Pohjois-Suomi

Ahman kaatoluvista kova kisa – ministeriö sallii kahdeksan ahman metsästyksen, WWF tuomitsee

Ministeriön asetus sallii kahdeksan ahman rajoitetun metsästyksen. KUVA: Peura Pekka
Pohjois-Suomi 9.1.2018 12:28
Heikki Uusitalo, Ulla Ingalsuo

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sallii kahdeksan ahman rajoitetun metsästyksen poikkeusluvalla pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Asetus tuli voimaan tiistaina.

Prosessi toimii siten, että Suomen riistakeskus harkitsee lupahakemusten pohjalta, minne luvat myönnetään. Ministeriön asetus rajoittaa riistakeskuksen toimivallan lupien myöntämisessä kahdeksaan ahmaan.

Luvista on tulossa kova kisa: perinteisesti ahmavahingot ovat olleet suurimmat Ylä-Lapissa, mutta nyt vahinkojen määrä on kasvanut merkittävästi myös eteläisten paliskuntien alueella.

Kuusamossa toistakymmentä tarhassa ollutta poroa joutui vuodenvaihteen tietämillä ahman saaliiksi Oivangin ja Kallioluoman paliskunnissa. Poromiehet kertovat, että eläin ei väistä enää edes ihmistä.

– Ensimmäisen kerran ahma tuli porotarhaan joulun alla ja nyt se nappasi minulta jo neljännen eläimen. Ahma oli syönyt poronvasalta silmät ja kielen, siihen poron aamulla sitten lopetin, poromies Pertti Karjalainen kertoi Kalevalle viime viikon tiistaina.

Oivangin poroisäntä Olavi Aikkilan mukaan ahmakanta on kasvanut Kuusamossa räjähdysmäisesti ja ahma verottaa poroja suurpedoista tällä hetkellä eniten. Myös ministeriö toteaa tiedotteessaan, että ahma aiheuttaa suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle.

WWF pitää erittäin uhanalaisen ahman tappolupien myöntämistä vääränä päätöksenä. Järjestö toteaa, että viime talven ahmanmetsästys osoitti, että viranomaisten resurssit metsästyksen valvontaan ovat täysin riittämättömät.

”Lisäksi alkukevääseen asti jatkuva metsästys uhkaa imettäviä naaraita ja niiden vastasyntyneitä pentuja”, WWF sanoo tiedotteessaan.

WWF:n mielestä nyt päätetyn kiintiön mukaisia lupia ei tule missään tapauksessa myöntää Natura-alueille, joiden suojeluperusteena ahma on, eikä niihin paliskuntiin, joissa ylitetään asetuksen mukainen suurin sallittu poromäärä.

WWF keräsi yhdessä BirdLifen, Luonto-Liiton ja Animalian kanssa 16 675 nimeä ahman metsästystä vastustaneeseen vetoomukseen, jolla vastustettiin poikkeuslupien myöntämistä.

– Toimitimme vetoomuksen ministeri (Jari) Lepälle ja pyysimme häntä kuuntelemaan kansalaisten ääntä, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Luonnonvarakeskuksen vuoden 2017 arvion mukaan Suomessa on noin 220-250 ahmaa. Ministeriö toteaa, että ahmakanta on kasvanut huomattavasti viimeisen 15-20 vuoden aikana.

Ahmat elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella arvioidaan olevan 40-60 ahmaa, jotka kuuluvat Pohjoismaiden yhteiseen elinvoimaiseen ahmapopulaatioon, jossa on yli 800 ahmaa. Kolmen pohjoisimman kunnan eteläpuolisessa Suomessa arvioidaan elävän todennäköisesti noin 180-190 ahmaa. Sekin on osa Venäjän noin 1500 yksilön elinvoimaista ahmapopulaatiota.

Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi.

Suomessa metsästettiin kevättalvella 2017 seitsemässä poronhoitoalueen pohjoisosan paliskunnassa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla yhteensä kahdeksan ahmaa. Tiistaina voimaan tullut asetus mahdollistaa siis saman määrän kaatoja kuin edellisvuonna.

