Oulu

"Teidän päätökset, meidän tu­le­vai­suus" – ­nuo­ret vaativat Oulussa päättäjiltä nopeita toimia il­mas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi

Nuorten kansainvälinen ilmastolakkopäivä keräsi Oulun kaupungintalon edustan täyteen lukiolaisia. Edessä Terho Korpua (vas.), Saarni Krapu, Leino Daavitsainen ja Santtu Mertaniemi. KUVA: Pekka Peura
Oulu 15.3.2019 16:36
Päivi Alasuutari

Kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä mielenosoitus Oulun kaupungintalon edustalla. Nuoret lähettivät terveisensä tuleville kansanedustajille.

Nyt on pakko! Nyt on pakko! kuuluu rytmikäs huuto Oulun kaupungintalolta. Kaupungintalon portaat ylhäältä alas ovat täynnä nuoria, joista moni kantaa kylttejä iskulauseineen: "Jotta jouluna olisi lunta", "Teidän päätökset, meidän tulevaisuus", "There is no planet B".

– On siellä ihmisiä, ihanaa, henkäisee kaupungintaloa lähestyvä nuori nainen kaverilleen.

Oulun lukiolaisia osallistui perjantaina nuorten kansainväliseen ilmastolakkopäivään.

Megafoni siirtyy kädestä toiseen.

– Hienoa, että me Oulun seudun lukiolaiset teemme jotain ilmaston hyväksi. Tarvitaan tekoja, ei vain puheita, sanoo Iida Keskinen Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta (OSYK).

Jokainen puhe saa osakseen raikuvat kannustukset. Myös Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen, joka kertoo muun muassa vähentäneensä lihansyöntiä ja lentämistä ja politiikassa ajavansa biopolttoaineisiin siirtymistä.

Huoli ilmastonmuutoksesta ahdistaa

– Tulevien vaalien piti olla ilmastovaalit, mutta nyt tuntuu, että niistä ollaan tekemässä sotevaalit. Ilmastoasiat pitäisi saada prioriteetiksi, Santtu Mertaniemi OSYK:sta vastaa kysymykseen, miksi hän on paikalla.

– Toivon, että tämä herättäisi ihmisten ja päättäjien huomiota ilmastoasioihin, ja huomattaisiin, että ilmastoasiat todella kiinnostavat nuoria. Näille asioille on pakko tehdä jotain, sanoo lähihoitajaksi opiskeleva Aksu Mikkola.

– Ollaan kusessa, toteaa Leino Daavitsainen Steiner-lukiosta.

Samaan rinkiin Mertaniemen, Mikkolan ja Daavitsaisen kanssa ovat kokoontuneet myös Terho Korpua ja Saarni Krapu.

Oululaisnuoret osallistuivat kansainväliseen ilmastolakkopäivään. Mielenosoitus järjestettiin perjantaina Oulun kaupungintalon portailla.

He kaikki kertovat, että huoli ilmastonmuutoksesta ahdistaa ja vaikuttaa voimakkaasti heidän elämäänsä.

– Oulussa joutuu päivittäin potemaan ilmastoahdistusta. Lähiöitä on rakennettu niin, että asukkaat ovat yksityisautoilun varassa, sanoo Terho Korpua.

– Ei ole hirveästi motivaatiota käydä koulua, jos siitä ei tulevaisuudessa ole hyötyä, kun maailmanloppu tulee, Daavitsainen naurahtaa.

– Kun miettii tulevaisuuttaan, ei mieti vain sitä, mitä haluaisi tehdä työkseen. Pitää ottaa huomioon esimerkiksi, että pystyykö juuri sitä työtä tulevaisuudessa tekemään, tai miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan opiskelumahdollisuuksiin ja työllistymismahdollisuuksiin, Mikkola kuvailee.

Joukkovoima lisää toiveikkuutta

Silti he ovat myös toiveikkaita.

– Ehkä vähän kliseistä, mutta auttaa, kun näkee, miten paljon tännekin tulee väkeä, että tämä oikeasti kiinnostaa ihmisiä. Ei ole yksin, Mikkola kertoo.

– Esimerkiksi Saksassa tehtiin päätös, että suljetaan hiilivoimalat, se on hienoa. Isotkin teollisuusmaat pystyvät tekemään hyviä päätöksiä ilmaston hyväksi. Muutos on tulossa. Näkee sen, kuinka paljon ihmiset tästä oikeasti välittävät. Ei sitä voida vain jättää huomioimatta, sanoo Mertaniemi.

Suunnitelmissa oli viettää koko päivä kaupungilla ilmastoteeman parissa.

