Pohjois-Suomi

EU-miljoonilla on alueella merkitystä – py­hän­tä­läis­yri­tys sai kolmanneksen teh­da­sin­ves­toin­nis­ta EU-tukena

Jukka Ojala arvioi, että Feelian uudessa tehtaassa riittää tilaa 30 miljoonan euron liikevaihtoon asti. KUVA: Miia Lahti
Pohjois-Suomi 22.5.2019 6:30
Arja Mikkola

Hallitusneuvotteluissa käydään linjanvetoa siitäkin, miten Suomi aikoo jakaa varoja EU:n tulevalla rahoituskaudella. Harvaanasuttujen alueiden rahoitus uhkaa vähetä kymmenen prosenttia. Paineet ovat kovat, mutta Itä- ja Pohjois-Suomi (IP) arvioivat alueen saannoksi jatkossa noin 900 miljoonaa euroa.

– Rakennerahastovarat ovat äärimmäisen merkityksellisiä, sillä kansalliset kehittämisvarat kohdentuvat pääosin muille etelään. Näin IP-alueet pysyvät kehittämisessä mukana, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, joka toimii alueellisen valmistelun pääsihteerinä.

Rahoitusaukkoon olisi helposti tarjolla paikkausta, sillä Suomen EU-potin kokonaismäärä kasvaa 100 miljoonalla. Syynä on koheesiopolitiikka: Suomen talouskasvu on ollut kuluvalla rahoituskaudella heikkoa EU-alueeseen verrattuna.

– Kun Suomen potti kasvaa, alueilta ei saa leikata. Meillä on riski, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitusta leikataan. Se on kansallinen päätös,

Keisanen muistuttaa. Hänen tehtävänsä on osoittaa sormella syrjäseutujen ongelmia.

– IP-alueet ovat heikkoja, jos verrataan bkt:tä, väestön kehitystä, muuttoliikettä ja toimijoiden lukumäärää mutta myös kansallisen innovaatiorahoituksen kohdentamista.

Siksi saannosta on riitettävä jaettavaa ensisijaisesti IP-alueille. Varsinkin, kun lähes puolet koko Suomen saamasta EU-potista tulee harvaanasuttujen alueiden kriteeristön perusteella.

IP-alueiden asioita ajaa Säätytalolla muun muassa Tytti Tuppurainen (sd.) Eurooppa-ryhmässä. Hallitusohjelmaan odotetaan jälleen myös kirjausta IP-alueiden erityisasemasta.

IP-suuralueen näkemys tulevan rahoituskauden sisällöistä lähti huhtikuussa työ- ja elinkeinoministeriön käsittelyyn.

Toiveena on yhteinen IP-ohjelma, joka painottaisi kasvua, kehitystä, yritystoimintaa, innovaatioita ja työllisyyttä. Aiemmin alueilla on ollut omat ohjelmansa, mutta kuluva kausi on toteutettu valtakunnallista ohjelmaa.

– Me haluamme Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvan kasvuohjelman. Rahasto-ohjelman pitää olla kasvuohjelma, joka räätälöidään erityistarpeisiin, Keisanen sanoo.

Uutena aloitteena korostetaan investointien merkitystä. Kohteena voisi olla vaikkapa matkailu- tai teollisuusalue tai laajakaista. Tähän asti Suomi ei ole sallinut laajakaistoja rakennettavan EU-varoilla, mutta Säätytalolla tätäkin esitettäneen.

– Ensisijaisesti kansallisella rahalla, mutta saataisiin käyttää myös rakenne- ja maaseuturahaa niillä alueilla, missä se ei tapahdu markkinaehtoisesti, Keisanen kertoo.

Rakennerahastoa (EAKR) varten kaavaillaan kahta kokonaisuutta: pk-yritysten kestävää, vähähiilistä kehittämistä ja elinkeinolähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa.

Sosiaalirahastossa (ESR) painopisteinä olisivat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

– Ei voi olla niin, että Suomessa on alueita, jotka jäävät kehityksestä jälkeen.

Suomen on ollut tarkoitus lähettää ohjelmaluonnos tulevalle EU-komissiolle ensi vuoden alussa.

– Jos potti pienenee, sitten skaalataan toimintaa alaspäin, Keisanen toteaa. 

