Pohjois-Suomi

Ilmatieteen laitoksen sensorit haistelevat kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ympäri vuorokauden ja läpi vuoden

Ilmatieteen laitoksen professori Annalea Lohila, tutkija Henriikka Vekuri ja projektikoordinaattori Liisa Kulmala kurkistelevat säteilymittarin uumeniin. Taustalla Luken tutkija Timo Lötjönen. KUVA: Kirsi Junttila
Pohjois-Suomi 24.5.2019 15:17
Kirsi Junttila

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää selvittää, miten paljon turvemailta nousee kaasuja ilmaan.

Siikajoki/Ruukki

Ilmastonmuutos on kääntänyt katseet kohti maataloutta ja erityisesti kohti turvemaiden viljelyä.

Siksi Luken Ruukin koeaseman pellolle nousee Ilmatieteen laitoksen tutkimuspiste, jonka sensorit haistelevat ilman kasvihuonekaasuja jatkuvasti ympäri vuorokauden ja läpi vuoden. Laitoksella on laaja mittausverkosto metsissä, soilla ja vesistöissä ympäri Suomen, mutta peltopäästöjä se ei ole mitannut 20 vuoteen.

– Meidän menetelmillämme ei ole juuri peltoja mitattu varsinkaan näin pohjoisessa. Tämä on ainutlaatuista. Tämä mittauspiste on maailman pohjoisin paikka, jossa käytetään kovarianssimenetelmää, kertoo professori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta.

Turvemaiden ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisten ohutturpeisten maiden kasvihuonekaasupäästöistä on tuskin lainkaan tutkimustietoa. Asia laitetaan kohdalleen hankkeessa, jossa ilmastovaikutuksia alkavat Luken kanssa selvitellä Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto ja Norjan maatalousyliopisto.

Turvemaan muokkaus ja lannoitus kiihdyttää turvetta hajottavien mikrobien toimintaa, josta syntyy hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia eli ilokaasua.

Turvepeltojen osuus on huomattava kaikista maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, ja EU:ssa on jo mietitty turvemaiden viljelyn kieltämistä tai ainakin rajoittamista. Myös ravinnepäästöt vesistöihin ovat huomattavat.

Pohjois-Pohjanmaalla turvemaita on noin kolmasosa peltopinta-alasta, joten viljelyn kieltäminen olisi tuhoisaa maataloudelle ja koko maakunnalle. Jo käytön rajoittaminen kirpaisisi kipeästi muutenkin tiukilla olevia viljelijöitä. Päästöjen vähentämiseksi on etsittävä keinoja, jotka eivät vie viljelijöitä konkurssiin.

– Maatalouden ympäristökuormitus syntyy tuotannossa karanneista ravinteista, jotka viljelijä on jo maksanut. Tuottajalla on varmaankin motivaatiota vähentää kuormitusta, toteaa Luken erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola.

Kaasupäästöihin vaikuttaa turvemaan muokkaustapa. Kaasujen haihtumista voidaan vähentää muokkausta vähentämällä tai sen ajankohtaa muuttamalla. Koealueella Luke testaa kuutta eri menetelmää, muun muassa syys- ja kevätkyntöä, kultivointia ja suorakylvöä.

Koealueella viljellään ohraa ja nurmea, sillä viljelykasvi vaikuttaa muokkaustarpeeseen. Sensorit sitten haistelevat alueilta tulevia kasvihuonekaasuja. Ensi kesänä koko alue on nurmella.

– Näin tulee esille viljelykierron merkitys, Joki-Tokola toteaa.

Päästöihin ilmeisesti vaikuttaa myös itse kasvi. Vilja sitoo ravinteita kasvukautensa alussa, nurmi taas myöhään syksyyn. Pohjois-Pohjanmaalla nurmet ovat vähentyneet ja viljanviljely lisääntynyt. Käyttöön ehkä tulisi ottaa jokin viljan aluskasvi, ja tutkimuksessa mitataan, kuinka se vaikuttaa viljapellon kaasupäästöihin.

Pellonraivaus on tavallista, mutta turvemaat katsotaan niin ongelmallisiksi ympäristön kuormittajiksi, että tulevaisuudessa niiden raivaus ehkä kielletään. Olemassa olevaa peltoalaa täytyy ryhtyä käyttämään entistä tehokkaammin.

– Yksi keino ratkaista pula olisi tilojen yhteistyön syventäminen ja viljelijöiden välinen viljelykierto, Joki-Tokola pohtii.