Helsingin sanomien mukaan Opetushallituksesta oli todettu, ettei osallistuminen ilmastolakkoon ole automaattisesti hyväksyttävä syy olla poissa koulusta. Toisaalta koulut ovat voineet tehdä asiasta erilaisia päätöksiä riippuen siitä, millainen tilanne opetuksessa on.

OSYK:n ja Steiner-lukion opiskelijat kertoivat opettajien kannustaneen osallistumaan tapahtumaan.  

Ympäristöjärjestöjen yhteinen Korvaamaton-kampanjan Oulun ryhmä järjesti Oulun torille iltapäiväksi koululaisille suunnatun ilmastotapahtuman, jossa sai muun muassa jättää ilmastoterveisiä vaaliehdokkaille.

Rotuaarin lavalla oli paneelikeskustelu aiheesta urheilu ja ilmastonmuutos. Sitä veti Teemu Kalliojärvi Pelastetaan pipolätkä -kampanjan Oulun ryhmästä.

Kansainvälinen ilmastolakko

15.3. vietettiin nuorten kansainvälistä ilmastolakkopäivää.

Nuoret ympäri maailmaa kokoontuivat kertomaan huolensa ilmaston lämpenemisestä ja ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydestä.

Tavoitteena on saada poliitikot, päättäjät ja aikuiset ymmärtämään ilmastokatastrofin laajuus ja toimimaan sen pysäyttämiseksi.

Innoittajana mielenosoituksille on ruotsalainen koululainen Greta Thunberg, joka on nyt ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Suomessa lakkopäivä järjestettiin ainakin Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (270)

Koettakaas ”ilmastoaktivistit” ymmärtää että jos haluatte muutosta pyöräilkää sinne kouluunne älkää ajako autokorttia älkääkä miettikääs nyt vähän ja ilmastonmuutos ei edes niinkään vaikuta suomeen kovinpaljoa joten ei mitään hätää :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voitaisi ensin laskea tuo hiilijalanjälki per asukas kaikkien maiden osalta. Sitten voitaisi laskea maittain metsien hiilinielu per asukas. Ne maat joilla tase ei ole kunnossa voisi saada pakotteita. Vain reilu ilmastopolitiikka kantaa pitkälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutoksella tehdään bisnestä jo siinäkin kohtaa kun puhutaan sähköautoista ja niiden paremmuudesta näissä ilmastoasioissa. Samalla sitten tuomitaan fossiilisia polttoaineita käyttävät autot ja jopa halutaan kieltää ne tässä pitkien välimatkojen maassa. Yhden sähköauton akuston tekeminen vastaa yli 200 000 kilometrin ajamista dieselautolla ja käytössä sähköautoja pitää ladata muutaman sadan kilometrin jälkeen ja pakkasilla vielä tiheämpään. Jostain pitää sekin latausenergia kehittää. Onko se hiilivoimaa, turvevoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa maassa jossa enimmäkseen on pilvistä vaiko ydinvoimaa.
Kun puhutaan, että kasvisten syönti pelastaa maailman ja lihansyöjät haluttaisiin poistaa keskuudestamme niin mistä ne kasvikset tuodaan tänne periferiaan kun täällä on suurimman osan vuotta niin kylmää, että nitä ei voida tuottaa ulkona vaan ne pitää kasvattaa kasvihuoneissa, jotka täytyy lämmittää jollakin tai sitten ne pitää tuoda tänne jostakin kaukaa jossa on aina lämmintä. Tapahtuuko se kasvisten tuominen sähköautolla vai miten kun laivat saastuttavat ja pitää ne sieltä laivoista roudata kauppoihinkin nin ei niitä voida sähköautoilla kuljettaa.
Helpompaa olisi viedä 5,5 miljoonaa ihmistä pois täältä maailman laidalta sinne missä ruoho on aina vihreää tai tunnustaa se tosiasia, että maailmassa vaan on kertakaikkiaan liikaa ihmisiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jenni Pitkon välittämä teiitti: "Edelleen ahdistaa, että tutkijat sanoo et maailma palaa parin vuosikymmenen päästä, jos meno ei muutu."
No eipä siinä kannata juuri kouluja käydä, jos näkemys tulevaisuudesta on tuo. Vastuutonta lasten pelottelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä kommentointiketju on kuin jostain pimeimmältä keskiajalta, on ilmastoskeptisyyttä ja suorastaan harhatietoa, uskomatonta piittaamattomuutta maapallon ja nuorten tulevaisuudesta. Kenenkään ei muka pitäisi tehdä mitään, koska IntiajaKiinaplaaaplaaplaaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on ainoita maita maailmassa jossa ON JO otettu ympäristöasiat huomioon muiden maiden tehtäessä asialle juuri mitään. Ilmastolla ei ole rajoja. Suomi on 100 vuotta edellä muita maita tässä asiassa. Maailman suurin ongelma on järjetön väestön kasvu ja tätä myötä luonnonvarojen kulutus. Maailman väkiluku on lisääntynyt 4 000 000 000 40:ssä vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä yleinen harhaluulo ei valitettavasti pidä paikkaansa. Suomen hiilijalanjälki suhteessa asukaslukuun on todellisuudessa erittäin suuri. Tuorein co2/asukas tilasto minkä löysin oli vuodelta 2014, siinä Suomi oli sijalla 27, ykkösenä eli pahimpana oli Qatar. Euroopassa Suomen sija oli 7, eli me emme todellakaan ole edellä muuta maailmaa vaan päinvastoin. Lähteenä Globalis.

