Oulu

Terveyden jumalan ja jumalattaren mustanharmaa pinta palasi Vanhan apteekin taloon Oulussa

Vanhan apteekin talon sisäänkäynti Pakkasuoneenkadun ja Torikadun kulmassa 5. joulukuuta vuonna 1962, jolloin talossa juhlittiin Oulun ensimmäisen apteekin perustamisen 200-vuotisjuhlia.
Oulu 20.1.2018 15:19
Erkki Hujanen

Asklepioksen ja Hygieian patsaat koristavat julkisivua jälleen mustanharmaina. Klassismivaikutteinen Vanhan apteekin talo henkii antiikin lääketieteen perinteitä.

Asklepioksen ja hänen tyttärensä Hygieian patsaat koristavat nyt alkuperäisessä asussaan Vanhan apteekin taloa Oulussa. Asklepios on kreikkalaisissa taruissa lääkinnän ja terveyden jumala. Hygieia esiintyy terveyden ja puhtauden jumalattarena. Hän estää sairauksia ja pitää terveyttä yllä.

Veistokset olivat alunperin mustanharmaita. Ne asennettiin kulmaoven molemmin puolin syvennyksiin, kun kivijalkainen apteekkirakennus oli valmistunut vuonna 1929 Torikatu 7:n ja Pakkahuoneenkatu 10:n risteykseen.

Hygieia, terveyden ja puhtauden jumalatar, jonka maljasta käärme juo. Sana hygienia tulee nimestä. KUVA: Sarviaho Heikki

Jotkut typerykset ilkeyksissään vahingoittivat julkisivupatsaita 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Patsaita korjattiin 1994, jolloin niiden pinta käsiteltiin valkoiseksi. Äskettäin valmistuneessa remontissa patsaat saivat jälleen mustanharmaan pinnan.

Asklepioksen ja Hygieian patsaat on tehnyt tamperelainen kuvanveistäjä Elias Johannes "Jussi" Hietanen (1903-1941). Jussi Hietasen tunnetuin työ on 22.5.1941 paljastettu, vuonna 1918 kuolleiden punaisten muistomerkki Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla. Hietanen oli itse entinen punavanki, joka oli vangittuna 15-vuotiaana Tampereen vankileirillä. Hän kaatui jatkosodan hyökkäysvaiheessa elokuussa 1941 Kiestingissä.

Jussi Hietanen lienee ollut rakennusinsinööri, arkkitehti Veikko Kallion (1893-1973) tuttava. Kallio suunnitteli myös muistomerkkejä ja huonekaluja, mutta eniten kuitenkin taloja Tampereelle. Hän allekirjoitti myös Oulussa Vanhan apteekin talon piirustukset.

Hippokrates (460-377 eKr.) oli kreikkalainen lääkäri, jota pidetään länsimaisen lääketieteen isänä. Antiikin Kreikasta on peräisin Hippokrateen vala, jossa mainitaan Asklepios ja Hygieia. Valan lausuttuaan lääkärit ovat vuosisatoja vannoneet hoitavansa työtään "Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen, Hygieian, Panakeian ja kaikkien jumalien ja jumalatta­rien kautta kutsumalla heidät todistajiksi".

Nykyinen lääkärietiikka perustuu Hippokrateen valaan, vaikka nykylääkärit eivät sitä välttämättä enää ääneen lausukaan. Lääkäreiden vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen toteaa, että "Kun Hippokrateen valassa todistajiksi kutsutaan jumalat ja jumalattaret, nykyisessä Lääkärinvalassa todistajina ovat lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, arkkiatri ja Suomen Lääkäriliiton edustaja." (Antiikin lääketieteen perintö, Yliopistopaino Helsinki 2004).

Apteekkari Julin rakensi Myllytulliin terveyslähteen

Kreikan ja Rooman jumalaistarustoissa on paljon tarinoita, joissa kuvataan sairauksien tai haavoittumisten parantamista. Pitkäaikaissairaat ja vaivaiset kaikista yhteiskuntaluokista etsivät apua Apollonin tai tämän pojan Asklepioksen temppeleistä.

Kirjallisuustieteilijä Sari Kivistö (Kulttuuri antiikin maailmassa, Teos 2009) kuvaa sen ajan sote-keskuksia: "Tällaiset kulttipaikat perustettiin yleensä asutuksen ulkopuolelle luonnonkauniille paikalle, jossa oli raikas ilma, kirkasta vettä, lehtoja ja mineraalilähteitä. Hoitojen lisäksi potilaat saivat nauttia tervehtymisen kannalta tärkeästä levosta."

Vanha apteekin talo Oulussa on tunnettu myös Julinin talona, joka viittaa apteekkari ja luonnontutkija Johan Juliniin (1752-1820). Hän tuli Ouluun apteekkariksi 1783 ja muutti 1814 Turkuun. Virkeä vaikuttajapersoona kokeili esimerkiksi kuumailmapallon lennättämistä ja rakensi Myllytulliin terveyslähteen ja puutarhan, jossa hän kasvatti lääkekasveja apteekkiinsa.

