Oulu

Yhdeksän sairasta lohta pakkasessa – Ruokavirasto ei ole vielä löytänyt syytä Perämeren lohien sairasteluun

Perämeren sairaista lohista ei ole saatu lisätietoa Kemijoensuusta pyydetyistä näytteistä. KUVA: Mäkinen Leo
Oulu 9.8.2019 6:49
Arja Mikkola

Ruokavirasto ei ole toistaiseksi keksinyt syytä Perämeren lohissa tavatuille vaurioille.

– Virustutkimuksetkin ovat kielteisiä, kertoo Ruokaviraston eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusprofessori Perttu Koski.

Jo aikaisemmin on suljettu pois se, että haavaumat johtuisivat bakteereista. Bakteeri- ja virustutkimukset on tähän mennessä tehty kahdeksan kalan osalta.

Ruokavirasto on saanut pyytää elyn poikkeusluvalla lohia kulkuverkoilla.

Kemijoensuusta on nyt pyydetty näytteitä varten yhdeksän sairasta lohta. Lisäksi on kerätty verrokkimateriaalia.

– Lohista on vasta otettu näytteet pakkaseen, Koski kertoo.

Kemialliset tutkimukset tehdään syksyllä, kunhan kalanäytteitä on kerätty myös Tornionjoelta, ja laboratoriossa on tilaa.

Koski arvioi, että kalojen haavat aiheutuisivat etenkin mekaanisista syistä.

– On muitakin syitä, mutta niitä vikoja ei ole saatu selville.

Kosken mukaan iho esimerkiksi ei ole silmämääräisesti ollut tyypillistä kalalle, joka olisi ollut pyydyksessä tai saanut vammoja vaikkapa saalistavan linnun tai hylkeen kynsistä.

Puolet tapauksista selittyisi kuitenkin pyydyksellä.

– Pyydysvauriot ovat sellainen asia, että niille voitaisiin jotakin tehdä. Se vaatisi pohdintaa, miten niitä voitaisiin muuttaa.

Pyydyksiäkin on erilaisia. Kun lohi on jäänyt kiinni havakseen, kala on uinut päänsä verkon silmään. Tällöin vammat ovat päässä ja rintaevien tyvessä.

– Siinä on rengas, pantamainen kuluma.

Koukkuun tarttuneella ja irti pinnistäneellä lohella taas on vammoja leuoissa.

Hylkeen vioittamalla kalalla taas on pureman jälkiä.

– Ne ovat usein kalan peräosassa.

Lapin elyn kalatalousasiantuntija Jouni Hiltunen kertoo, että Tornionjoessa saa normaalisti kalastaa kulkuverkolla ainoastaan alkukesästä: tarkkaan määriteltyinä viikonloppuina. Kulkuverkko on maksimissaan 120-metrinen, ja se levitetään apajan kohdalle Tornionjoen alajuoksulle.

Nimensä verkko on saanut siitä, että se valuu hitaasti alavirtaan.

– Se on painotettu ja pysyy pystyssä, Hiltunen kertoo.

Tornionjoessa on parikymmentä määriteltyä, usein hiekkapohjaista apajaa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (29)

