Pohjois-Suomi

Dy­na­miit­ti­laa­ti­kos­ta löytyneet lasiset negatiivit muuttuvat kuviksi Mikko Ojan käsissä – "Tavoite on, että kuvat säilyvät ainakin seuraavat 200 vuotta"

Mikko Ojalla on käsissään tarkka työmaa, sillä kymmeniä vuosia vanhoihin lasinegatiiveihin ei saa jäädä rasvaisia sormenjälkiä. Juho Hemmingin ottamista kuvista aletaan seuraavaksi tunnistaa henkilöitä ja kuvauspaikkoja. Aiheen ympärille järjestetään kyläiltoja eri puolilla Merijärveä. KUVA: SIRPA KORTET
Pohjois-Suomi 11.7.2019 21:21
Sirpa Kortet

Merijärvellä vaikuttaneen Juho Hemmingin kuvien tunnistamiseen tarvitaan nyt kuntalaisia apuun.

Yli tuhat lasista negatiivia on paljastunut todelliseksi kotiseutuaarteeksi Merijärvellä. Yksityishenkilön talosta löytyi dynamiittilaatikkoon siististi laitettuja lasinegoja, jotka muutama vuosi sitten oli lahjoitettu paikalliselle kotiseutuyhdistykselle. Kuvat on ottanut Merijärvelle vuosikymmeniä sitten Alavudelta Osuuskaupan johtajaksi tullut Juho Hemminki. Negat ovat jääneet taloon, jossa Hemminki ja myöhemmin hänen poikansa asuivat.

– Negatiiveja on säilytetty Merijärven kunnantalon vintillä. Onneksi siellä on ollut lämmin tila, tuumaa Mikko Oja, jolla on nyt työmaanaan muuttaa negatiivit digitaaliseen kuvamuotoon.

Merijärven kotiseutuyhdistys haki perinteentallennustyöhön EU-rahaa. Nyt Oja työskentelee Tähjän kotiseututalolla Leader-rahoituksella palkattuna ainakin ensi syksyyn saakka.

Työmaa on valtava. Osa lasisista negatiiveista on haljennut, mutta Oja on saanut pelastettua niissä olevan kuvasisällön huolellisella työllä.

Kuvausta harrastaneen Hemmingin tiedetään kuvanneen tavallisten merijärvisten arkea ja juhlaa. Kuvissa on eri-ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, mutta myös muotokuvissa.

Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Alaranta tietää kertoa, että he ketkä ovat nähneet Hemmingin kuvaamassa, muistavat, kuinka hän kuvanottohetkellä meni hupun alle piiloon. Silloinen kameratekniikka toimi niin.

Ojan työnä on valopöydän avulla kuvata negatiivit järjestelmäkameralla ja sen jälkeen työstää mustavalkoiset otokset kuvankäsittelyohjelmalla. Oppia Oja kertoo hakeneensa Valokuvataiteen museolta, josta hän on saanut ohjeita lasilevyjen oikeaoppiseen käsittelyyn.

– Kuvaamisen jälkeen jokainen lasinegatiivi numeroidaan ja laitetaan museokuoriin, Oja sanoo.

Lasinegatiiveille etsitään parhaillaan sijoituspaikkaa, jotta ne säilyvät tulevaisuudessakin hyvinä.

Juho Hemmingin oma kuva. KUVA: SIRPA KORTET

Digitaaliseksi muutettu aineisto puolestaan laitetaan internetiin. Tallennusvaiheen jälkeen edessä on iso ja haastava ihmisten tunnistamisprosessi. Jo tähän mennessä kuvat ovat herättäneet kuntalaisissa valtavaa kiinnostusta ja niistä on pystytty nimeämään henkilöitä.

– Suurimmassa osassa kuvista on paikallisia asukkaita, merijärvisten lisäksi naapuripaikkakunnaltakin muun muassa petäjäskoskisia, Mikko Oja kertoo.

