Pohjois-Suomi

Hammaslääkäri poisti hampaita urakalla – "Lapsilla Yli­kii­min­gis­sä on pidemmät hampaiden juuret kuin lapsilla Helsingissä"

Pohjois-Suomi 3.2.2018 17:00
Erkki Hujanen
Hammaslääketieteen laitoksen opetuslaboratorio otettiin käyttöön 1978 Oulussa. Tarve hammaslääkäreille oli lisääntynyt huomattavasti 1972 kansanterveyslain jälkeen, kun hammashuolto määrättiin kuntien tehtäväksi. KUVA: Kalevan arkisto

"Nisukulttuuri" ja sokerin ylenkäyttö johtivat hammasmädän yleistymiseen.

Yhdeksänvuotias Sirkka Niemelä Ylikiimingin Rekelän koulusta avaa suunsa reippaasti hammaslääkäreille. Tage Sundelin ja Heikki Jaskari kyselevät, koskeeko kovasti vai pikkaisenko vain sattuu. Sirkka-tyttö ei myönnä mitään, vaan antaa lääkäreiden tehdä työnsä rauhassa. Myöskään vanhemmat eivät tuppaudu häiritsemään.

- Mukavia nämä ylikiiminkiläiset, ei vielä yksikään ole edes purrut sormeen, Heikki Jaskari kertoo Kalevassa 26. kesäkuuta 1963.

Hammaslääketieteen kandidaatit Jaskari ja Sundelin ovat saapuneet Helsingistä kesäkuun puolivälissä Ylikiiminkiin hoitamaan kansa- ja kansalaiskoululaisten hampaita. Kahden kuukauden urakkaan kuuluu Ylikiimingin 14 eri koulun 864 oppilaan hampaiden alkutarkastus sekä tarvittavat hoidot. 

Miehet ihmettelevät, miksi lapsilla Ylikiimingissä on pidemmät hampaiden juuret kuin lapsilla Helsingissä. Johtuisiko tämä degeneroitumisesta, he arvelevat. Kaupunkilaislasten hammasjuurista olisi rappeutunut esi-isien purukalustolle kuuluvia ominaisuuksia.

Jaskari ja Sundelin päättelevät myös, että lapset eivät harjaa hampaitaan riittävästi Ylikiimingissä, mikä johtuu osittain olosuhteista. "Maalaisoloissa koko toimitus on mutkallisempaa, koska puhdasta vettä ei ole tulossa vesihanasta vaan ensi täytyy hakea vesi sangosta ja tehdä monet temput, ennen kuin harjaamiseen voidaan ryhtyä", he kertovat.

Sirkka Niemelän hampaat hoidettiin Mannerheim-liiton ja kunnan yhteisessä kiertävässä hammashoitoloissa kesällä 1963. KUVA: Kalevan arkisto

Sieviläinen-lehti (30.8.2017) julkaisi Arvi Herttuan muistelua hampaiden hoidosta 1950-luvulla. Herttua kertoo pesseensä lapsena hampaitaan vasta kun heille tuli vesijohto. Isä nykäisi maitohampaat karhulangalla pois. Lapsi sai viisi markkaa kustakin irrotetusta hampaasta. Rautahampaat reikiintyivät nopeasti ja isän piti viedä poika pian lähimpään hammaslääkäriin Nivalaan. Hammaslääkäri poisti jonossa ihmisiltä hampaita. Arvi Herttua muistaa naislääkärin sanoneen äänekkäästi, ettei hänellä ole aikaa paikkaamiseen.

- Lääkäri vaikutti hyvin hermostuneelta. Hampaitani paikattiin ensimmäisen kerran vasta keskikoulussa, jolloin kunnassa toimi kouluhammaslääkäri. Muistan hänenkin olleen hermostunut ja aika lailla vihainen.

Hampaiden historia osoittaa, että metsästäjä-keräilijöiden hampaissa esiintyi vähän hammasmätää eli kariesta. Pysyvä maanviljelys noin 10 000 vuotta sitten lisäsi hiilihydraattipitoista ja pehmeää ruokaa, minkä arvioidaan tuoneen hammasmädän.