Apteekin talon remontti valmis

Vanhan apteekin talon remontti alkaa olla valmis Pakkahuoneenkadun ja Torikadun kulmassa.

Talo on osa Oulun historiallista Pallas-korttelia, jota rajaavat Kirkkokatu, Kauppurienkatu, Torikatu ja Pakkahuoneenkatu.

Projektipäällikkö Pauli Riikola Consti Julkisivu Oy:stä kertoo, että taloyhtiön laajan peruskorjauksen aikana muun muassa vanhimman osan rappaus, koristeet, ikkunoita ja tammi-ovia uusittiin.

Julkisivua koristavat patsaat palautettiin alkuperäiseen asuunsa mustanharmaiksi, kun olivat yli 20 vuotta vaaleita.

Apteekkari Kaarlo A. Åkersten rakennutti talon liike- ja asuinrakennukseksi vuonna 1929. Suunnittelijan toimi rakennusinsinööri Veikko Kallio.

Näkyvä sokkeli talossa on luonnonkiveä.

Åkersten piti apteekkia ja asui itse toisen kerroksen kulmahuoneistossa. Rakennuksen muut liikehuoneistot ja asuinhuoneistot vuokrattiin ulkopuolisille. Talossa oli lääkäreiden vastaanottohuoneita.

Apteekin oikeudet siirtyivät vuonna 1938 apteekkari Frans Berhard Knifsundille, joka osti kiinteistön ja perusti nykyisen Asunto Oy Oulun Liiketalon 1939. Hän muutatti pohjaratkaisuja niin, että taloon saatiin lisää vuokrattavia huoneistoja.

Tammikuussa 1944 venäläisten palopommi tuhosi vastapäisen puutalon Pakkahuoneenkadulla. Apteekki vaurioitui sen verran, että liike oli suljettuna korjausten ajan 21.2.-1.7.1944.

Oulun vanha apteekki toimi Pakkahuoneen ja Torikadun kulmassa 1986 asti.

Lähde: Oulun Pallas-kortteli, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy 2005.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Hippokrateen kotipaikka oli Kosin saari, jossa on vielä jäljellä valtavan antiikin aikaisen sairaalan/parantolan, Asklepionin rauniot. Kosin kaupungissa on vielä myös jäljellä ns. Hippokrateen plataani, elossa oleva ikivanha plataanipuu, jonka väitetään olevan sama, jonka juurella Hippokrates piti lääketieteen alan luentojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onnistuneesti entisöity vanha rakennus kauniine, klassista kuvanveistoa edustavine, Asklipioun ja Ygeian patsaineen.
Kunpa vuosikymmeniä sitten olisi ymmärretty säilyttää Oulun keskusta "vanhana kaupunkina" ja olla hävittämättä sen lukuisia näyttäviä rakennuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liian vaikea ja historiallinen oululaiselle mentaliteetille. Eikö tämäkin voitaisi jo purkaa? Tilalle jotain arinan väristä ja näköistä. Asiakasomistajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo arina on varmaan jotain ironiaa, monta kertaa on noustu noita rappusia, oli sopivasti lähellä linja-autoasemaa.
Sääli, että Oulussa Pääsee Arina päättämään tärkeistä asioista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi arina kuin K-Kaupan Däl Dil Di Däng Däng. Ja ton rötiskön vois hyvin purkaa - en tykkää mistään vanhasta. Nuorta sen olla pittääpi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itekki vanhenet, Jos Luoja elinpäiviä antaa.
Hyvä kun Oulussa jotakin on säilytetty, ei täällä oikein
niiden arvoa ymmärretä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

89
Vuokra-asunnot odottelevat asukkaita – "Oulussa on vuokralaisrintamalla hiljaisinta"
53
Esirippu laski, yksi aikakausi päättyi – alkaako Lipossa uuden rakentaminen lahjakkaiden juniorien varaan vai onko seuran taru lopussa?
51
Oulun tornitaloista ja muista korkeista rakennuksista tarkka selvitys - kaupunki aikoo perehtyä korkean rakentamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen
40
Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pinaattikeittoa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään?
37
Ruotsin autotuhopoltoista epäilty otettu kiinni Turkin rajalla
33
Metsokankaan koulun erityisryhmien taksikyydeistä tuli iso harmi: Lapset myöhässä, vanhemmat kyydittäjinä – ongelmat jatkuivat tiistaiaamunakin
33
Oulun kaupunki hyväksyi Hailuodon pengertien suunnitelman

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa ei ole korruptiota vaan koko järjestelmä on läpimätä!

Ja harvassa maassa hallitus saa jatkaa, kun yksi puolue hajoaa ja hallitukselle jää roimasti alle 50% kannatus. Tämä maa... Lue lisää...
mp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image