Pohjois-Suomi

100 000 euron kaikuluotain huomaa kaikki Tornionjoen ja Tenojoen nousulohet – tärkeä tieto Itämeren ja Atlantin lohista

Tällainen kaikuluotain oheisjärjestelmineen maksaa 100¿000 euroa. Niitä on Tornionjoella Kattilakoskella kaksi. Toinen Ruotsin ja toinen Suomen puolella.
Pohjois-Suomi 2.7.2018 6:00
Pekka Mauno

Tornionjoella odotetaan, täyttyykö 60 000 nousulohen tavoite. Se kertoisi hyvää Itämeren villilohesta. Tenon vesistön 30 geneettisesti erilaistuneen lohikannan tilanne vaihtelee hyvästä varsin huonoon. Tenojoki on Atlantin lohelle yhtä tärkeä kuin Tornionjoki Itämeren lohelle.

Konsta Isometsä ja Miitri Mönttinen kahlaavat märkäpuvut päällä Ruotsin puoleiselta rannalta Tornionjokeen. Tarkoitus on hieman korjata kaikuluotaimen asentoa.

100 000 euroa maksanut, teknologialtaan Yhdysvaltain sukellusvenelaivaston käyttämä luotainjärjestelmä, laskee lohia Kattilakoskella noin 100 kilometriä jokisuulta pohjoiseen. Samanlainen laite on 100 metrin päässä Suomen puolella.

– Lohikannan osalta tilanne Tornionjoella on varsin hyvä, jos nousukalojen määrässä päästään 60 000 loheen, sanoo Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Ville Vähä.

Tätä juttua tehtäessä kesäkuun 26. päivä kaikuluotaimen ohi oli uinut 16 151 lohta. Lohennousu on vasta kiihtymässä. Parhaimpina 100 000 lohen nousuvuosina Kattilakosken kaikuluotaimen ohitti vuorokaudessa liki 10 000 lohta.

Itämeren lohen tärkein lisääntymisjoki

Tornionjoki on Itämeren lohen tärkein lisääntymisjoki. Kolmasosa Itämeren villilohesta on peräisin Tornionjoelta.

Tutkijat arvioivat lohikannan kestävyyden vaelluskykyisten lohenpoikasten eli smolttien määrän perusteella. Se on suurimmalta osin nousukalojen määrään perustuva laskennallinen luku. Smolttien määrää arvioidaan myös poikaspyynneillä.

– Lohikannan kestävyyden tasoksi on arvioitu 80 prosenttia maksimismolttituotannosta, mikä täyttyy noin 60 000 nousulohella, sanoo Ville Vähä.

Kaikuluotaimesta tallennetulta videokuvalta pystytään laskemaan kaikki 100 kilometriä Perämereltä sijaitsevan Kattilakosken ohittaneet lohet, näyttävät lohitutkija Ville Vähä (vas.) ja tutkimusavustaja Konsta Isometsä.

Lohen määrä joessa on hyvin tutkijoiden tiedossa, mutta lohenpoikasten kohtalossa merellä olisi paljon tutkittavaa.

– Suurin epävarmuus lohikannalle tuleekin siitä, että suurin kuolleisuus tulee smolttien siirtyessä joesta mereen. Smolttien kuolleisuus on 90 prosenttia. Sen syitä ei tarkasti tunneta, sanoo Ville Vähä.

Tenojoen vesistössä 30 eri lohikantaa

Kun siirrytään Tenojoelle, tilanne on aivan toinen, paitsi että Tenojoen vesistön merkitys on Atlantin lohen kannalta yhtä tärkeä kuin Tornionjoki on Itämeren lohikannalle.

Atlantin lohi on geneettisesti erilaistunut niin moneen kantaan, että pelkästään Tenojoen vesistössä lisääntyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa.

Se tuottaakin Tenon lohikannan kestävyyden keskeisen ongelman: kalastusta ei voi suunnata hyvässä kunnossa oleviin lohikantoihin, kun kaikki lohet nousevat osan kutuvaelluksestaan Tenon pääuomassa.

– Mitä ylemmäs Tenojoen vesistöä lohi nousee kutemaan, sitä kovemman kalastuspaineen kohteeksi se joutuu, sanoo lohitutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta.

Sen vuoksi Tenon ala- ja keskijuoksun sivujokiin kutemaan nousevat lohikannat ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Sen sijaan yläjuoksulla Karasjoen, Iesjoen ja Inarinjoen kannat ovat heikossa kunnossa.

Viime kesänä ensi kertaa voimassa olleella Tenon uudella kalastussäännöllä on tarkoitus vahvistaa yläjuoksun sivujokien lohikantoja. Tavoite on, että kalastusta säännellään alkukesästä niin, että yläjuoksulle pyrkivät lohet pääsisivät sinne lisääntymään.

– Sääntelyn vaikutukset lohikantoihin näkyvät vasta parin lohisukupolven jälkeen, vähimmilläänkin se vaatii 4–5 vuotta, sanoo Panu Orell.

Tenojoellakin on ensi kertaa pääuomassa kaikuluotain laskemassa nousukaloja. Luotain on Polmakissa, 55 kilometriä jokisuulta.