Tuoreimmassa vuoden 2015 nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa ahman uhanalaisuusluokkaa laskettiin äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi kasvaneen kannan vuoksi.

Ylä-Lapissa ja Käsivarressa eli niin sanotulla alpiinisella vyöhykkeellä ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin arvioinnissa 2007-2012 suotuisalla suojelutasolla.

Muualla Suomessa eli niin sanotulla boreaalisella vyöhykkeellä suojelutaso on arvioitu vielä riittämättömäksi, mutta sielläkin ahmakannan kehityssuunnan on arvioitu olevan kasvava.

Ministeriö arvioi, että asetuksen kahdeksan ahman metsästysmäärä ei tulisi vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi.

Ahman osalta on toistuvasti esitetty ratkaisuksi siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Tätä ratkaisua on esittänyt WWF:kin.

Ministeriö toteaa, että korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähennä ahmojen aiheuttamia vahinkoja eikä se ole Ruotsissakaan poistanut ahmojen poiston tarvetta. Lisäksi reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa.

Korvausjärjestelmän muuttaminen ei myöskään ratkaisisi petovahinkojen korvaamiseen tarkoitettuihin määrärahoihin liittyviä ongelmia, sillä jo nykyisen järjestelmän kohdalla on ollut suuria vaikeuksia maksaa korvauksia täysimääräisenä vahingonkärsijöille.

Vuoden 2017 suurpetojen aiheuttamat poro-, kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahingot ovat lähes 12 miljoonaa euroa. Ministeriö huomauttaa, että vuoden 2018 talousarvio tarkoittaa noin 2 miljoonan euron leikkausta, ja se kohdistuu tällä kertaa kaikkiin vahingonkärsijöihin.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (48)

Hyvä hyvä uutinen!!! Myönnettyjen lupien jälkeen myönnetään varmasti lisää, koska ahmat ei kahdeksaan lopu - ei lainkaan uhanalainen peto!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ei olisi pinänyt myöntää ainuttakaan kaatolupaa, tärkeämpää olisi ollut myöntää poronkaatolupia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuvitelkaapa , jos meillä suomessa joka juhannus viikko keskuteltaisi monta sääskeä (hyttystä) saisi tappaa , niin meillä on kaikki suojeltu .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kahdeksan lupaa on kuin pisara meressä. Suomessa ei varmasti myönnetä petojen kaatolupia ilman painavaa syytä. Suomen ahmakanta on osa suurempaa kantaa joten Suomessa myönnettävät kahdeksan lupaa ei näy missään. Ei Suomi ole ainut maa missä petoja esiintyy. Täällä vain tykäytään hakata päätä seinään ja tehdä täysin päinvastoin mitä muissa pohjoismaissa. Esimerkkinä juurikin Norja ja Ranska. Kukaan metsästäjä tai poromies ei ole viimeistä ahmaa ampumassa....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun on hyvät porokannat lisääntyy myös pedot,kumpia pitäs vähentää.Enempi teurastaa jolloin hinnat laskee myöskin pedot ruuan puutteessa vähenee.Kumpikin kanta on tärkeä mutta tasa paino pitää löytää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siirtoistutus kehä kolmosen eteläpuolelle, riittää sitykania ja puudelia purtavaks !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kantavan vaatimen korvausarvo on 2600 euroa....ja lähes joka kuollut raato on ollut kantava vaadin.Kymmenen raatoa,niin vuosiansiot on ansaittu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen poromäärät ovat Rajusti ylisuuret, luontaista ravintoa ei ole nimeksikään, rekarallilla raahataan niille rehua kesät talvet. Ei ihme kun liha maistuu jo särelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikäs sen parempaa hommaa kuin porohomma.Eräskin poromies sai vuodessa 155 000 euroa petokorvauksia,ja tuollaisia tavallisen palkansaajan 40 000 korvauksia on pilvin pimein.
Poromiehiäkin on kahdenlaisia,niitä jotka tekee työt,toiset keräävät raadot ja korvaukset.Monen paliskunnan petokorvausten tuotto on ollut jopa yli 2o kertaa suurempi teurastuottoon verrattuna.
Lex Halla antaa poromiehille avaimet tuohon korvausjärjestelmän väärinkäyttöön jota jotkut käyttävät sumeilematta hyväkseen,se olisi heti poistettava,sillä kaiken tuon lystin maksaa veronmaksaja....poromiehethän ei juuri veroja maksa.

