Oulu

Ylikiimingin punakoivu täytti tasavuosia – lajissaan ainoa luonnossa elävä puu löydettiin 1970-luvulla

Oulun yliopiston kasvimuseon museonhoitaja Tauno Ulvinen kuvasi punakoivun tieteelle uutena hieskoivun muotona 30 vuotta sitten. KUVA: Maikkola Tapio
Oulu 21.11.2019 11:00
Pekka Rahko

Tänä syksynä on tasavuosipäiviään viettänyt Oulun seudulla nykyään hyvin näkyvä kasvi. Jokainen joka viimeisen kymmenen vuoden aikana on viettänyt Oulussa vähintään yhden kesän, ei ole voinut olla huomaamatta päivänsankaria.

Kyse on punakoivusta, joka on mitä oululaisin luontokappale. Tai tarkennetaan: mitä ylikiiminkiläisin. Maailman ainoa luonnossa elävä punakoivu on nimittäin löytynyt Ylikiimingistä.

Tasavuosia tulee 30 ja ne lasketaan tässä lajin tieteellisestä kuvaamisesta vuonna 1989. Itse kasvi on toki vanhempi, se löytyi jo 1970-luvulla. Oikeaa syntymäpäivää ei tietäne kukaan.

Vuonna 2011 Henna Pihlajaniemi ja Marja Siuruainen kirjoittivat Sorbifolia-lehteen seikkaperäisen katsauksen punakoivun historiasta. Artikkelista selviää, että ylikiiminkiläinen maanviljelijä Jaakko Tikkanen oli vuosia ihmetellyt maillaan kasvavaa erikoisen väristä koivua, mutta laajempaan tietoisuuteen kasvi päätyi vasta vuonna 1978 Tikkasen tyttären vietyä koivusta oksan biologian opettajalleen.

Tieto kulki Oulun yliopistolle ja koivu päätyi tarkempaan syyniin. Kromosomitutkimuksella punakoivu varmistettiin hieskoivun muodoksi. Purppuraisen värityksen todettiin johtuvan lehtien pintasolukon poikkeavasta antosyaanimuodostuksesta.

Oulun kasvimuseon silloinen museonhoitaja Tauno Ulvinen kuvasi kasvin hieskoivun muotona Betula pubescens Ehrh. f. rubra T. Ulvinen ja antoi myös suomenkielisen nimen punakoivu. Tieteellisen nimen litaniassa Betula pubescens on hieskoivun tieteellinen nimi, ja sen on kuvannut Jakob Friedrich Ehrhart. Pieni f tarkoittaa muotoa (forma) ja rubra viittaa punaiseen.

Kun osoittautui, että puu ei tuota siemeniä, sitä yritettiin lisätä pistokkaista, mutta pistokaslisäys ei onnistunut. Niinpä Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksella päätettiin kokeilla mikrolisäystä.

Koeputkissa uudet punakoivun lähtivätkin kasvuun ja kesään 1988 mennessä oli mikrolisätty jo satoja punakoivuyksilöitä. Niitä istutettiin Linnanmaalle kasvitieteelliseen puutarhaan, Hupisaarille ja Jaakko Tikkasen pihalle Ylikiiminkiin.

Siitä leviäminen sitten alkoi ja punakoivusta tuli haluttu koristepuu. Vaikka emopuu ei teekään siemeniä, mikrolisätyt punakoivut tekevät. Niinpä puun pihalleen hankkineet ovat saattaneet löytää nurmikoltaan pieniä punakoivun taimia.

Etelä-Suomeenkin punakoivuja on viety, mutta koska punakoivun kasvurytmi on sopeutuma Oulun leveysasteille, se tulee etelässä muihin puihin verrattuna lehteen myöhään ja toisaalta pudottaa lehtensä aikaisin.

Kun Ylikiiminki oli vielä oma kuntansa, se valitsi punakoivun lehden kunnan logoon. Sen suunnittelussa tapahtui kuitenkin luonnontieteilijöiden silmin paha virhe, sillä logoon piirrettiin rauduskoivun lehti, siis kokonaan toinen laji.

MAINOS

Kommentoi

Pistokkaat eivät artikkelin mukaan toimi lisäyskeinona, mutta voiko punakoivua varttaa tavalliseen koivuun?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se Oulussa tehty pikku kokeilu todista riittävästi kasvullisen, konservatiivilisäyksen mahdollisuuksista.
Kolkka

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lahti-heinola välillä vanhan vitostien varressa kasvaa myös punalehtinen koivu,tarkkaavaiset kulkiat ovat varmaankin sen huomanneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä paikkaansa! Hämeenlinnasta löytyy myös samanlainen koivu. En vaan muista tarkkaa paikkaa, mutta siellä se oli kauniina myös tänä kesänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todennäköisesti karannut jostain puutarhalta tai pihalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ei pidä paikkaansa! Hämeenlinnasta löytyy myös samanlainen koivu. En vaan muista tarkkaa paikkaa, mutta siellä se oli kauniina myös tänä kesänä."
Jutussahan kerrottiin että punakoivua on levitetty ympäri Suomea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieskoivun hyväksytty tieteellinen nimi on "Betula pubescens Ehrh." ja tuo "Betula pubescens Ehrh. f. rubra T. Ulvinen" on hyväksytyn tieteellisen nimen synonyymi mikä viittaa tarkemmin punakoivuun. Näköjään jos haluaa nimensä säilymään historiaan kannattaa alkaa kasvitutkijaksi.

Punakoivu on vain siis hieskoivun geneettinen variaatio. Ei oma lajinsa. Se ei oikein kelpaa alalajiksikaan kun alkuperäinen yksilö ei lisäänny luontaisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti joissa tieteenhaaroissa vain tutkijoiden nimillä on väliä. Biologia on juuri sellainen elitistinen koulukunta. Siellä ei anneta arvoa löytäjille kuten esim. tähtitieteessä jossa komeetat nimetään löytäjän mukaan vaikka tällä ei olisikaan tieteellistä koulutusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se vähän niin että piolookit ovat vähän muuta kansaa ylempänä, kuten eliittitoimittajan kirjoituksen viimeisestä kappaleesta voidaan todeta. Tuskinpa Einsteinia olisi kiusannut jos Saksan vaakunaan olisi kotkan tilalle kuvattu punajalkahaukka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä ei ole kysymys löytämisestä vaan tunnistamisesta. Se, joka kuvailee tieteellisesti uuden lajin - tai tässä tapauksessa jo tunnetun lajin muodon - laitetaan autoriksi eli nimeksi. Tämä on ihan vakiintunut käytäntö biologiassa, ja perustuu siihen, että jälkeenpäin voidaan nimen perusteella jäljittää mm. tunnistustiedot. Lajinnimen voi tosin muotoilla esim. löytäjän mukaan (thunbergii, wilsonii, alexandrae jne.). Tässä tapauksessa Tikkanen ei ole lajia kuvaillut - siis tieteellisesti - vaan hän on vain tämän yksilön löytänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä taimitarhalta ostin punakoivun pihalle ja on mukavan näkönen puu kunhan kasvaa tuosta vaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitini lapsuudenaikaisen kotitilan pihalla Kemijärvellä kasvaa myös punakoivu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yön kuluessa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Siinä sen näkee ketä kiinnostaa oikesti köyhät

Miksi pitäisi jonkun/minun olla kiinnostunut köyhistä? Minulle ei kuulu kenenkään köyhän toimeentulo eikä eläminen vaan ... Lue lisää...
Oman onnen seppä.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

9.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image