Kaikenlaiset valumavedet ja sitten oli ydinvoimala, joka poksahti kolmisenkymmentä vuotta takaperin. On hiljalleen tuottanut soluvaurioita kalakantoihin. Tutkijat, tiedostakaa tosiasiat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ei Ruotsin lohijoissa ole samaa ongelmaa, niin syy on Suomen joissa, eikä Perä- eikä Itämeressä.
Parilla puhelinsoitolla Ruotsin viranomaisille tuokin olisi selvitettävissä, alle puolen tunnin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vaikuttaa aika tekastulta tää zombi lohi hommeli . ainuttakaan huonoa kalaa nähny vedessä . . . koitetaanko tällä ajaa teollisuutta kiinaan ja intiaan vai mistä kyse ..? sanompa vaan .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutama fakta joen alajuoksulta:1. kesäkuun alussa tuli vaurioitumattomia kaloja 2. Meripyynnin alettua ilmestyi evävikaiset ja nokkaan vioittuneet. 3. Viottuneiden kalojen ilmestyttyä n. 1-2 viikon kuluttua tuli sairaat vesihomeen vaivaamat ja kuolleet kalat. 4. Nyt jokeen tulee taas pääosin vauriotumattomia kosseja. 5. Sairaat ja kuolleet lähes kadonneet. 6. Aiemmin kesällä tulleet ehytnahkaiset kalat terveitä (eli valta osa). 7. Vaurioiden on täytynyt tulla merellä, koska havainnot n. 20 km jokisuulta. 8. Ainut merkittävä muutos on valvonnan ja sanktioiden kiristyminen merellä mikä lisäsi merkittävästi rysistä vapautettujen kalojen määrää. Ps. Googlaa vedenalainen kamera.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaivosteollisuuden jätevesipäästöt ovat varmasti lohikalojen kohtalona. Ruotsissa on puhuttu, että ruotsalaisesta kaivoksesta on päästetty saastevesiä valumaan Tornionjokeen. Miksi asiasta ei voi puhua avoimesti? Koko lohikalakanta on hävitettävä ja muutaman vuoden kuluttua istutettava uudet kalanpoikaset sen jälkeen kun vesistöt on tutkimusten jälkeen todettu 'puhtaiksi'. Kaloja ei kannata syödä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksikähän muut kalat eivät ole sairastneet - pelkästään lohet. Sanoppa se.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lohikalakanta on lajina herkkä saasteille. Vesistöt pitää tutkia ja analysoida tarkasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaelluslohen kokonaiselinympäristö on varsin laaja. Sen tuntiessa viimeisenä minulle tulee mieleen lohen juoksevan kutujoen "mahdolliset" ympäristöpäästöt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonko Raahen kultakaivos on vuosien mittaan käyttänyt syaniidia ja muita kemikaaleja kullanerottamisseen? Missä ne nyt on?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myrkylliset kemikaalit on maaperässä. Miten laajalta alueelta saastuneet maa-ainekset voi puhdistaa tai vaihtaa? Iso työ ja maksaa kamalasti veronmaksajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maaperässä? Varmaan sielläkin mutta purkuputki menee merelle ja mitä sieltä ELY antaa pumpata mereen? Kyllä on käsittämätöntä että kaivos saa nämä myrkyt työntää nuin vain mereen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotkut yrittävät hakea syyllistä C&R-pyynnistä, hylkeistä, rysistä jne ..... Ei onnistu. Ihan samanlaiset pyynti- ja kasvuolosuhteet on merellä kaikilla Perämereen laskeviin jokiin nousevilla lohilla. Jos nyt vihdoinkin tunnustettaisiin tosiasiat ja aloitettaisiin tutkia mikä vaivaa Tornionjokea? Ka vielä tarkemmin Tärendösta alaspäin. Onko kuolleita lohia löytynyt ylempää Muonionjoelta, Könkämäenolta tai Lätäsenolta? Ilmeisesti ei ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikäli taudit eivät ole syynä niin syynä ovat myrkyt. Myrkkyjä on kaadettu mereen ja niitä valuu jokien mukana mereen.

Nykyisin kaivokset voivat laskea vesistöihin myrkkyjä miten paljon tahansa koska käytännössä jätevesien valvonta on mahdotonta. Valvovaa viranomaista voidaan huijata monella eri tavalla. Suomessa valvovalla viranomaisella ei ole edes riittävää teknologiaa apuna vaan valvonta tehdään mutu menetelmällä jätealtaan reunalla.

