Pohjois-Suomi

Alkuviikon rankkasateet keskeyttivät kevätkylvöt jo toistamiseen – 10–15 prosenttia Oulun seudun ke­vät­kyl­vöis­tä on vielä tekemättä

Oulun seudulla osa kevään peltotöistä on yhä tekemättä. Arkistokuva. KUVA: Jarmo Kontiainen
Pohjois-Suomi 6.6.2019 6:06
Emmi Tilvis

Sateet, viileä sää ja märkyys ovat hidastaneet kylvöjen loppuunsaattamista Pohjois-Pohjanmaalla. 10–15 prosenttia Oulun seudun kevätkylvöistä on vielä tekemättä, arvioi ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntija Marika Tuomikoski.

– Maanantain ja tiistain rankkasateet keskeyttivät kevätkylvöt jo toisen kerran, ja nyt viljelijöiden pitää odottaa peltojen kuivumista, Tuomikoski sanoo.

Paikoitellen vesi seisoo pelloilla, minkä vuoksi viljojen juuristoa saattaa uhata hapenpuute. Tuomikosken mukaan peltojen märkyydelle ei voi enää tällä hetkellä tehdä juuri mitään. Pitkällä tähtäimellä maan kykyyn kuivua ja pidättää vettä voidaan vaikuttaa hyvin hoidetulla ojituksella ja viljelykierrolla. Viljeltävien kasvien vuorottelu parantaa maan rakennetta. Eloperäinen ja multava maa pidättää vettä paremmin.

Tänä vuonna viljapeltojen kasvu lähti alun perin hyvin käyntiin. Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida, millainen satovuosi on poikkeuksellisen kuivaan edelliskesään verrattuna. Tuomikoski ei kuitenkaan vielä luovu toivosta hyvän sadon suhteen.

– Tekemättä jääneet kylvöt ehtii tehdä vielä hyvin ja tarvittaessa vaihtaa sellaiseen lajiin, jolle riittää lyhyempikin kasvukausi.

Savisilla mailla on riskinä, että sade on kovettanut pellon pinnan niin kovaksi, ettei jo kylvetty vilja ei jaksa rikkoa pellon kovaa pintaa.

Monipuolinen siemenseos lisää viljelyvarmuutta

Nurmet ovat hyvässä kasvussa sateisuudesta huolimatta. Tuomikosken mukaan nurmet pystyvät hyödyntämään runsaan sademäärän kasvussaan. Toki nurmipellotkin kärsivät, mikäli vesi alkaa kerääntyä pelloille lätäköiksi.

Nurmet ovat keskeisiä maatalouden ilmastotyössä, sillä ne toimivat hiilinieluina. Nurmi hyödyntää tehokkaasti koko kasvukauden säteilyn yhteyttämiseen. Nurmi kasvattaa laajan juuriston, ja lisäksi maata muokataan nurmiviljelyssä vähemmän kuin yksivuotisten kasvien viljelyssä. Erityisesti monivuotiset nurmet ovat tehokkaita hiilensitojia, sillä niiden juurimassa hajoaa hitaammin kuin muiden viljelykasvien.

Viljelijällä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa nurmien hiilensidontaan. Monipuolinen siemenseos lisää nurmen viljelyvarmuutta ja satoa. Esimerkiksi puna-apilan sekä ruokonadan kaltaisten nurmipalkokasvien käyttö nurmissa varmistaa sadontuottoa äärevissä sääoloissa ja lisää hiilensidontaa.

Lajien runsaus vähentää maan haavoittuvuutta ääriolosuhteissa.

– Kun nurmessa on useita lajeja, niin aina jokin niistä menestyy. Syväjuurisemmat lajit kestävät poutaa paremmin, koska ne saavat vettä syvemmältä maasta, sanoo Marika Tuomikoski.

Myös niittovälit vaikuttavat kasvuston kestävyyteen, sillä juuristo sopeutuu niittoväleihin.