Kuvat ajoittuvat 1940- ja 1950-luvuille. Joukossa on yksittäisiä vanhempia otoksia.

– Yhdessä kuvassa on merkintä vuodesta 1928, Oja sanoo.

Kuvien laatu on huippuluokkaa. Oja on teettänyt osasta kuvia isoja paperivedoksia, joissa kuvan yksityiskohdat ovat pysyneet erittäin selkeinä. Hankkeen aikana on tavoitteena teettää jokaisesta lasinegatiivista paperikuva sähköisten tallennusvälineiden rinnalle. Kuvista on pystytty tekemään myös värillisiä versioita iiläisen Jorma Kaupin avustuksella.

Alkuperäisvärit esimerkiksi rakennuksista on pystytty kuvista saamaan selville. Samoin vaatetukset ja kenkien mallit ajoittavat kuvatut henkilöt tietylle vuosikymmenelle.

– Vihreän ja punaisen sävyjen kanssa tulee vähän ongelmia, koska ne näyttävät negatiivissa samalta. Keltaokra puolestaan erottuu hyvin, Oja sanoo.

Työssä huomioidaan myös se, että tietokoneohjelmat ja tallennusformaatit muuttuvat. Siksi formaattipäivitystä on tehtävä vuosikymmenittäin ja asialle on nimettävä vastuuhenkilö.

– Tavoite on, että kuvat säilyvät ainakin seuraavat 200 vuotta.

Merijärvellä tallennetaan aineistot nähtäville

Lasisten negatiivien ohella Merijärveltä on löytynyt myös filminegatiiveja, joiden oletetaan sisältävä myös Juho Hemmingin ja hänen Olavi-poikansa ottamia kuvia. Hemmingin kuvilla on kuvitettu kotiseutuyhdistyksen merijärvisistä tarinoista koottu Tiet kotiin johtaa -kirja.

Sen lisäksi paikkakunnalta otettuja kuvia, jotka ovat yksityishenkilöillä, pyritään saamaan samaan aineistomassaan talteen.

Kotiseutuyhdistyksellä ja kirjastolla on tallessa Merijärvestä kertovia sanomalehtileikkeitä useilta vuosikymmeniltä. Mikko Ojan varovainen arvio on, että lehtileikkeitä on ainakin 20 000 kappaletta. Myös näiden muuntaminen digitaalisesti katsottavaksi on alkanut.

Merijärven elämää on myös C-kasetteina ja VHS-nauhoina.