Sotien jälkeen sokerin kulutus lisääntyi huomattavasti Suomessa. Samalla karies valtasi lasten ja nuorten hampaat. Hammasharja ymmärrettiin ylellisyystarvikkeeksi, joita hankittiin alkuvaiheessa vain yksi saunaan yhteiskäyttöön. Tekohampaista tuli yleinen rippi- tai häälahja 1960-luvulla.

Inarilainen Pekka Wäre kertoi (Hammaslääkäri-lehti 12/2016) yli 90-vuotiaasta potilaastaan, joka kertoi 1850-luvulla syntyneen vanhan isänsä hampaiden säilyneen ehjänä kuolinpäivään saakka. Potilaan mielestä tämä johtui siitä, että isä söi koko ikänsä poroa, kalaa ja metsän riistaa sekä tarvittaessa pettuleipää. Hampaat olivat kuluneet käytössä, mutta kova työ oli pitänyt ne terveenä.

Wäre työskenteli liki 40 vuotta koulu- ja terveyskeskushammaslääkärinä Inarissa. Hänen mukaansa Ylä-Lapissa poistettiin harvemmin hampaita kuin Peräpohjolan ja Kainuun "nisukulttuurialueella", joissa ihmisten ruokavaliossa oli paljon enemmän pehmeitä viljatuotteita.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (28)

Sanhaissa, ja muissa isoissa kaupungeissa, ei ole joutosakilla hyvä olla. Siellä ei kannata päiviään kuluttaa, mutta vain jos on pakko. Sillä jos on jouten, eikä ole työtä, on hyvä pysyä poissa kaupunkeista, siellä on pakokaasusaastet niin valtavat, että sankhaissa, joutuu vanhukset jäämään kotiin monena päivänä kun ilmanlaatu niin huono, eikä pääse edes lääkkeitä noutamaan, ja muille asioille. . Näittenkin mummojen on hyvä asua maalla, johon on turvattava palvelut, jotta siellä terveempää asua Terveyskeskusmaksuihin ei ole monella enään varaa, siksi ei ole hyvä asua myrkyllisen pakokaasun keskellä, henkitysnaamari naamalla. Vartiaisella ja sipilällä aivan väärä ajatus asuttaa kansa myrkkyjen keskelle, paljoko se maksaa terveydenhuoltona, ja sossunmenoina vuokrat jne. Joten..TÖÖT TÖÖT