– Mitä useammin ja alemmas niitetään, sitä heikompi juuristo nurmelle kehittyy.

Marika Tuomikosken mukaan Oulun seudulla ja sen eteläpuolella melko moni viljelijä on innostunut käyttämään monipuolisempia nurmiseoksia. Tällä hetkellä nurmipellon hiilensitovuutta ei oteta huomioon maataloustuissa, mutta monilajiset nurmet on nähty hyväksi maanparannuskeinoksi.

– Kestävästi hoidetut pellot ovat meidän viljelyn kulmakivi.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (49)

Liiasta kosteudesta johtuen viljan juuristoa uhkaa hapen puute ...
Niinpäniin, mutta rikkaruohot kyllä kasvaa, ei kosteus haittaa.
Miksi juuri viljelykasvit ovat niin julmetun herkkiä luonnonolosuhteille, eikö viljelykasveja voisi jalostaa varmemmiksi??
Juolavehnä sun muut rikat kasvaa niin komeasti olipahan olosuhteet mitä tahansa.
Kasvinjalostuksen paikka!
Varsinkin nyt, kun sään ääri-ilmiöt ovat mitä ilmeisimmin lisääntymässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt tarttis rahaa, kun olisi uusi auto hankittava. Olisiko tukea köyhää hiukan ja tuo puolenvuoden vanha Massikkakin pitäis uuten vaihtaa, kun vanha alkaa olla jo pölyinen. Suattaap olla notta en kylvä mitään kun aurinkokin paistaa ni suattaapi jyvät kuivua liikaa, mut lisää tukea olisi ihan kiva ylläri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varmaaan ongelmaan - jos sitä on - auttaa privat label-tuotteiden poistaminen kauppojen valikoimista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kateelliset työläiset voi alkaa harjoittaa yrittämistä ja maanviljelyä ihan ite, niin pääsee sen helpon rahan äärelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kukas sen maanviljelijän elämisen sitten maksaa? Katsos kun kaikista ei voi tulla siipeilijöitä sillä maksajiakin tarvitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

meillä on sama palkan maksaja että elä puhu siipeilijöistä mitään ja se tuki on tehty Euroopassa ihan kansalaisia varten ruuan halpuuttamista varten. ei maa jussit tukea tartte mutta maapallon 6 miljardia syöjää tarttee ruokaa vielä niin että rahat piisaa sen ostoon.kaikki menee kaupaksi eikä edes piisaa.tuut vielä näkeen kauhean ruoka kriisin ja pakolais virrat.ja se sun 9 euron vuosittainen vero potti minkä maksat tukea maatalouteen menee jollakin yli ymmärryksen niin menköön tajuat varmaan mitä tapahtus jos tuet poistettas kaikkialla maataloudesta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No mitä muuta maajussit on kuin siipeilijöitä? Toisten elättämänä harrastellaan, niin se on juuri siipeilyä. Miksi te sitten tuotatte sitä moskaa liian halvalla, eikö tuo nyt ole aivan selvä, ettei kannattamatonta tuotantoa kannata tehdä?
Se ruoka ei todellakaan siitä juurikaan kallistuisi vaikka tuet lopetettaisiin ja maanviljelijät asetettaisiin samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa. Jos tuet poistettaisiin alkaisi maatalouskin tuottamaan kun jussit joutuisivat tekemään töitä, eikä roikkumaan kommenttipalstoilla päivät.
Nuo teidän selitykset on niin lapsellisia ja uskotteko noihin oikeasti ees itse?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä yrittämistä tuollainen on, jossa veronmaksajien rahoilla harrastetaan maanviljelyä? Kaukana tuollainen on yrittäjyydestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pellot jyrätään nykyään liian tiiviiksi suurilla koneilla niin ei pääse vesi imeytymään maahan vaan jää seisomaan pintaan. Toinen mikä vaikuttaa niin kaikki ei edes enää kynnä peltojaan vaan kylvävät suoraan 'vanhalle sängelle'.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo ammatti on ihan oma valinta. Lähtökohtaisesti siinä toimitaan luonnon armoilla. Kun on oma valinta, niin turha valittaa.
Joka hemmetin kevät, kesä ja syksy sama vollotus säistä. Jos vesi seisoo pellolla, on pellon muotoilu väärä ja ojituskin pielessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siemenet on pitänyt hommata jo aikoja sitten. Ei niitä enää pysty alkaa vaihtelemaan. Niinhän se menee että uskonto on kymppi ja matikka neljä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siemeniä saa kaupasta. Eilenkin oli prismassa pitkä hyllyllinen kaiken maailman siemeniä. Tervetuloa 2000-luvulle!

