Pohjois-Suomi

Iijoen Raasakan kalatie kil­pai­lu­te­taan lä­hi­kuu­kausi­na – "Tarkkaa hintaa emme halua arvioida"

Pohjois-Suomi 14.10.2018 9:49
Petri Hakkarainen

Iijoen Raasakan kalatie kilpailutetaan lähikuukausina. Alasvaelluskin turvataan.

Iijoen vaelluskalakärkihanke etenee kohti ensimmäisiä rakennustöitä. Iijoen Raasakan kalatiesuunnitelma on osa Otva-hanketta, joka kokonaisuudessaan tähtää vaelluskalakantojen palauttamiseen voimalaitoksilla katkottuun jokeen.

Raasakan voimalapato sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Iijoen suulta. Kalatien vesilupahakemus on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo, että kalatien urakoitsija kilpailutetaan lähikuukausina.

– Kalatien tarkkaa hintaa emme halua arvioida, se selviää kun saamme urakkatarjoukset. Raasakan kalatie maksaa kuitenkin enemmän kuin aikoinaan arvioidut 3 miljoonaa euroa.

Iijoen vaelluskalakärkihanketta rahoittavat PVO-Vesivoima, alueen kunnat, valtio, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Iijoen kalastusalue.

Kalatien valmistuttua sen toimivuudesta kerätään kokemuksia ennen seuraavien nousureittien rakentamista. Kalatien yhteyteen rakennettavasta kiinniottolaitteesta kerätään kaloja siirrettäväksi joen keski- ja yläjuoksulle.

Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut kaikille Iijoen voimalaitoksille lohenpoikasten alasvaellusreittien yleissuunnitelmat. Tutkija Panu Orell tähdentää, että kyseessä on merkittävä, Suomessa ensimmäistä kertaa toteutettava kokeilu.

Parhaita lohijokia

Luonnontilainen Iijoki oli yksi Suomen tunnetuimmista lohi- ja taimenjoista: vuosittain joesta nostettiin keskimäärin 16 tonnia lohta.

Korkeuseroa latvavesiltä jokisuulle on noin 250 metriä.

Pääuomaltaan 370 kilometriä pitkään, Suomen kuudenneksi suurimpaan jokeen rakennettiin viisi voimalaitosta vuosina 1961–1971.

Voimalaitokset sijaitsevat jokijaksolla, joka ulottuu jokisuusta noin 60 kilometrin päähän.

Lohi- ja taimenkantoja hoidetaan velvoiteistutuksilla.

Jokisuuhun istutetaan vuosittain 310 000 lohen ja 28 000 meritaimenen poikasta. Istutuksia tehdään myös muualle joen valuma-alueelle.

Iijoen vesistössä on yhä noin 1 000 hehtaaria koskialueita, joista suurin osa voi soveltua lohikalojen poikastuotantoon.

Iijoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista.

Lue lisää 14.10.2018 Kalevasta.

MAINOS

Kommentoi

Hyvä homma! Kalaväylät Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle; vaelluskalaa paikallisille ja turisteille! Jälkiviisautta rakentamisesta piisaa, vesivoimaa tarvitaan
tasausvoimana.Voimaloitten purkaminen on ajatuksena samantasoinen Saksan ydinvoimaloitten sulkemisen kanssa. Sähköä tarvitsevat vihervasseritkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koska teollisuusnerojemme mielestä Suomessa ei ole osaamista (Jorma Ollila) niin tästä ottaa kopin joku bulgarialainen orjatyöfirma tekemään homma alle suomalaisten pimeiden nälkärajan alittavien summien.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hölömöläisten hommaa. Montako kalatietä noussutta poikasta on päässyt hengissä merivaellukselle ja palannut kalatietä myöten kutemaan? Epäilen että Suomessa ei ensimmäistäkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Iijien vanhaan uimaan nousee pieni ja vaatimaton Uiskarin kalatie, joka on on ollut aiemmin hyvinkin pienellä virtauksella, nykyisin suuremmalla. Ainakin siinä on todistettavasti smoltteja löytynyt ja luonnon lohikanta lisääntynyt. Miksei lohi nousisi samoin voimalan ohi kalatietä ja laskisi pintareittiä normaalisti alas ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös Kiiminkijoessa pitäisi purkaa 50-70 luvulla luvatta tehtyjä patoja, joita tehtiin lähinnä maanviljelyn koneistumisen vuoksi. Koskiin ajettiin kivikuormia traktoreilla ja tällä tavalla estetään veden virtausta. Näistä ei ole tietoa, kuin vanhoilla kyläläisillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä mukaan kun jokiosuuksia avataan nousukaloille kalaportailla niin sitä mukaan joelle pitää määrätä verkkokalastuskielto tai hyvin tiukat rajoitukset. Verkkokalastus kun ei oikein sovi jokiosuuksille joille yritetään palauttaa vaelluskalakantoja. Verkot pyytää alamittaisiakin ja usein valitettavasti myös vahingoittavat niitä kuolettavasti. Katiskalla voi muita kaloja kalastaa ihan yhtä tehokkaasti. Lohta jos halutaan pyytää niin uistimella tai perholla voidaan lupia myydä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehti sentään tämänkin nähdä että Iijoen kalatiehanke etenee ennen kuin multiin hautaavat.