Suomessa pitäisi pikaisesti määrätä kaivoslaki jossa kaivoksien jätevesiä ei saa laskea vesistöihin. Ei menisi kuin vuosi tai pari niin kaivoksilla olisi tehokkaat järjestelmät jätevesien hallintaan. Pakon edessä uusia innovaatioita ja teknologiaa tulisi myös käyttöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä osoittaa sen ettei meillä ole tilanne merienosalta millään muotoa hanskassa. Emme näköjään tiedä mitä pitoisuuksia esimerkiksi Itämeren syönnösaltaalla minkäkin myrkyn kohdalla esiintyy. Huolestuttaa kyllä tämä meidän perämeri. Ennen oli meidänkin ranta, kivikko sorakko pohjaa. Nyt vihreää limaa ja ruskeaa humusta. Päästöt meriin on niin valtavat että tuhotaanko me koko meri pikkuhiljaa eikä tutkiat, viranomaiset ja poliitikot ymmärrä tätä tilannetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se syy on aika murheellinen. Koko ekosysteemi on kaatumassa ensin Itämeressä ja sen jälkeen perämeressä. Merien kuormitus kaikkineen myrkkyineen ja ravinteineen on valtava. Tätä ei vain ole haluttu muka ymmärtää kun tehtaita yms on perustettu vesistöjen rannoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syy kaivokset ja ympäristömyrkyt. Miljoonia kiloja mm räjähdemyrkkyjä, kemikaalit ja ELY ei omia laiminlyötejään myönnä. Poliisi estää ymp.rikosten tutkinnan kautta maan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Koski arvioi, että kalojen haavat aiheutuisivat etenkin mekaanisista syistä."
Yksi todennäköinen syy on se, että viehekalastaja on pidellyt kalaa ja päästänyt sen käsittelyn ja valokuvaamisen jälkeen takaisin vesistöön.
Erittäin usein vauriokohdat vasdtaavat tarkasti niitä kohtia, missä ihmisen sormet ovat olleet kosketuksissa kalan pinnan limakalvoon.
Tämän vuoksi C&R pyynti olisikin kiellettävä yli 10˚C. veden aikana kokonaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri samaa olin kommentoimassa! Johan järkikin sanoo, että jos kala on syönyt koukun ja se väkivalloin poistetaan ja kala päästetään takaisin veteen, ei se ole enää terveleukainen kala, ja siitä seuraa sitä mitä nyt on esille tullut! Turha selitellä muuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voihan sitä uskotella itselleen asioita, joista ei tiedä paljonkaan. Eri luokan ongelmasta on kysymys, lohien käytös jo ennenkuin ovat ensimmäistäkään koukkua nähneet on tutkijoiden mukaan aivan poikkeuksellista. Lohet kääntyvät jo alajuoksulla takaisin merelle päin, kun ne normaalisti lähtevät rivakasti nousuun. Valikoivasta kalastuksesta puhuvat eniten ne, jotka vähiten tietävät ja vähiten ovat kiinnostuneet kalakantojen tilasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (29)

Uutisvirta

8:31
Pakettiauto paloi korjaamon pihalla Oulaisissa
8:10
Oululaisen Steel Ring -tallin Lotta Loikkanen hävisi ammattinyrkkeilyn MM-titteliottelun tuomariäänillä Karlsruhessa – manageri Markku Pirinen pettyi rajusti: ”Tuli todistetuksi, että Saksa on paska maa”
8:09
Vanhat kuvat: Tunnelmia pikkujouluista Oulussa vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvun alussa - juhlateltta ja baarikiertue
8:00
Luontoon kumppanin kanssa ja pari drinkkiä – oletko miettinyt, miten sinä kohtaisit yllättävän maailmanlopun? Tilaajille
8:00
Hyvä paha ydinvoima – EU:ssa sen rooli on yhä ristiriitainen, ja parlamentissa vastustus voi jopa kasvaa
8:00
Puheenaihe: Herättääkö tiernaesitys rasistisia mielikuvia? "Esitysten ei tulisi loukata mitään ihmisryhmää"
7:00
Päivän leffapoiminnat: Krooninen kipu vie tilan muulta elämältä – pienten eleiden draamaelokuva Cake etenee tuttuja polkuja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image