Ammattikeittiöille valmisruokia tuottava Feelia Oy olisi tuskin uskaltautunut rakentamaan Pyhännällä tehdasta ilman EU-tukea.

Kun toimitusjohtaja Jukka Ojala aloitti 2012, työllisti sipsivalmistajan nurkissa 2007 aloittanut Feelia neljä henkeä.

– Alettiin oppia, minkälaisia tuotteita asiakkaat tarvitsevat.

Jo muutto kunnan isoihin tiloihin pelotti. 2018 kuuden henkilöomistajan porukka päätti taas ottaa riskin. Ely signaloi vihreää: EU-tukea saisi kolmanneksen 3,5 miljoonan tehtaan investoinnista.

– Se oli meille merkityksellinen. Olisimmeko edes uskaltaneet rakentaa ilman, Ojala aprikoi.

Nyt töissä on 40 ihmistä ja lisää koulutettaneen loppukesästä. Liikevaihto noussee kuluvana vuonna 12–13 miljoonaan. Viime vuonna liikevaihto kipusi peräti 60 prosenttia. Ojalan mukaan kysyntää kasvattaa työvoimapula.

– Alkuvuosikin on ollut hyvä.

Feelia valmistaa nykyään 120:tä tuotetta, juureksista keittoihin ja laatikoihin, jotka pakataan iltaisin jääkaappikylmiin rekkoihin. Tukussa tuotteet ovat kuudessa tunnissa.

Suunnitelmia uusista tuotteista ja tuotantotavoista syntyy koko ajan. Kohta lienevät taas seinät vastassa.

Pohjois-Pohjanmaa saa eniten

Suomen on ennakoitu saavan EU:lta tulevalla rahoituskaudella 2021–2027 kehitysrahaa 1,465 miljardia.

Harvaanasutut Pohjois- ja Itä-Suomi arvioivat ansaitsevansa siitä yhteisesti vähintään 900 miljoonaa euroa.

EU-varoista noin 60 prosenttia käytettäisiin rakennerahaston (EAKR) ja 40 prosenttia sosiaalirahaston (ESR) hankkeisiin.

Edunsaajia ovat etenkin yritykset, korkeakoulut sekä kunnat.

EAKR-varoilla on luotu pohjoisen yrityksissä 2015 alkaen noin 5 000 työpaikkaa, joista liki 1 150 liittyy tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Pohjoisen korkeakouluille on myönnetty tutkimuslaitteisiin yli 16 miljoonaa.

Neljännes rakennerahastosta käytetään Suomessa vähähiilisiin hankkeisiin, EU-tasolla vasta viidesosa.

Valtio leikkasi viime kierroksella EU-rahoja, niin että IP-alueella on käytössä yhteensä 710 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaa saa IP-potista eniten, noin 330 miljoonaa.

Maakunnassa ESR-hankkeisiin on osallistunut 70 000 ihmistä, noin joka viides asukas.

Pohjoisen ESR-hankkeisiin on osallistunut 6 000 mikro- ja pienyritystä.

Nykyinen EU-komissio on esittänyt Suomelle edistettäviksi kahta isoa teemaa: älykkäämpi Eurooppa sekä sosiaalisempi Eurooppa. Näiden sisään voidaan leipoa myös kolmen muun EU-teeman sisältöjä, jotka ovat vihreämpi ja vähähiilisempi, verkostoitunut sekä kansalaisten Eurooppa.

EU:n 11:sta harvaanasutusta maakunnasta viisi sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Maksetaan 100, saadaan 50 takaisin, tuotto kuin peliautomaateissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko tämä sitä rahaa, jolla mm Business Oulun porukat ovat töissä? Kehittämisen ymmärrän, palkkamaksuja en. Joka toinen on projektipäällikkö...kuten tämäkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liikevaihdon ja työntekijöiden suhde alkaa olla hälytysrajoilla. Eikö pysty automatisoimaan tuotantoa, silloin voisi jopa vähentää työntekijöitä kannattavuuden parantuessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitkän aikavälin tavoite on EU:n yhteinen puolustus. Suomi toimii EU:ssa aktiivisesti yhteisen politiikan kehittämiseksi ja osallistuu sen toteuttamiseen. Suomelle tärkeitä asioita yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat muun muassa nopean toiminnan joukkojen kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyön tehostaminen. Suorituskyky-yhteistyön avulla voidaan välttää päällekkäisten ja tehottomien puolustusmateriaalihankintojen tekeminen. EU voi myös edistää huoltovarmuutta yhtenäistämällä puolustusteollisuusmarkkinoita.

