Oulu

"Ruotsi ei ole ra­ket­ti­tie­det­tä" – Tartu härkää sarvista ja puhu, opastaa ou­lu­lais­läh­töi­nen kie­li­lä­het­ti­läs Seppo Määttä

Oululaislähtöinen kielilähettiläs Seppo Määttä vieraili maanantaina Oulun yliopistolla osana Kielilähettiläät – Språkambassadören -projektia kertomassa opiskelijoille, millaisia mahdollisuuksia ruotsin kieli voi heille avata. KUVA: Jukka Leinonen
Oulu 12.11.2019 19:40
Anne Helaakoski

Ruotsin kieli on vienyt oululaislähtöisen Seppo Määtän maailmalle huippuvirkoihin ja antanut uusia näkökulmia. Myös jalkapallolla on osuutta asiaan.

– Kaikki on kiinni asenteesta. Ruotsi ei ole rakettitiedettä. On otettava härkää sarvista ja uskallettava puhua, sanoo kielilähettiläs Seppo Määttä.

Valtioneuvoston kanslian strategiaosaston osastopäällikkönä työskentelevä, oululaislähtöinen Seppo Määttä vieraili maanantaina Oulun yliopistolla kertomassa opiskelijoille, millaisia mahdollisuuksia ruotsin kieli voi heille avata.

Määttä tietää, mistä puhuu. Hän on työskennellyt vuosia muun muassa Kööpenhaminassa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön neuvonantajana työkielenään ruotsi ja tanska.

Kielilähettiläät – Språkambassadören -projektiin Määtän rekrytoi hänen entinen valtiovarainministeriön esimiehensä Juhani Turunen.

Projekti alkoi virallisesti tämän vuoden alussa ja kestää vuoden 2021 loppuun. Projektipäällikkönä toimii Jaan Siitonen, joka teki ensimmäisen vierailunsa entiseen lukioonsa jo vuonna 2010, kertoen kuinka hyödylliseksi kieleksi ruotsi oli osoittautunut.

Projektin idea on sama. Ruotsia osaava kielilähettiläs vierailee ruotsin tunneilla kertomassa kokemuksistaan, tavoitteena herätellä opiskelijoiden motivaatiota kielen oppimiseen.

– Koko projektissa on 50–60 lähettilästä. Meillä on paljon työkokemusta, myös ulkomailta.

Seppo Määtällä on taustallaan "normaalit oululaispojan valmiudet", perheessä saati kaveripiirissä ei puhuttu ruotsia. Sen sijaan lyseon ruotsin opettaja Aino Kylmänen oli innostava opettaja.

– Hänen opetuksensa oli elämänmakuista ja kannustavaa. Luulen, että siltä ajalta on peräisin asenteeni, että pitää heittäytyä ja tehdä virheitä. Kielioppi tulee ajallaan.

Tätä heittäytymistä ja ennakkoluulottomuutta Määttä on halunnut jakaa sekä omille pojilleen että nyt opiskelijoille.

– Suomalaisilla tahtoo olla asenne, ettei saa tehdä virheitä. Se nostaa kynnystä. Pitää mennä rohkeasti mukaan keskusteluun, sanoa sanoja, jotka tulevat mieleen.

Määttä piti ruotsin opiskelusta, mutta lukioajan jälkeen kieltä ei tullut juurikaan käytettyä. Vuonna 1988 hän lähti vaimonsa kanssa opiskelemaan Tampereelle ja asui siellä kolme vuotta. Sen jälkeen perhe muutti Kirkkonummelle.

Vuonna 1997 Pohjoismaiden ministerineuvostossa oli paikka auki. Määttä treenasi ruotsiaan ja ajatteli, että mennään katsomaan. Haastattelun hoiti ruotsinkielinen johtaja ja hyvin meni. Asenne ratkaisi, uskoo Määttä jälkeen päin.

Yhdessä vaiheessa Määttä työskenteli EU-töissä Lissabonin strategian parissa Hollannissa, missä työkielenä oli englanti. Kahden vuoden aikana hän vieraili yli 20 maassa.

– Olin aktiivinen, eikä kukaan kieltäytynyt tapaamisissa. Aina olen ymmärretyksi tullut, joskus siihen menee vain enemmän aikaa.

Määttä ei saanut kielikylpyjä pelkästään töiden ansiosta, vaan myös jalkapallon. Hän pelasi jalkapalloa aikoinaan Oulussa, ja Kööpenhaminassa hän löysi uusia ystäviä jalkapallotreenien kautta.

– Se oli mahtava kokemus, puhuttiin ihan tavallisista asioista. Treeniporukalla oli tapana myös järjestää grilli-iltoja, joihin perhekin pääsi mukaan.

Hollannissakin Määttä pelasi futsalia hyvin kansainvälisessä joukossa. Sekin avasi uusia näkökulmia.