Ps. myös tokmannilla oli jäljellä siemeniä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toki tokmannlla on siemeniä mutta ku ne on puutarhaan. Oletko nähnyt ohran, kauran ym siemeniä ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan nyt toki ohran ja kauran siemeniä joka paikassa jos on vaan halua yhteiskunnan tuella niitä ostaa.
Et sitten ymmärtänyt tuota kommentia johon vastasit, että se oli hiukan sarkastinen heitto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä 99% maataloustuen valittajista on saanut tukea syntymästään lähtien. Maanviljelijät ovat rahoittaneet vuosikymmeniä veroillaan ilmaisen päivähoidon, koulutuksen, asumistuet, toimeentulotuet yms. yms. että lopettakaa se valitus. Olen toisaalta sitä mieltä, että lastentarhat, lapsilsät, asumistuet pitäisi lopettaa kokonaan. Jokainen voisi elää suu säkkiä myöden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maanviljelijöitä rahoitetaan ei maanviljelijä rahoita ketään ei edes itseään.
Maanviljelijöiden lapsiakin veronmaksajat rahoittaa, että saavat ilmaiset päivähoidot, koulukyydit ja koulutuksen.
Me veronmaksajat maksamme tukia emme saa tukia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harmi kun pitää maksaa veroja vaikka olen viljelijä en tiennyt ettei niitä tarvitsekaan maksaa
Pitää keksiä miten voi olla tekemättä töitä ja nauttia tukia lehmät täytyy lypsää kaksi kertaa päivässä ja lisäksi peltotyöt mikäli aikoo pitää eläimet hengissä talvella

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Millä rahalla sinä verosi maksat ja paljonko kaikkien poistojen jälkeen sinulla on verotettavaa? Aivan maksat sen vähäisen verosi rahalla jonka yhteiskunta sinulle antaa ja poistoilla kikkailet vielä loput minimiin.
Koneet ne lehmät lypsää, et sinä käsi niitä lypsä. Kyllä jos kaksi tuntia aamulla ja sama illalla on noin rankaa mitä yrität esittää, niin mikset sitten tyydy työttömyyteen ja saat laiskotella vielä enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maatalous maksaa veroja lähes miljardi euroa.
Arvonlisäveroja suurin osa, polttoaineverot ja tuloverot kumpikin 200 miljoonaa.
Maataloustuen kansallinen osuus katetaan näistä.
Kiinteistöveroista tulee myös iso potti. 2 robotin navetasta 10.000 euroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (49)

Uutisvirta

3
Oulussa löydetyn hylyn tutkimukset etenevät, mutta ongelmana on miten jäännös säilytetään – "Hylky tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville"
3
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
2
Kainuun prikaatin varusmies nosti tuvassa aseen toista varusmiestä kohti ja laukaisi – Sakkoja myös kertausharjoituksen väliin jättäneelle reserviläiselle
2
Oulun kaupungin ympäristöohjelma hyväksyttiin – tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040
1
Runssilla: Puistolassa tarjoillaan oman talon herkkuja sekä yltäkylläisesti uusia ja yllättäviä makuja
1
Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa
1
Oulun kaupungin velanotto voi kasvaa tulevina vuosina – kaupunginhallitus pohtii tulevia investointeja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image