanteilla lopetettaisi suuri syy tämä suolassa elää pieneliöitä jotka tarttuvat kalojen sisuksiin aiheuttavat keukorakkuloisiin ja suolisto sairauksia"elämme populistessa maailmassa tiedämme lopputuloksen olemme jo määriteleet kohtalon(tuhon)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muovi? Pari vuotta lisää niin sitä on enemmän ku kaloja. Talvivaaran ylivuotoputken tuotteet? Maatalousjätteet?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommentoijat ovat kateellisia kotitarve kalastajalle sairaista lohista - vaelluskaloista joita ei pitäisi edes tähän aikaan verkoilla saada noilta huudeilta . Elämästä ja luonnosta vieraantuneita kommentoijia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin kauan kun rokastus on sallittua Torniojoella, ja siten haavoitetaan nousukaloja, ei näistä haavaumien hometaudeista päästä eroon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (84)

Uutisvirta

13:49
Pohjois-Pohjanmaalla todettu yhteensä 58 koronatartuntaa, uusia tapauksia tuli vuorokaudessa yksi kappale – OYSissa hoidettavana kolme koronapotilasta
13:41
OYSin liikennejärjestelyissä muutoksia: Ramppi pääosin pois käytöstä, bussipysäkit vaihtavat paikkaa
13:30
Viimeiset hovituomiot Oulun seksuaalirikosvyyhdestä – Tuomitut väittivät uhrin sekoittaneen miehet keskenään, vahingonkorvaukset yhteensä yli 130 000 euroa
13:30
Näkökulma: Toivotan opettajille voimia ja paneutumista uudessa tilanteessa – ja rajuimmille jäitä hattuun: Ei nyt suututa kaikesta Tilaajille
13:23
Kaikille kone -kampanja haastaa yritykset lahjoittamaan kannettavia tietokoneita koululaisten käyttöön
13:20
Lepän kukinta alkanut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – siitepölymäärät yhä vähäisiä
12:56
Autonäyttelyn glamour teki tilaa kenttäsairaalalle New Yorkissa
33
Korona pelastaa Oulun yliopiston – jälkihoito tulee yhteiskunnalle niin kalliiksi, että tällä vuosikymmenellä rakennetaan vain ihan välttämättömiä Lukijalta
23
Koronahelvetti – olen taistellut ”punaista paholaista” vastaan laskujeni mukaan noin kolme viikkoa Lukijalta
15
Hallituksen tuoreet linjaukset: Länsirajan liikennettä kiristetään, koulujen etäopetus jatkuu toukokuun puoliväliin saakka
14
Kauppakamarien kysely paljastaa: Korona iski jo erityisesti palvelusektorin yrityksiin – 26 prosenttia vastaajista arveli konkurssiriskin kasvaneen
13
Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen koronatartunta, jonka alkuperää ei ole pystytty selvittämään – tautitapausten ennakoidaan kasvavan
12
Senaatti ei ole vielä neuvotellut Oulun yliopistokampuksen siirtymisestä asema-alueelle – Toimitusjohtaja: "Oulun asema-alue on kaupungin parhaita sijainteja" Tilaajille
12
Oulun ja Kiimingin välimaastoon tulee erilainen, maaseutumainen Vesalanmäen asuinalue – Kunnallistekniset työt aloitetaan loppuvuodesta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Etelä-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on ohut lumipeite.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

31.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image