Eurobarometrit ovat osoittaneet valtaosan meistä eurooppalaisista olevan tyytyväisiä EU:n toimintaan. Jos Euroopan unionia ei olisi, se olisi keksittävä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

- Kansainvälinen valuuttarahasto myöntää, että Kreikka-apu oli naamioitua apua saksalaisille ja kreikkalaisille pankeille, kirjoittaa Saksan vasemmistopuolue Linken nuorten Junge Welt-lehti.
Hienosti toimii EUn rahakaruselli ja pöljät luulee sillä vieltä tienaavansa. Ei tienaa. Vain pankit ja harvat tienaavat ja loput tämän kalliin karusellin maksavat. Pelkkä ETA olisi ajanut asiat paljon halvemmalla, mutta valta ja ISO valta kiihottaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putin yrittää rakentaa hajonneen Neuvostoliiton tilalle uutta imperiumia, Euraasian unionia, joka ei olisi uskottava ilman Ukrainaa. Kun Ukraina halusi suuntautua (ymmärrettävästi) EU:hun, Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Kuvaavaa on, että useat Euraasian unionin jäsenistä ovat vastahakoisesti liitettyjä (=pakotettuja). Krimin liittämistä Venäjään ei tunnusta edes mikään Moskova-vetoisen Euraasian talousunionin jäsenmaista. Ne ovat pikemminkin (ymmärrettävästi) ilmaisseet kasvavaa kiinnostusta EU:hun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansainvälinen valuuttarahasto, 2018, maiden BKT (USD miljoonissa)
1. Yhdysvallat 20 513, 2. Kiina 13 457, 3. Japani 5 070, 4. Saksa 4 029, 5.Britannia 2 808, 6. Ranska 2 794, 7. Intia 2 689, 8. Italia 2 086, 9. Brasilia 1 909, 10. Kanada 1 733, 11. Etelä-Korea 1 655, 12. Venäjä 1 576, 13. Espanja 1 437, 14. Australia 1 427

EU BKT (USD miljoonissa): 18 769 eli 10.2 kertaa Euraasian talousunionin BKT

Euraasian talousunioni BKT (USD miljoonissa): 1837, 9.7 % EU:sta (Venäjä 1 576, Kazakstan 184, Valko-Venäjä 57, Armenia 12, Kirgisia 8)

Yhdysvaltojen BKT on 13 kertaa Venäjän BKT, Venäjän BKT on 7.7 % Yhdysvaltojen BKT:stä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuo EU tukirahat ovat suomen omia rahoja. Muistakaa nyt että Suomi maksaa koko ajan enemmän EUlle kuin mitä saa takaisin. Luokkaa 300---400 miljoonaa euroa. Vaikka vaalit ovatkin tulossa, niin uutisoikaa nyt tasapuolisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Selitä itse miksi Ruotsilla menee talouden jokaisella osa-alueen paaaaaljon paremmin kuin suomella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli Suomalaiset veronmaksajat maksavat EU:lle, joka palauttaa osan ja yrittäjä tarjoaa työtä, hyvä. Samalla maksetaan EU:n muiden maiden yrittäjille... Kuitenkin talaouskasvu on heikompaa kuin muissa EU -maissa, koska isoimmat maat määrävät kenen kanssa käydään kauppaa ja mistä. Olisiko aika herätä ja maksaa suoraan omille yrittäjille, laskea työnverotusta kaikilta ja samalla nostaa omaa kulutusta. Kauppasopimukset voidaan sopia itse. Saattaisi säästyä muutama miljardi...HERÄTYS KANSA. Kohta voi äänestää varsinaisena äänestyspäivänä EU -eron puolesta. Katso kenet valitset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kauppasopimukset voidaan sopia itse." Ei muuten pysytyä sopimaan paremmin kuin koko unioini yhdessä. Tämä huomaa myös Brittannia, edes sen rahkeet eivät riittäisi. Vaatisi valtavan määrän juristeja ja muita asiantuntijoita vuosikymmeniksi.