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vartiaisella on huono laskutaito. Paljoko valtio joutuu maksamaan sosiaalimenoja koko Suomea ajatellen. Paljoko on kaupunkikohtaiset menot, ja missä nämä henkilöt asuu, jotka saa näitä vuokratukirahoja. Onko laskutaito (matematiikka) numeroarviolla yli 5. Kun nimittäin, helsinkin seutu, jo sinne maksetaan mielettömän suuria summia sosialimenorahoina, on vuokran maksua, on asumistukeja jne. Että, eikö työtön kansa, eikö sen olisi halvempaa asua maaseudulla mummon mökeissä, sielä ei ole 800-1800 euron kuukausivuokria. Paljoko valtio maksaa toimentulotukeina ja asumistukeina vuokra-asunnossa asuvalle kansanosalle.....? Se on valtava summa... Jäisi se raha vaikka teidän omiin palkankorotuksiinne. Ette ole tätä hoksanneet. Toivottavasti tajuatte, että tämä tekisi valtavat rahasäästöt valtiolle joka vuosi. VARTIAINEN JA SIPILÄ HOIIIII. Takki nyt toisinpäin, ja työtön köyhä kansa mummon mökkeihin maaseudulle.!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsinkissä on katusaasteet niin valtavat, että ne ovat vaikuttaneet ihmisen luustoon yms. Maaseutu on hyvä asumispaikka, puhdas luonto jne. Ihmiset sairastuu kaupungeissa, saasteet, ja betonilähiömasennus. Työttömän kansan köyhyys, rasite vuokranmaksuun/ sossumaksut, köyhyys. = rasite valtiolle. EI. En lähtis kaupunkiin ikinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä 60-luvulla koulussa opetettiin harjaamaan hampaat. Mentiin hienoon hammashoitolaan, siellä• sai oman harjan ja mukin. Saatto olla mainostuotteita.. iskualause oli ” harjaa hampaat huuhdo suu hammaspeikko lannistuu. Valkoisessa housupuvussa hammashoitaja näytti hienolla muovimallilla miten harjataan.. Ei kyllä kotona opetett7 tätä..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylikiiminkiläistyttö tuli Ouluun piikomaan. Herrasväki ihasteli tytön kokkaustaitoja ja pikanttia ruon aromia. Kerran sitten joku oli jättänyt wc:n vetämättä ja tyttö parkui kauhuissaan:"rouva, rouva joku on paskonut kaivoon"!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh, voin kuvitella. Itse muistan lapsena ihmetelleeni wc:n huuhtelulaitetta. Siinä luki TEHO ja siinä roikkui ketju, josta piti vetää ylhäältäpäin. Hirvitti. Olin varma, että vesisäiliö tippuu alas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo muistan kun 60 -luvulla kansakoulusta meitä käytettiin kunnantalolla hammaslääkärissä. Pieni odotushuone jossa istuttiin hiljaa rivissä kuin teuraalle menossa ja kunneltiin kun naapurihuoneessa lääkäri huusi kuin leijona. Minua ennen sattui vähän hankalampi tyttölapsi ja kun minun vuoro tuli ja menin huoneeseen, oli lattialla isoja tukkoja hiuksia edellisen potilaan jäljiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo vain muistan kyseiset lääkärit. Odotushuoneessa oli hiljaista porukkaa. Itellä ei ollu reikiä mutta eräällä oli ja huuto oli sen mukainen. Ilimeisesti ei paljon puudutteita käytetty. Kohta lasissa on seittemänkymmentä ja yksi hammas on vasta jouduttu ottamaan pois. Hammasharjan sain kanskouluaikaan. Sitä ennen putsailin hampaita puutikulla. Sillon hammaslääkäriin meno pelotti. Armeijassa sain eka paikan hampaaseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Hammaslääkäri oli viinalle haiseva ukko.Kun poran ääni kuulu edelliseltä potilaalta,niin ois halunnu juosta pakoon.Auta armias, kun pora meni suuhun,niin hänen kätensä tärisivät niin että posket oli monta viikkoa kipeät.Taitaa olla vieläkin suuret arvet suussa.
Äitini sanoi,ettei hän halua tuommosen ukon käsittelyyn.Hän laittoi karhulankaa oven ripaan ja siitä hampaaseen.Ja luja nykäisy,niin rikkinäinen hammas irtos juurineen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" Tiedän paikan armahan, kou -
lun hammashoitolan. Siellä
hampaat revitään, ikenet
vain jätetään. " 🎼 🎺 🎵🎷.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oli vuosi 1964 ja Paulaharjun kansakoulusta kävimme Tuiran hammashoitolassa nykyisen asukastuvan tiloissa. Mulloli vielä maitohampaita ja pelkäsin niitten poistoa. Jos ne jätettäisiin, niin näytän äitille olevani sankari ja kiskon ne ite irti, yritin väistellä. Vaan sitten sinä sankari olet kun otetaan ne nyt irti ja kerrot sen äidille, sanoi naurava naislääkäri ja napsi maitohampaat pois ja eihän se tuntunutkaan juuri missään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1960 -luvulla minulla mätäni hampaat Oulussa. Pois otettiin, ei ollut rahaa paikkauttaa. Etelässä 1970- 2000 -luvuilla osa paikattiin amalgaamilla, osa revittiin pois. Loppuaikana osa amalgaamipaikoista korvattiin muovisilla, jolloin jatkuva väsytys väheni. Muutin Ouluun 2004 ja taas alkoivat ientulehdukset. Sitten aloin käyttää pohjavesipostien antia kaikkena ruokavetenäni ja ientulehdukset loppuivat melkein kokonaan. Nähtävästi jokivedestä puuttuu tarpeellisia kemikaaleja, joita hammasterveys tarvitsee. Olenpa jokseenkin varma, että analyysit vesien mineraaleista on tehty, mutta niitä ei syystä tai toisesta hyödynnetä. Eli tässäkin se Oululainen Ossaaminen ilmenee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä oli kotona kantovesi, mutta hampaista huolehdittiin. Herkkuja sai vain harvoin. Fluoria käytettiin. Jäi tavaksi. Vahvat hampaat on vieläkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taisinpa pikkupoikana puraista tuota vihaista nivalaista hammaslääkäriä sormeen. Pelosta kai. Hammas nykäistiin kyllä, ei paikkailtu maitoja siihen aikaan niin kuin nykyään. Mutta köyhien seutujen nisukulttuuri kummastuttaa ilmaisuna. Oliko oikeasti varaa nisun ja sokerin ylellisyyteen kovin tiheään? Taatusti lapsi sai harvemmin sokeria suuhun kuin nykyisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä nisua kasvatettiin joka taloudessa kunnes joskus 1950 -luvun alussa lopetettiin koska useampana vuotena peräkkäin ei ehtinyt valmistua. Ei se hyvää ollut silloinkaan kun ehti, ulkolaista piti panna sekaan. Taisi sitko puuttua kotimaisesta? Vaan ei sitä nisua ollut joka viikkokaan. Sokeria kyllä penskana söin. Olisiko se ollut nälkää vai miksi? Jonkun puutetta kuitenkin. Hampaita ei harjattu koska kotona ei kehotettu, ope kyllä kehoitti vaan eipä ollut hammasharjojakaan. Nytkin tuo hammasten harjaus tahtoo jäädä kertaan viikossa, aina ei niinkään usein.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaupunkilaisten hampailta oli kuluneet ne älynystyrät pois mitkä antoi järkä meille maalaisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmiset ovat eri rotua Ylikiimingissä ja Helsingissä. Tämä näkyy geenitutkimuksessa.