MAINOS

Kommentoi

Minulla on säilössä muutama lasinegatiivi kuinka voisin toimittaa ne teille. Ehkä lapin sodan jälkeisiä tai ennen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Formaattipäivitystä on tehtävä vuosikymmenittäin" - entä jos ei tehdä? Tulee se "digitaalinen dementia", tallessa on, mutta ei saada enää ulos. Ei varmaankaan enää tule kysymykseen, että tehtäsiin "wanhaan tapaan" pimiötyönä paperikuvat. Huolellisesti kiinnitettynä kestävät aivan varmasti ilman päivityksiä vuosikymmeniä, jopa yli 100 vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pimiötyönäkin voisi tehdä, mutta kun on digitaaliaineisto niistä voidaan tehdä täydet valokuvat ja näin tullaan tekemäänkin.
Lasinegat ovat vielä hyvässä kunnossa ja nekin säilynevät vielä pitkiä aikoja, varsinkin kun arkistoimme ne mahdollisimman hyvillä metodeilla.
Paperikuvat tullaan näistä ottamaan, mutta ei pimiötyönä, vermeet siihen puuttuu.
Digitaalinen dementia on uhka, mutta se on huolellisella suunnittelulla mahdollista välttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saattaa tässä tapauksessa olla vielä 50-luvullakin olla kuvattu lasilevylle. Kuvataanhan vieläkin hyvää taidevalokuvaa filmille vaikka vähemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huh huh! Dynamiitti laatikosta löytyvät. Miksi se laatikko oli tehty dynamiitistä eikä puusta tai pahvista.Minä en koskaan ole juonut viinapullosta vaan lasi tai muovipullosta.Dynamiitistä valmistettu laatikko herkistyy ajan myötä eikä dynamiittiä saa säilyttää 7kk.pidempään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kuvat ajoittuvat 1940- ja 1950-luvuille." Ei 40-50 -luvuilla kuvattu lasilevyille, vaan filmille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mikään estä vanhojen tekniikkojen käyttöä nykyäänkään itse kehittäessä, kuten ei estänyt 1940- ja 1950-luvuillakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa Hemminki turvautui vanhaan kuvaustekniikkaan, kun muut siirtyivät filmimateriaaliin. Tiettävästi nytkin on ammattilaisia, jotka kuvaavat filmille, kun tavikset ovat omaksuneet halvat ja lähes idioottivarmat digikamerat. Ei kaikki muutokset tapahdu yhdessä yössä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lasilevyjä käytettiin erikoistarkoituksissa (tähtivalokuvaus) vielä 80-luvullakin, joskin vähenevässä määrin. Levyjä oli joka tapauksessa vielä saatavilla, joten miksi hylätä todella korkeaan laatuun yltävä formaatti ennen aikojaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhimmat lasinegakuvat ovat tässä tapauksessa 1920-luvulta. Miksikäs ei olisi voinut jatkaa todella laadukkaiden kuvien ottoa myös 1950-luvun alussa?
Nykykameratkin osin jäävät laadussa sen ajan lasinegatiiveille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mukava lukea, että työnkulku vaikuttaa oikealta! Esim. jossakin muualla vastaava työ tehdään väärin niin, että vanhat valokuvat ovat vaarassa tuhoutua tai vähintään kärsiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Missä muualla on tehty väärin ja kuinka? Onko tietoa?"

Kiitos kysymästä! Eräällä Ruotsin paikkakunnalla erään kohtalaisen kuuluisan valokuvaajan töistä. Tietoa on, koska olin itse tekemässä pakotettuna halvempaan työnkulkuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7:14
Urkujen soittaminen ei katso ikää – oululainen Emilia Soranta vetää pilottiprojektia, jossa hän opettaa urkujen soittoa lapsille
7:00
Juha Itkonen tapaa artisteja uudessa ohjelmassa: "Omalta osaltani rocktähteys jäi haaveeksi, mutta niin oli hyvä"
7:00
Teknologia-ala kaipaa naisia, mutta tyttöjen kiinnostus lopahtaa jo yläkoulussa – teknologiateollisuus kertoo, miten naisten osuus alalla saadaan nousuun
7:00
Päivän leffapoiminnat: Tohtori Douglasin elämä järkkyy, kun tytär kidnapataan
7:00
Kuka vain voi ostaa yksityishenkilöiden tuottamia elämyksiä Airbnb-sivuston kautta – kenelle kuuluu vastuu, jos matkailijalle sattuu jotain? Tilaajille
6:34
Ruoka-avun jakajien käytännöt taustojen kyselemisestä vaihtelevat Oulussa: "Jos hakee seitsemänä päivänä viikossa kassillisen, voimme kysyä, onko tarve todellinen"
6:00
Oulu muuttuu ja kaupunkiin tulee uusia maamerkkejä – Pikisaaressa katseen vangitsee entinen konepajan konttorirakennus: "Tuo tarvitsisi maalia pintaansa, vaikka on se kyllä hieno" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aluksi paikoin huono Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä Kainuun maakunnassa sekä Pudasjärven, Taivalkoskosken ja Kuusamon kunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

takuueläke

Takuueläke on heille joita ei työnteko ole huvittanut.Vapaa matkustajia kyllä riittää. Lue lisää...
Löpö

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image