Oulu

Tuhosiko viime viikon öinen halla peruna- ja viljasadot? – Pro Agria: "Halla tuli näin aikaisin ja yllättäen viimeksi 80-luvulla"

Halla tappaa perunan vihreät latvalehdet, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi. Viime viikon hallayöt ruskeuttivat usean tyrnäväläisen pottupellon. KUVA: Matti Räty
Oulu 13.8.2019 6:08
Katri Keskitalo

Viimeviikkoiset hallayöt palelluttivat perunoiden varret ruskeiksi monella Oulun seudun pellolla. Pakkaslukemiin pudottiin useana yönä koko Pohjois-Suomen alueella.

Lämpöasteet putosivat nollan alapuolelle viime viikolla koko Pohjois-Suomen alueella useana yönä peräkkäin. Kysyimme Pro Agria Oulun palvelupäällikkö Juha Sohlolta Suomen Siemenperunakeskuksen kehityskoordinaattori Anu Kankaalalta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Hannukkalalta, miten kylmät yöt vaikuttivat viljelykasveihin.

Kuinka mittavat vahingot halla aiheutti Oulun seudun perunasadoille Pro Agria Oulun palvelupäällikkö Juha Sohlo?

– Pakkaset saapuivat perunan mukulan kasvun kannalta juuri pahimpaan aikaan, joten voidaan puhua mittavista vahingoista. Monilla pelloilla sadot paleltuivat kokonaan. Pahimmat vahingot kärsittiin tietysti alueilla, joissa perunoita kasvatetaan eniten eli esimerkiksi Tyrnävällä, Limingassa ja Lumijoella.

– Tarkoista kilomääristä on vaikea puhua vielä tässä vaiheessa, kun sadot nostetaan vasta noin kuun vaihteessa. Halla kuitenkin hidasti mukuloiden kasvua, joten niiden koko jää todennäköisesti pieneksi. Laatukin saattaa kärsiä, sillä kaikkiin mukuloihin ei välttämättä ehdi kehittyä nyt tarpeeksi tärkkelystä, joka auttaa niitä säilymään paremmin talven yli.

Entä viljasadoille ja muille viljelykasveille?

– Maissi on herkkä kylmälle, joten sen sadot paleltuivat totaalisesti, mutta maissia kasvatetaan Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisen vähän. Myös härkäpapu ja herne ovat herkkiä, mutta niitäkään ei täällä juuri kasvateta.

– Viljat eivät ole niin herkkiä hallalle, mutta on se saattanut niihinkin vaikuttaa, sillä kehittyvän jyvän sisältö on tässä vaiheessa hyvin vetinen. Useamman yön kestänyt halla vaikuttaa jyvän kokoon. Mahdollisia vahinkoja ei kuitenkaan näe viljoista vielä, joten niiden suuruutta on hyvin vaikea arvioida. Uskon, että niistäkin saadaan satomenetyksiä.

Sadot ovat jo kärsineet kesän kuivuudesta, ja nyt nämä hallayöt vielä pahensivat tilannetta. KUVA: Matti Räty

Kuinka mittavat vahingot halla on aiheuttanut teidän perunapelloillanne Tyrnävällä, Suomen Siemenperunakeskuksen viljelypäällikkö Anu Kankaala?

– Kilomääriä on vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, mutta on lohkoja, joissa sato on kokonaan paleltunut niin, ettei uutta kasvua tapahdu ollenkaan. Isommaksi kasvava ruokaperuna on kärsinyt enemmän kuin siemenperunalajikkeet. Aikaisemmin kasvavat lajikkeet kärsivät pienimmät vahingot.

– Sadot ovat jo kärsineet kesän kuivuudesta ja nyt nämä hallayöt vielä pahensivat tilannetta. Ainoastaan osalla viljelijöistä on ollut joitain lohkoja, joita on voinut kastella.

– Sadot todennäköisesti kuitenkin korjataan normaaliin aikaan eli noin parin viikon päästä.

Kuinka viljelijä voi varautua hallaöihin, Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Hannukkala?

– Yksi torjuntakeino on sadettaminen eli kastelu. Tätä käyttävät etenkin ammattimaiset perunanviljelijät. Myös harsot sekä läheiset vesistöt ehkäisevät hallan aiheuttamia vahinkoja. Aikoinaan ehkäisyssä käytettiin myös hallasavuja, mutta niiden käyttäminen isoilla alueilla on mahdotonta.

– Maanpinnan muodot vaikuttavat hallavahinkojen määrään merkittävästi. Vahingot voivat vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella juuri pinnanmuotojen vuoksi.