Silti on selvää että PVO vesivoima ei ole koskaan korvannut hitustakaan aiheuttamastaan harmista, haitasta ja ikävästä kotijoen menettäneille. Yhtiö tulee olemaan ikuisesti kirottu patojen takia. Oikeudessakin on aikoinaan todettu ettei homma mennyt ihan oikein.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ei voimalaitosyhtiötä kiinnosta maksaa kalaportaita nii purkakoon laitoksensa. Merikosken kalaportaat on jo osoittanut kuinka hyvin ne toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

IIjoen viisi vesivoimalaa tuottavat sähköä vuodessa noin 840 gigawattituntia. Kun sähkön omakastunnushinta PVO-vesivoimalla on noin 1,2 senttiä per kilowattitunti ja pörssissä saa siitä 3 senttiä enemmän, niin tästä voidaan laskea että Iijoen voimalat tuottavat 25 miljoonaa euroa vuodessa rahaa PVO-vesivoimalle ja sen osakkeenomistajille. Iijokeen saataisiin kaikkiin voimaloihin viidessä vuodessa kalaportaat jos PVO-vesivoima käyttäisi kalaportaden rakentamiseen edes 10 prosenttia niistä voitoista jotka se tekee Iijoen kustannuksella. Muualla maailmassa kalaportaiden rakennus ja rahoitus onnistuu ongelmitta kun niissä padon omistaja joko rakentaa omalla kustannuksellaan toimivan kalaportaan tai sitten purkaa patonsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja ottaen huomioon jo saadut voitot niin olisi oikeus ja kohtuus, että rakentamisvelvpite olisi voimalaitoksilla. Tai sitten kovempi veroitus / sakot kalateiden rakentamatta jättämisestä. Tai boikottiin ne firmat, jotka eivät näitä hoida kuntoon. Tai joko purkaa voimalat tai rakentaa kalatiet. Itse saisivat päättää kummin valitsevat. Eli kova kova vasten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Purkakaa koko Raasakka, sillä ei ole mitään merkitystä Suomen energiantuotannossa. Mutta vaelluskalan tuhoamisessa valitettavasti on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Iiijoen ja sen koskien ennallistaminen entiseen loistoonsa olisi kyllä hyvä idea. Aika tarkkaan yhden prosentin Iijoen voimalat tuottavat vain Suomen sähkönkulutuksesta. Kun Olkiluoto kolmonen valmistuu niin se tuottaa yksinään varmaan viisitoista kertaa enemmän sähköä kuin kaikki Iijoen vesivoimat yhteensä. Kun Iijoen voimalat puretaan niin ei tarvi voimayhtiön niitä kalaportaitakaan enää rakentaa. Varmaan se on ettei Iijoen voimalatkaan ikuisia ole kuten ei mikään muukaan tässä maailmassa. Iijoki on ollut olemassa tuhansia vuosia ja Iijoen voimalapadot vain vajaa 60 vuotta. Eli hyvin lyhyt aika se on iijoen historiassa jona aika voimalapadot ovat olleet ja ovat Iijoessa. Maailmallahan niitä patoja on purettu jo tuhansia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa työtä! Todella rohkaisevaa ajatella, että omana elinaikanani Iijoessa voisi vielä olla luontaisesti vaelluskalakannat aina latvoille saakka

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Iijoen voimaloiden rakenteellinen yhteisteho on alle 230 MW, joka tarkoittaa n. 65 tuulivoimalan yhteistehoa. Olisiko järkevämpää vapauttaa koko uoma kaloille purkamalla voimalat pois?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kokemuksia on maailmalla miten kalatiet toimii! Esim.Murmanskissa kalat nousee jopa 52m korkeuteen ja jopa Tuulomalle saakka jos ei sitä ennen kaloja oteta kiinni koska yläpäässä on kalahissi jolla niitä pyydystetään/pyydystettiin kun kävin siellä katsomassa kalatien toimintaa,mutta siihen jääneet kalat olivat komeita vonkaleita. Ps. Syyttivät Suomalaisia että kaivoivat Tuuloman joen alajuoksun liian syväksi? Mutta eivät maininneet että se tehtiin heidän hyväksymillä piirustuksilla:-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

raasakan alapuoliselta jokialuuelta pitäs kieltää verkko- ja muu verkkokalastus että ylipäätään kalat pääsisivät nousemaan kalaportaalle asti.samoin sinne pitäsi saada normaali lohikalojen syysrauhoitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14.12.
Erikoiskuljetus liikkuu Oulun seudulla sunnuntain vastaisena yönä, liikenne pysäytetään ajoittain
14.12.
Kysely: Lähes puolet suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, 22 prosenttia haluaisi liittyä sotilasliittoon
14.12.
BBC:n dokumentti Iistä kiinnosti kansalaisia
14.12.
BBC:n tuore dokumentti Iin ilmastoteoista kiinnosti kuntalaisia Huilingin näyttämöllä – "Kyllä se varmaan ihan oikean ja tasapuolisen kuvan antoi" Tilaajille
14.12.
Raviurheilun supertähti oli voitokkaana Rovaniemellä ja ehti myös poroajelulle – "Porolla ajaminen poikkesi ravihevosista siinä, etten löytänyt mistään jarrua"
14.12.
Tuomas Kettunen, 27, taituroi klassisen saralla – elokuva ja musiikki kulkevat sulassa liitossa oululaislähtöisen säveltäjän matkassa
14.12.
Norwichin päävalmentaja: Teemu Pukilta luultavasti murtui varvas

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image