Väestönkasvusta ja luonnonvarojen tuhlaavasta kuluttamisesta toki olen samaa mieltä, mutta juuri noita luonnonvaroja täällä kulutetaan todella paljon per asukas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei läheskään kaikissa perheissä harrasteta lomamatkoja lentäen, käydä ulkomailla tai edes omisteta autoa. Tiedoksi näille, jotka jakavat ohjeita aktiivisille nuorille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koira taitaa olla hiilijalanjäljillä aika monessa lapsiperheessä, toisilla jopa hevonen. Eläimet kuuluvat luontoon, ei sisätiloihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinun hiilijalanjälki on kymmenkertainen verrattuna yhteenkään koiraan. Koira ei käytä sähköä, autoa, ei lennä lentokoneella, ei käytä nettiä, puhelinta ym. mutta sinä teet kaikkea tuota. Joten lopeta jo tuo lapsellinen lässytys jostain koirasta, tai yleensä kotieläimestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä meidän koira matkustaa eläinlääkäriin autolla, käyttää lämmintä vettä päivittäin, syö pitkiä matkoja kuljetettua ja tehtaassa sähköllä tehtyä ruokaa. Niin el. asemallakin töitä tehdään sähkön avulla. Niin että kyllä kotieläimet kuormittaa ympäristöä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se koira mihinkään autolla matkusta jollet sinä sitä kyyditse. Ei se koira myöskään käytä lämmintä vettä päivittäin, ellet sinä suihkuta koiraasi lämpimällä vedellä. Ei sen koiran tarvitse syödä tehtaalla sähköllä tehtyä ruokaa kertaakaan, ellet sinä niin halua. Eläinlääkäriasemalla on sähköt siksi, että lääkärillä on mukavammat olot.
Että kyllä se mitä sinä väität eläimen ympäristön kuormittamiseksi on sinun itsesi aiheuttamaa eli älä taas syytä toisia siitä mitä itse saat aikaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toki näin. Omistamalla kotieläimen aiheuttaa ympäristökuormitusta aina. Kuormituksen suuruus riippuu tietenkin eläimestä ja omistajan mieltymyksistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se kotieläin aiheuta yhtään ympäristökuormitusta ellet sinä sitä ympäristöä kuormita. Eläin itsessään ei kuormita ympäristöä. Sinä olet se joka ympäristöä kuormittaa tavoillasi elättää ja kasvattaa sitä eläintä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jutussa ja muutenkin puhutaan maailman lopusta mutta totuus on aivan toisenlainen. Omana kouluaikana 60- ja 70-luvuilla ja varsinkin 70-luvulla puhuttiin maailmanlopusta ja energiakriisistä. Kerrottiin, että öljy loppuu maapalolta kymmenessä vuodessa ja ennusteltiin maailmanloppumista. Ajankohta riippui siitä mitä uskontoa sattui edustamaan. Kaikesta huolimatta tai juuri sen takia vielä täällä kuitenkin eletään ja eletään vielä pitkään. Maailma ei tule loppumaan aivan heti koska se tapahtuma on ehkä miljoonien vuosien päässä. Ihminen tosin tulee katoamaan tältä tellukselta paljon aikaisemmin.
Maapallolla on ollut historiansa aikana useita lämpimiä kausia ja useita jääkausia ja nyt ollaan menossa lämpimään suuntaan, jota ihmisen toiminta on ehkä kiihdyttänyt mutta ei yksin aiheuttanut ja kun aikaa kuluu niin kohta taas viilenee ja tulee jääkausi, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla ei juuri voi ainakaan Suomen korkeudella elää, ei ole voinut elää aikaisemminkaan. Helpompaa olisi viedä 5,5 miljoonaa ihmistä pois täältä maailman laidalta sinne missä ruoho on aina vihreää tai tunnustaa se tosiasia, että maailmassa vaan on kertakaikkiaan liikaa ihmisiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen 1,4 promillen päästöillä on tasan yhtä suuri vaikutus globaalisti kuin hyttysen metaanipäästöllä Saharassa.