Olivatko viljelijät varautuneet hallaöihin, Juha Sohlo?

– Halla tuli näin aikaisin ja yllättäen viimeksi 80-luvulla, joten moni viljelijä ei osannut ennakoida tätä ollenkaan. Kastelu ehkäisee, mutta on mahdotonta kastella joka yö varmuuden vuoksi. Pienimmillä tiloilla ei aina myöskään ole kalliisiin kastelujärjestelmiin varaa. Ihan kaikenkokoiset tilat siis kärsivät näistä hallaöistä.

Hallayöt alueella

Hallayöt iskivät Pohjois-Pohjanmaalle etenkin alkuviikosta; maanantai-, tiistai- ja keskiviikkoyönä mitattiin miinuslukemia koko Oulun seudulla.

Kylmin yö mitattiin tiistaina Vaalassa, jolloin lämpötila laski 6,6 asteeseen.

Torstaiyönä lämpöasteet liikkuivat nollan paikkeilla.

Loppuviikosta lähtien yöt ovat lämmenneet plussan puolelle.

Myös Lapin alueella on kärsitty kylmistä öistä etenkin alkuviikosta.

Keskiviikkona Lapissa oli kuitenkin lämpimämpää kuin Pohjois-Pohjanmaalla, sillä silloin Lapissa mitattiin lämpölukemia.

Lähde: Ilmatieteen laitos

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (130)

Liekö Luken pottututkija kuitenkin legendaarinen ASKO H, Antti H näyttää vaikuttavan Rovaniemellä, yhtenä tutkimusalueenaan poronhoito.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Potun varret on vielä niin lyhyet että halla on joutunut panemaan niitä polviltaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Halla pannu maaten muttei maanviljelijä pane pahakseen vaan panee satokorvausanomuksen vetään korvauksia. Alkukesästä kuivuudesta korvaus, keskellä kesää hallayö korvaus ja loppukesänä sateitten aiheuttamat vahingot. Traktori jauhamaan akseleityöten peltoon kuvaajat paikalle ja valittaan märkyydestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oolannissa kasvaa hyvää ranskanperunaa, eihän tuppipottuja nuoret osaa syödä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No jospa saatais prismaan sit oikeaa perunaa eikä mitään keskeltä pehmeää tyrnävän pottua.

Tehkää vain viinaa niistä. Ei ne laadun puolesta syötäviä ole, ikävä kyllä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, ilmasto on kylmentynyt 35 vuotta vaikka kulttuurimarksistit ahneuksissaan väittävät perinteisesti päinvastaista. On älytöntä, että suot ja metsät sun muut hiilinielut muka estäisivät ilmastonmuutoksen. Vanha kansa tiesi pitää tulia pellolla hallan torjumiseksi. Ja kun kaksi kilometriä paksu mannerjää tulee, jos estämme ilman lämmittämisen, siinä mitkään suonlämpäreet ja rantarisukot sitä paljoa pidättele.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Euroopassa on ollut lämpimin kesä kautta mittaushistorian. Minkäs teet, kun asumme niin lähellä Jäämerta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peruna on myrkky kasvi .Ei tarvis viljellä ollenkaan...Tätäkin harrastusta tuetaan veronmaksajien rahoilla...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perunasta kannattaa syödä mukula ja jättää sen marjat syömättä. Luulisi että ikivanha ongelma asia olisi jo selvinnyt kaikille mutta näköjään ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutos ja cykkelit syynä. Ikinä ennen ei ole ollut hallaa tähän aikaan näissä olosuhteissa!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse suosin natriumglutamaattia. Sillä saa lihaisan maun vaikka muovipussiin. Sitä voi myös valmistaa täysin synteettisenä ja vapaana luonnon aineisiin kertyneistä myrkyistä. Eikä aiheuta ilmastonmuutosta niinkuin peltoviljely.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Natriumglutamaatti on parhaimpia syövän aiheuttajia.
Mäkkärin potut tulee Hollannista, eivät juuri parempia kuin Natriunglutamaatti syövän aiheuttajana.
Onnea molemmille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kesähalla vie perunat ja viljan. Vielä kylmempää pitäisi ilmastovouhkaajien mielestä Suomessa kesällä olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koeta ymmärtää ilmaston ja sään ero. Tämä vuosi on ollut maailman mittakaavassa kuumimpia vuosisataan ellei kuumin. Jos juuri Tyrnävällä ei aurinko lämmitä tänä kesänä, ei tarkoita sitä etteikö olisi ongelmaa pallon laajuisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutoksesta puhutaan, se tarkoittaa sään ääri-ilmiöiden yleistymistä. Tällaistenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (130)

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

231 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image