– Uskon, että dialogilla voi pitää yllä maailmanrauhaa. Ajatukset toisten erilaisuudesta tai omasta paremmuudesta karisevat. Kohtaamiset tuovat perspektiiviä ja ystävyyssuhteita, jotka kestävät välimatkasta huolimatta.

Seppo Määttä

Syntynyt Oulussa, asuu Kirkkonummella.

Ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1985.

Kauppatieteiden tohtori ja hallintotieteiden maisteri.

Työskentelee valtioneuvoston kanslian strategiaosaston osastopäällikkönä.

Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Broad Scope Management Counsulting Oy:ssä osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana, Taideyliopiston perustamishankkeen projektijohtajana, valtiovarainministeriössä johdon asiantuntijana ja projektijohtajana sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön neuvonantajana.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (71)

Ei varmaan ruotsissakaan ole pakko opiskella suomia vaikka siellä on enemmän suomenkielisiä kuin suomessa rantaruotsalaisia.Miksi täällä pönttölässä tämä on pakollista.???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletko kuullut semmosta, että Suomi olisi virallisesti kaksikielinen maa? Etkö ole...?!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Enpä lukioaikoina arvannut, miten paljon iloa ja hyötyä on ollut ruotsinkielen taidosta. Onneksi tuli opeteltua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin oli ja on vielkin. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa... raatailee sujuvasti ruotsalaisten kanssa maailmalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matkustan maailmalla, mutta en koskaan tapaa siellä ruotsia puhuvia. Eivät ilmeisesti matkusta tai eivät ilkeä puhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä rajalla kasvaneena jo lapsuudessa tuli ruotsinkieli opeteltua. Ruotsin PIII oli jatkuvasti auki ja sieltä musiikkia kuunneltiin. Nykyäänkin katselen paljon Ruotsin tv-ohjelmia. Koulussa ärsytti kielioppi edellä opetus. Paremmin kieli on jäänyt päähän sitä puhumalla. Itse puhun tukholmalaisittain ääntäen, johtuen varmaan radion- ja tv:n vaikutuksesta. Sumen rannikkoruotsia en halua mongertaa ja korvaan särähtää heti, kun joku sitä käyttää. Ja kielihän on kuin pyörällä ajo, kerran opittu pysyy mielessä aina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo on täyttä totta. Keskikoulun vitonen ruotsista ei minua lannistanut v. 1963, sillä tiesin sen olevan vain opettajan mielipide. Ei kertonut omasta innostuksestani ruotsin kieltä kohtaan. Ei vain silloin auennut. Käytyäni ruotsinkielisen liikunnanohjaaja-koulutuksen Solvallan urheiluopistossa Espoossa, kieli aukesi ja muurit sortuivat. Sen myötä myös norjan kieli on tarttunut merkittävän hyvin myös puhekieleksi. On täysin turhaa välttää ruotsin oppimista, kuten Seppo Määttä asian ilmaisee. Kun kielet ovat tarttuakseen, niin muutkin kielet englanti ja saksa, ovat jääneet sopivasti muhimaan ja avautuvat sekä muistuvat mieleen tarvittaessa, vaikka koulunkäynnistä on aikaa jo lähes 60 vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsalaiset ovat sivistyneitä ja mukavan tavallisia ihmisiä.
Ruotsin kieli on hyvä opetella, ellei meinaa ihan iskän ja äidin kanssa kotosalla piereksiä, perintöä odotellessa.
Minulla on aina naurattanut nurina Ruotsin kielestä.
Suomenruotsalaiset olen laskenut pois asiasta.
He kun eivät puhu Ruotsia, vaan Svinskaa:
"Fötterna mera koukussa", huutaa hiihdonopettaja Rukallakin!
Ruotsin kieli ja ruotsalaiset on OK, mutta elämä on opettanut kaihtamaan suomenruotsalaisia!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos ei pakkoruotsia, eikä venäjää. Olkaamme me ja lapsemme suomalaisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huolehdit varmaan siitä, että lapsemme eivät opiskele myöskään pakkoenglantia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuollaisen rupsun päästit sitten näppikselle? Pakkoenglanti on jo terminä niin typerä, että ei mitään rajaa. Kirjoitat kohta myös "pakkomatematiikasta" ja "pakkomaantiedosta".
Tämä on juurikin ruotsinkielen puolustajien ongelma, ei oikein hahmoteta kokonaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tosiasiahan on se, että monessa koulussa on pakko opiskella englantia, kun muita kieliä ei ole tarjolla. Onneksi on ruotsi. Minulla ei ollut koulussa mitään pakkoainetta ja siksi kannustankin myös ruotsin opiskeluun. Minä mielstäni hahmotan oikein hyvin kokonaisuuden ja olen myös saksaa opiskellut ja ihan vapaaehtoisesti. Taitaa pikemminkin olla niin, että nykyään tulee niitä rupsuja, kun englanti on se ainoa kieli, jota halutaan opiskella. Suomenkin osalta on niin ja näin, kun sitä ei tarvi lyhyissä viesteissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varo, että et jää pakkopaitaan sen englantisi kanssa. Maantietokin on hyvä oppiaine vaikkapa siinä mielessä, että voi katella, missä se englanti on pääkieli. Vähemmistökieli sekin on koko maailmaa ajatellen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En huolehdi, koska englanti on hyvä kieli ja sillä pärjää ilman valloittajaruotsia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi meidän pitäisi Ruotsia opiskella? Opetelkoot ruotsalaiset Suomea, niin ongelma on ratkaistu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei Ruotsin opiskelukaan olisi pahasta, jotta näkisi hieman sen oman lähipiirin ulkopuolelle. Miksi taas opiskella ruotsia kielenä, niin samasta syystä kuin muitakin kieliä. Maailma avartuu ja saa tietoa muustakin lähteistä kuin somesta. Minä ainakin seurailen ruotsalaisia tv-ohjelmia ja saan monesta asiasta erilaisen näkökulman kuin pelkästään suomalaisista medioista. Jos haluaa saada tietonsa suomeksi, niin se on jokaisen oma asia. Kaikki ei kuitenkaan ole kaiketi opskelleeet suomeakaan, kun näitä kommentteja lukee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On olemassa myös hyödyllisiä kieliä opiskeltavaksi marginaalipakkoruotsin sijaan kuten vaikka Saksa, Ranska, Venäjä tai Espanja. Pakkoruotsista on hyvin harvalle hyötyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hei, unohdat heti, mistä kirjoitat: Kaikki kielet ovat hyödyllisiä. On vain pakko oppia kunnolla edes joku kieli, sitä myötä avautuvat kaikki muutkin. Ruotsi on suomalainen kulttuurikieli, eikä sitä kannata väheksyä pienimmässäkään määrin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (71)