Koulujen matematiikkaopetuksessa näkyy olevan vielä petrattavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen päästöillä on yhtä suuri merkitys kuin muillakin 1,4 promillen osuuksilla, joista se 1000 promillea muodostuu. Meillä on lisäksi tietoa, tietoisuutta ja osaamista olla eturintamassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommentoinnin taso järkyttää - on käsittämätöntä kuinka moni Kalevan lukija kieltää ilmastonmuutoksen! Ja dissaa nuorisoa, joka sentään yrittää edes. Kalevan linja järkyttää myös - ensimmäinen, täysin asiallinen kommenttini sensuroitiin, mutta jospa tämä menisi läpi.

Kun porukka on kysellyt perusteluja, niin laittakaapa kyselijät Googleen tai muuhun hakukoneeseen sanat "ipcc ilmastonmuutos". Näette, että ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen todellakin on kiistatonta tieteellistä näyttöä. En ymmärrä miten näin koulutetusta kansasta löytyy niin paljon ilmastoskeptikkoja.

Perus vasta-argumenttina on myös "mutta kun muutkin (Kiina, Venäjä, USA..) saastuttaa niin miksei mekin." Tai että meidän toiminnalla ei ole vaikutusta. Noh, samalla argumentillahan voisi perustella myös sotimisen: "kun muutkin sotivat vieraissa valtioissa, miksei mekin". Toiseksi, Suomi pienenä maana voisi olla esimerkkinä isommilleen. Onhan täysin tavallista, että kun jotain uutta kehitetään, sitä kokeillaan ensin pienessä ekosysteemissä - paikallisena ja tuoreena esimerkkinä vaikkapa perustulokokeilu, jossa siis mahdollista isompaa muutosta testattiin ensin pienellä otoksella. Aivan samoin Suomi voisi olla yksi ympäristötietoisen politiikan edelläkävijöistä, josta muut voisivat ottaa mallia.

Sanottakoon vielä, että hyvä nuoret! Teissä todellakin on tulevaisuus, toivottavasti myös teillä. Moni täällä on huudellut tekojen perään - nämä mielenosoituksehan nimenomaan ovat niitä tekoja!

Vaikken enää nuori olekaan kerron vielä omiakin tekojani, joita voin suositella vilpittömästi kaikille: en omista autoa (kuljen pääosin pyörällä, toisinaan myös bussilla), olen vegaani ja suosin paikallisia kasviksia ja juureksia (esim. härkäpapu, porkkana, peruna), lajittelen kaikki jätteet, ostan kestäviä vaatteita ja harvoin, käytän kirpputoreja, minimoin veden- ja sähkönkulutukseni (mm. nopeat suihkut, turhat valot kiinni, vähemmän tv:tä, tietokonetta ja puhelinta), enkä myöskään lennä (reilun kolmenkymmenen ikävuoteni aikana olen lentänyt tasan kolme kertaa). Parannettavaa on varmasti (esim. kahvinjuontia voisi vielä vähentää), mutta kun kaikki teemme osamme, on pallollamme vielä tulevaisuus!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noniin. Ei muuutako talkoot pystyyn. Liikumme suksilla, emme osta älylaitteita (ne tehdään kiinassa tms ja tarvitsee mm. kaivosteollisuuden tuotteita, niin kun auto eiku bussi), emme osta vaatteita ulkomailta eikä kirpputorilta koska se on voitu ostaa intiasta (tehty mitenlie), matkusta ulkomaille kuin kävellen, syömme sitä mitä itse teemme pihalla (kerrostaloasukkaat?), emme laita taloon muuta kun yhden ledilampun (jonka teimme itse, eikä kiinalainen) per huone, jatkanko lisää.
Varmasti ilmasto muuttu, on muuttunut tähänkin asti. Mutta mitä me suomalaiset voimme vaikuttaa kun meitä on vain vähän yli viisi miljoonaa . paljonkos sitä muualla maailmassa onkaan (mikä muu maailma?)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maapallon lämpö nousee parhaiden asiantuntijoiden mukaan 1,5 astetta sadassavuodessa,siis hyvin maltillisesti.Taitaa koko nousu mennä virhemarginaaliin piikkiin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (270)

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Kevyenliikenteen väylällä jalankulkija voi kulkea kumpaa reunaa tahansa. Autotien reunassa vasenta reunaa. Lue lisää...
Mosse65

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image