Kuusamon ja Kainuun poromiehet ostavat vuosittain satoja poroja Lapista petojen syötäväksi,heillä ,kun on tuo Lex-Halla,jolloin korvaukset tuplaantuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lex Hallan alueella Poromiehet pelaavat tasan niillä korteilla jotka valtio on heille käteen lyönyt. Petopolitiikan täydellinen epäonnistuminen pakottaa elinkeinon kasvattamaan ruokaa pedoille ihmisten sijasta. Miettikää keskenänne miltä tuntuu kun vuosisatojen jalostustyö ja kulttuuri tuhotaan etkä itse voi tehdä asialle mitään. Olen täysin varma, ettei yksikään poron omistaja nauti raatojen keräämisestä. Ehdottaisinkin pedoille vapaata metsästysoikeutta poronhoitoalueelle ja petokorvauksista luopumista muutamaksi vuodeksi. Sopisi varmasti kaikille poromiehille ja valtion varoja säästyisi 10 miljoona vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

myöhän jo alettin metästään, eikö se ollutkaan ihan vielä virallinen lupa, myö jaettin porukat osiin ja lähettin metille, kaikki sai sen kaheksan ahamoo, viis porukkaa meittii oli, oli vähä huono radiokeli syynä, yks ahama pääs juoseen Vennääle, mikä vapaus nyt onkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poromiesten metsästäminen tulisi heti kieltää, siellä kaatuu tuplat ja muut villipetoeläimet. Poronhoito on jäänne rosvovallan ajalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Porot kuolee kun on näläkä ja ahmat niitä raatoja syö.
Sitten ssavat syyn niskoillensa. Kelit on semmoset että ei enää porokaan saa ravintoa ja näläkiintyy.
Sama homma lapissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kahdeksan lupaa on kovin vähän luonnon tasapainonkin kannalta. Oikeampi määrä olisi kahdeksan kymmentä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsingin metsissä on tilaa kaikille suurpedoille. Ammutaan nukutuspiikit Ahmoihin ja siirretään ne etelään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksikään viranomainen tai poromies ei voi 100% :n varmuudella todistaa että ahma on tappanut kyseisen poron
nälkään kuolleet ja muiden petojen tappamat menee ahman piikkiin koska ahma pääosaltaan haaskasyöjänä
on viimeinen joka raadolle tulee tai on juossut kiinni nälkiintyneen poron hankikannon aikaan ahma ei saa poroa
kiinni juoksemalla, ja jos petoja on jollain alueella liikaa se on merkki siitä että poroja on alueella huomattavasti liikaa
siellämissä on kohtuudella poroja ei ole myöskään liikaa petoja , pedot kerääntyy sinne missä on eniten ruokaa ja helpoiten
hyödynnettävissä, ei se ole petojen vika jos ruokakaapista ovi puuttuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

100% ? Et varmaankaan ole ikinä kahtakilometriä pitempään ahman jälkeä hiihtänyt kun tuommosia väität. Tällä lumella terve porotokka on helppo saalis ahmalle. Tuota mainitsemaasi hankikantoa on ollut nykyvuosina maksimissaan viikon verran talvessa jolloin porot saa olla turvassa. Ja petojen ruokakaappia ei saa stokkarilta täytettyä ja kohta ainoat kaapit jossa on jonkulaista evästä löytyy ihmisten pihoilta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (48)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän ylimielisyys syöksee keskustan oppositioon!

Niinkö, ainakin 750 000 kansalaista ulosotossa ja määrä senkun kasvaa, josta kiittäminen pikavippifirmojen koskeva heikk... Lue lisää...
Mutta osa kansaa voi...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image