Hankkeessa selvitellään monta muutakin asiaa. Yksi on turvepelloilta vesistöihin karkaavat ravinteet. Ainakin paksuturpeisilta mailta vesiin huuhtoutuu typpeä ja fosforia. Luken koekentällä selvitellään, onko asia yhtä suoraviivaista ohutturpeisilla mailla, joissa salaojat ovat turvekerroksen alla kivennäismaassa.

Eräs tutkimusaihe on syksyllä nurmelle levitetyn lietelannan vaikutus päästöihin. Viljelijälle syyslevitys sopisi, koska silloin saisi lantalan tyhjäksi ennen sisäruokintakautta, kevätkiireet helpottuisivat eivätkä kevätmärät pellot tallaantuisi.

Turvemaiden vesistöpäästöt kiinnostavat myös Salaojituken tukisäätiötä, sillä putket tukkiva ruoste on varsinkin rannikolla yleinen ongelma.

Turvemaan pellot

Eloperäisten maiden viljelyn tuottama ympäristökuormitus -tutkimushanke, jossa mukana:

Luonnonvarakeskus (Luke)

Ilmatieteen

laitos

Oulun

yliopisto

Norwegian

Agricultural Economics Research

Salaojituksen

tukisäätiö

Hankkeen partnerina on ProAgria Oulu.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2019-31.12.2021.

Kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat alueen maatalousyrittäjät.

MAINOS

Kommentoi

Saahan sitä mittailla, mutta kuka kalibroi mittarit ja onko rohkeutta verrata saatuja arvoja muihin, kuin jo valmiiksi manipuloituihin pitemmän ajan tilastotietoihin säätilojen vaihtumisista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Justjoo, entäs kun on -35 mittarissa, silloin kaikki tarvii hiukkasen lämmitystä. Menisivät mittaileen vaikka Puolan hönkimisiä, jos etes pääsevät maahan, vaikka on sitä eeuuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävin koulua kauan aikaan sitten peloteltiin kesäkaudella,eikä sitä ole vielä tullut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12:33
Reserviin siirtyvä komentaja Jarmo Lindberg Puolustusvoimien Lemmenjoki-kohusta: "Riittävän pitkällä aikaperspektiivillä se asettuu mittasuhteisiinsa"
12:25
Ettan maajoukkuemiesten tie viemässä odotetusti ulkomaille – Ronkainen siirtymässä Saksan pääsarjaan, Jokela Sveitsin liigaan
12:03
Kultarannassa pääministeri Rinne ja oppositiojohtaja Halla-aho väittelivät maahanmuutosta – "Laitetaanko rautaa rajalle?"
11:55
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari uusista tiedusteluvaltuuksista: "Kestää aikansa ennen kuin kone käy kaikilla sylintereillä"
11:46
Jo yksi aktiivinen murtaja tai rikollisporukka voi kääntää asuntomurtojen määrän kasvuun – "Rajat ylittävä rikollisuus on suuri haaste", poliisi muistuttaa
11:00
Kahdeksan Kalevan yleisöarvijoijaa liikkuu Oulun juhlaviikoilla
11:00
Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut – vähennyksiä tehdään 380 henkilötyövuoden verran
24
Lipolta lipsahti piste Pöytyälle – voitto irtosi vasta kotiutuslyöntikilpailussa
22
Kaupunkiviljely siirtyy kohti Oulun keskustaa: Palstoja saatetaan jopa lakkauttaa, kun taas viljelylaatikot ovat täynnä vuodesta toiseen
17
Pohjantien remonttisumaan tulossa helpotusta: Alennettuja nopeusrajoituksia puretaan kesän aikana, siltatyömaa vaikuttaa liikenteeseen vasta syksyllä
16
Suomen muuttovoitto pieneni viime vuonna – maahanmuutto väheni ja maastamuutto kasvoi
15
Rinteen hallitus tekee paluun 1970-luvulle Lukijalta
14
Oulu kasvaa keskimäärin 1 000 asukkaalla vuodessa – enemmistö poismuuttaneista voisi harkita palaavansa Ouluun
13
Puolustusministeri Kaikkonen väläyttää 2-3 kuukauden kansalaispalvelusta – Päätökset kuitenkin jäämässä seuraavalle hallitukselle

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus annetaan tänään klo 12 Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin sekä seuraaviin Pohjois-Pohjanmaan kuntiin: Pudasjärvi,
Taivalkoski ja Kuusamo ja seuraaviin Lapin kuntiin: Posio, Kemi, Keminmaa ja Ylitornio. 
Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen,
Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan
maakunnan länsiosassa.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

onnea kaaharit nyt se on tullut

EVVK. Jos tavoitan hitaamman, menen ohi. Jos nopeampi tavoittaa minut, päästän edelle. Ei ongelmaa. Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image