Uutisvirta

10:34
Eduskuntaryhmät vastaavat Rinteen kysymyksiin tänään – pääministeriehdokkaasta päätös sunnuntaina
9:36
Suomalaiset kuluttavat jouluun reilut 500 euroa – vain joka neljäs kertoi säästäneensä veronpalautuksia joulua varten
9:00
Kolumni: Arjen hyvät teot elävät kilvan juhlapuheissa, mutta arkitodellisuudessa ihmisen annetaan olla syvässä omassa rauhassa ja pärjätä omin voimin
9:00
Hiljaiseloa tragedian jälkeen – Melina-tyttären tapaturmainen kuolema järkytti oululaisen mestaripainijan Mikael Lindgrenin, 50, elämän perusrakenteita: "Suru on arjessa edelleen läsnä" Tilaajille
8:00
Näin Ruotsin puolustus vahvistuu – Ruotsin puolustusvoimat julkaisi raportin, jossa on suoraa puhetta Suomen tärkeästä roolista ja Baltian haavoittuvuudesta
8:00
”Kävin kahdesti käsiksi lapseeni” – Työssään muita auttava äiti olisi kaivannut nopeampaa apua, kun suhde murrosikäisen tyttären kanssa meni solmuun Tilaajille
8:00
Harri Virtanen menestyi urallaan, mutta oli kuin romahtamaisillaan: Traumatisoitunut ihminen sabotoi tahtomattaan elämäänsä – siitäkin voi selvitä Tilaajille
16
Suomalaiset kuluttavat jouluun reilut 500 euroa – vain joka neljäs kertoi säästäneensä veronpalautuksia joulua varten
11
Itsenäisyyspäivän marsseihin varaudutaan satojen poliisien voimin – Keskiviikkona poliisi kielsi uusnatsien mielenosoituksen, torstaina ilmoitettiin toisesta vastaavasta
10
Tällainen oli pukuloisto 102-vuotiaan Suomen juhlissa – katso kuvakooste illan kiinnostavimmista puvuista
8
Näin Ruotsin puolustus vahvistuu – Ruotsin puolustusvoimat julkaisi raportin, jossa on suoraa puhetta Suomen tärkeästä roolista ja Baltian haavoittuvuudesta
4
Oululaiset koululaiset suunnittelivat ja tekivät kirjailija Katariina Vuoren korut Linnan juhliin – "Olisi ollut ihanaa ottaa heidät mukaan"
4
Puolustuskyvytön pieksettiin Raahessa – Hovioikeus ei pitänyt pahoinpitelyä törkeänä
3
Onko sinulla sanottavaa Kalevalasta? Lukupiiri puhuu muinaiseepoksesta kaksi tuntia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Venäjän uhkaa ei ymmärretä!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Siinä sen näkee ketä kiinnostaa oikesti köyhät

Perustoimeentulotuella elävä suomalainen kuuluu maailman 20% eliittiin, kun yhteiskunnan palvelutkin huomioidaan. Sietäi... Lue lisää...
Naurettavaa nillitys...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image