Mikä on vaihtoehto EU:lle? Putin euraasian liittio ilmeisesti sinulla mielessä. Jostain syystä siihen liittoon venäjä pakottaa liittolaisensa kun EU:hun pyritään. Miksi siis?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset EU-tuet maksaa tuplana ja raskaan byrokratian (välistävetäjien) kautta. Maksetaan kaksi miljoonaa ja saadaan miljoona takaisin. Tämä on sitä todellista hölöläisten peiton jatkamista ja vielä tyhmempää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse asiassa varsin kevyen byrokratian kautta. Kukin voi miettiä sitä valtavaa byrokratriaa jos kaiken hoitaisimme itse jokaiseen kauppakumppaniimme

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi maksaa EU:lle joka vuosi satoja miljoonia euroja enemmän kuin saa EU:lta takaisin. Käytännössä EU:n tuet siis ovat Suomen omia rahoja EU:n kautta kierrätettynä. Mitä kaikkea saataisiinkaan tuettua ja rahoitettua Suomessa ilman tuota satojen miljoonien nettomaksua?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perustele paikkansapitämätön väitteesi. Suomi on EU:n toiseksi pieni nettomaksaja. Suomen viennistä 60 % menee EU-maihin, ilman tulleja ja tullimuodollisuuksia. Yhdessä maassa testatut tuotteet kelpaavat koko EU-alueella. EU neuvottelee yhtenä rintama kauppaehdot muihin maihin. Eli pitää katsoa kokonaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletko huomioinut laskelmissasi, että EUn ulkopuolisten tavaroiden tullimaksuista tilitetään suoraan EUn pohjattomaan kassaan noin kymmenen (10!) miljardia eli käytännössä itse EU-jäsenmaksukin on ihan pähkinöitä mitä EU todellisuudessa meille maksaa. Ja älä väitä, että ilman EUta ei olisi mitään. Pelkkä ETA-alue toimisi ihan samalla tavalla, kuin EU-himmeli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pysytäänpä totuudessa. Tullimaksuja tilitettiin EU:lle 35 miljoonan euron kantopalkkion vähentämisen jälkeen 139 miljoonaa euroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)

Uutisvirta

14:52
Ainutlaatuista kuvaa Titanicista ensimmäistä kertaa 14 vuoteen: Tältä näyttää loistoristeilijä, joka vajosi merenpohjaan yli vuosisata sitten
14:37
Allas Sea Poolin lykkääminen vuodella oli välttämätöntä – Töölö Urban: "Ei voi sanoa, että mikään olisi mennyt varsinaisesti pieleen"
14:32
Venäjä laukaisi avaruuteen ihmistä muistuttavan Fedor-robotin, jonka on tarkoitus työskennellä Kansainvälisellä avaruusasemalla
14:15
Kaleva oikaisee
13:22
Kosovon parlamentti hajotettiin, uudet vaalit 45 päivän sisällä
13:22
RKP:n viesti budjettiriiheen: Koulutusrahoista ei saa tinkiä – Henrikssonin mukaan raharatkaisu on tehtävä heti syyskuussa
13:19
"Kaveriporukan videot näyttävät aika samoilta kuin ison viestintätoimiston tekemät" – OMVF:n tuomari Ville Pirinen kehuu musiikkivideoiden voivan Suomessa hyvin
88
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää
74
Oulun Allas Sea Poolin aikataulua jatkettiin vuodella – nyt merikylpylän arvioidaan avautuvan keväällä 2021
53
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
42
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
34
EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut ensin myönteinen, sitten kielteinen vaikutus
24
Sykkelit saadaan viimein käyttöön ensi viikolla, viimeiset kaupunkipyörät asennetaan paikoilleen viikonlopun aikana
20
WHO: Juomaveden mikromuovit vain pieni riski ihmiselle – asiassa kaivataan lisätutkimusta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työssä käyvät, tykkäätkö työstäsi?

En tykkää. Eikä se johdu työpaikasta tai sen huonosta ilmapiiristä. Työnteko ei vain kiinnosta. Raha ainoa motivaattori ... Lue lisää...
Patonki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image