Suomessa on geenitutkimusten mukaan "kaksi eri kansaa": kaakosta maata pitkin saapuneet ja Itämeren rannoilta veneillä saapuneet. Tämä heijastuu myös murrealueisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mulle kerran Aapistien söpö naislääkäri hihitti, että mulla pitkät juuret, kun teki juurihoitoa. Ei se mittään, ihanan pehmoinen oli hänen syli kun siinä touhusi ja hieroi suloillaan. Kerroin, että olen sitten Neanderdalin väkeä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (28)

Uutisvirta

110
Vuokra-asunnot odottelevat asukkaita – "Oulussa on vuokralaisrintamalla hiljaisinta"
108
Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pinaattikeittoa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään?
71
Esirippu laski, yksi aikakausi päättyi – alkaako Lipossa uuden rakentaminen lahjakkaiden juniorien varaan vai onko seuran taru lopussa?
55
Oulun tornitaloista ja muista korkeista rakennuksista tarkka selvitys - kaupunki aikoo perehtyä korkean rakentamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen
43
Festivaalien talkootyöläisten verotuskäytönnöt puhuttaneet viime päivinä – Oulun suurfestivaalit vakuuttavat veroasioiden olevan kunnossa
41
Ruotsin autotuhopoltoista epäilty otettu kiinni Turkin rajalla
37
Oulun kaupunki hyväksyi Hailuodon pengertien suunnitelman

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa ei ole korruptiota vaan koko järjestelmä on läpimätä!

Mikä on ero Suomen ja Italian korruption välillä? Italiassa poliisi sentään yrittää kitkeä korruptiota ja jahtaa mafiaa.... Lue lisää...
PlayTheGame

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image