– Tenon vesistöön on noussut 30 000–120 000 lohta. Nyt näyttää siltä, että jäädään alarajan tuntumaan, sanoo Panu Orell.

Kaikuluontainseurannan tuloksia Tornionjoen, Tenojoen ja myös Simojoen osalta voi seurata tästä

Tarkka kuva nousulohista

Kaikuluotaimen avulla lohitutkijat saavat tarkan tiedon nousulohien määrästä.

Nousulohien perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vaelluspoikasia eli smoltteja syntyy, mikä puolestaan on keskeinen lohikannan kestävyyden mittari.

Tornionjoen vesistöön nousevan lohikannan tilanne on hyvä. Smolttituotanto on ollut runsasta useamman vuoden.

Tenonjoen vesistön noin 30 geneettisesti erilaisen lohikannan tila vaihtelee. Se on yleisesti ottaen hyvä Tenon ala- ja keskijuoksun sivujokien lohikannoilla. Tilanne on huono Karas-, Ies- ja Inarinjokiin kutemaan nousevilla lohikannoilla.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Oulujokeen samanlainen vahti laskemaan. Fortumin tileissä hinta ei ongelma jo verotussyistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä kun näkisi jossain myytävän suomalaista lohta. Joka paikassa myydään vain norjalaista kasvatettua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä ettei näykään sillä Perämeren joissa lisääntyvät kannat eivät ole vielä lähelläkään riittävän elinkelpoisia ammattikalastettavaksi. Pimeillä markkinoilla lohta toki myydään erittäin epäeettisesti muutamalla eurolla per kilo missä ei ole yhtään mitään järkeä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taas on faktat hakusessa jollain. Kerrohan Rööpeli hieman faktoja tuolle väitteellesi. Kyllähän asia on niinpäin että verkko/passiivipyydyskalustusta on vähennetty tuntuvasti, käytännössä suurimmalta osalta lohen kalastus on täysin kielletty henkilökohtaisten kiintiöiden tultua voimaan. Käytännössä asia on niin että ainoastaan sellaiset joilla oli vanhastaan esittää pyyntihistoriaa saivat jonkinlaisen kiintiön, uudet aloittavat kalastajat eivät käytännössä saa lupia lohenkalastukseen mitenkään.

Kutujoessa pitää kaloille nousurauha antaakin, turhaa niitä huvikseen hinaa rannalle, antakaapa kalojen lisääntyä siellä ylhäällä että meillä riittää biomassaa meressä pyydettäväksi tulevaisuudessa kantojen vahvistuttua ja lupapolitiikan höllennyttyä. Itämeren paljon puhutut dioksiinit mahtuvat yhteen kahvikuppiin toisin kuin pelottelijat väittävät. Parasta mahdollista ravintoa ihmisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuulemma Oulussa valmistettaan parempaa ja halvempaa, mutta ei varmaa käytetä sukellusvenelaivastoissa niin sama syytää rahat jenkkeihin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Verkkopyyntiä lisättiin jälleen tuntuvasti merellä ja se näkyy välittömästi jokeen nousseiden lohien määrässä negatiivisesti. Näyttäisi tulevan ennätys vähän lohta jokeen vuosikymmeniin. Silti rajoitukset kohdistuvat aina vapaa-ajan kalastajiin = järjetöntä touhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:13
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
6:00
Häyrysenniemi on kolme vuotta keskellä katuremonttia, asukkaat tyytymättömiä – liittymien katkaisusta ei ole informoitu etukäteen, autoja jäänyt loukkuun pihoille pahimmillaan useiksi päiviksi Tilaajille
6:00
Hongkongista tuli somen propagandatilien tuorein näyttämö – "yhtiöille on oleellista tiedottaa siitä, että ne ovat ryhtyneet toimenpiteisiin"
21.8.
Kerrostaloasunnossa tulipalo Rovaniemellä – ei henkilövahinkoja
21.8.
Syyttäjä: Omakotitaloista vietiin yli 50 000 euron edestä tavaraa – Kohteisiin päästiin löytämällä vara-avaimet
21.8.
Lippo löi itsensä pääsarjan portille – Ulvilan kentästä peräti 24 juoksua
21.8.
Sulava Arktis houkuttelee rahakkaita turisteja: Suomessa rakennettu alus matkaa parhaillaan Koillisväylän läpi, ja lipun hinta oli lähes 40 000 euroa
10
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
8
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
4
Oulu palkkaa ulkopuolisen selvittäjän etsimään säästökohteita – "Oulu ei ole mikään kriisikaupunki, mutta työtä pitää tehdä"
3
SDP:n Marin puolustaa avaustaan lyhyemmästä työajasta – "Tänään ehkä utopiaa, mutta voi olla tulevaisuudessa totta"
3
Sykkelit saadaan viimein käyttöön ensi viikolla, viimeiset kaupunkipyörät asennetaan paikoilleen viikonlopun aikana
2
Henkilöstöpalvelualalla pulaa työntekijöistä – toimitusjohtaja Merru Tuliaran mukaan työllistämiskynnystä tulisi madaltaa
2
Kalen! kalluppi: Ookko nää käyny Virosa viinakaupasa?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image