Oulu

Pyykösjärven särjet pakkautuvat nyt pieneen Ruskonojaan – erikoinen ilmiö helpottaa hoi­to­ka­las­tus­ta

Ahti Sipola ja Timo Turunen nostavat haavilla särkiä paunetista. KUVA: Jarmo Kontiainen
Oulu 13.10.2018 6:00 | Päivitetty 13.10.2018 9:28
Tommi Mikkonen

Ruskossa on viime päivinä kokeiltu viritelmää, jolla on tarkoitus vähentää särkikaloja, jotka ovat nousseet Pyykösjärvestä haarautuvaan pieneen Ruskonojaan. Hoitokalastuksen tarkoituksena on vähentää roskakalaa Pyykösjärvestä ja Kuivasjärvestä, joiden huono vedenlaatu ja rehevöityminen ovat puhuttaneet viime vuosina.

– Eilen nousi tunnissa varmaan sata kiloa kalaa täältä, kertoo Ahti Sipola.

Kuivasjärven ja Pyykösjärven heikko vedenlaatu johtuu kuormituksesta, jota on aiheuttanut muun muassa normaali kaupunkimaankäyttö. Tämä on johtanut siihen, että särkikalakanta on tiheä, mikä huonontaa vedenlaatua entisestään.

– Aikaisemmin ollaan tuolla järvissä viritelty tätä hoitokalastusta, mutta nyt on käynyt sellainen ilmiö, että tänne pieniin kuraojiin asti tulee tätä särkikalaa, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistökunnostuksesta vastaava Jermi Tertsunen.

Ruskonojaan nousseita kaloja pyydetään paunetilla, joka on viritetty ojan kapeampaan kohtaan. Paunettiin jääneet kalat nostetaan haavilla sankkoihin. Paunetin lisäksi pyytäjät ovat käyttäneet katiskoja.

– Nyt vasta kokeillaan, mikä tässä olisi se tehokkain tapa, että päästäisiin jatkossa pyytämään mahdollisimman tehokkaasti, Tertsunen jatkaa.

Oulun kaupungin ympäristötoimen ympäristötarkastaja Hannu Salmen mukaan varmaa tietoa siitä, miksi särjet ovat nousseet Ruskonojaan ei ole.

– Kun Pyykösjärven tila huononi vuonna 2005, niin silloin Ruskonoja oli täynnä kaikenlaista kalaa, koska ne lähtivät sitä huonoa tilannetta pakoon. Nyt on arveltu, että aiheuttajina olisivat nämä koskeloparvet, joita on näkynyt Kaijonlahdella, Salmi kertoo.

Seuraavaksi seurataan, mikä ilmiön aiheuttaa ja onko kalojen liikkuminen järvestä pois jokavuotista. Oulun kaupunki ja Kiertokaari Oy toimivat yhteistyössä kalojen jatkohyödyntämistä varten.

– Kiertokaari Oy toimittaa nämä kalat tuonne Gasumin biokaasulaitokseen, jossa ne sitten menevät hyötykäyttöön.

Katso kuvagalleria.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (33)

Täällä etelässä Loppijärvellä Lopella tunnettiin tämä sama ilmiö parikymmentä vuotta sitten. Happea tulivat kaiketi haukkomaan. Vuonna 1991 hoitokalastuksessa kolmen viikon aikana otettiin järvestä yli 100 tonnia särkeä. Silloin oli kala aika halpaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

saisiko niitä särkiä pastinkaloiksi, ja maksaako ne paljon, vai saako ilmaiseksi ? kaupassa kala on kallista, köyhälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilman toki näky saavan kun vaan hakee niiltä, maanantaina aamuyheksältä sanoivat nostavansa pyydöt

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksei Pyykösjärveen kaadeta 20 000 tonnia kemikaalia kuten Liittoisenjärveen? Onhan siellä jo varmasti muutenkin paljon lähitehtaiden valumia, joten asia ei olisi uusi alueen vakioasukkaille. Saataisiin Ouluunkin yksi puhdas järvi, ja sietäisi etelästä asti tulla tänne uimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muka hoitokalastusta. Ei ne särjet ole syy vaan seuraus. Pistäkää valumat kuntoon niin vähenee särjetkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalat biokaasulaitokseen "hyötykäyttöön"? Eikö Oulun lähistöllä ole esim. yhtään kettu- tai minkkitarhaa tai niiden rehusekoittamoa jossa ne olisivat hyösyllisemmässä käytössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuusamossa tekevät särkisäilykkeitä ja kuulema pula raakaaineesta.Ulkomailla tykkäävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lähes kalleinta kalaa mitä kaupasta saa. Säilyke-etanakin on halvempaa. Silti pyydetään roskakalana ja kuskataan jopa suoraan kaatopaikalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osasyy särkien käyttäytymiseen ovat varmastikin koskeloparvet. Kaijonlahdessa on tosin niin paljon kalaa, että jopa merimetsot käyvät siellä ruokailemassa. Parhaimmillaan Kaijonlahdessa olen laskenut yli 50 koskeloa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä ne vihreät nyt ovat. Eikö kaikki kalat pitäisi lopettaa asianmukaisesti. Kettutakki päälle ja ouluun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Särkikala sitten onkin roskakala.Voisihan jakaa ilmaiseksi roskaihmisille ravinnonlähteeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kai sitä voi mennä jokainen itekkin tuonne kalastamaan, vai valmiinako ne pitää pöytään asti tuoda?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ojaa tai puroa ei saa laillisesti tukkia paunetilla. Minkähänmoinen lupa pyytäjillä on moiseen kalastusmuotoon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä särkien kokoontuminen samaan paikkaan on jokavuotinen ilmiö. Myös kiisket kokoontuvat vähän särkiä myöhemmin. Joissakin vesissä tämä tapahtuu johonkin ojaan pakkautumalla tai sitten vain järvessä johonkin paikkaan siellä järvessä. Olen koettanut puhua tästä asiasta vuosikymmeniä. Hyvä, että nyt nettiaikana nämä pompsahtelevat esiin eri puolilla.
Siis särjen ja kiisken oikea hoitokalastusaika on näin myöhäisysksyllä. Pitää vain olla jokin vesistön asiantuntija tai pitkäaikainen aktiivinen seuranta, että milloin kalat ovat "läjässä" ja ottaa ne sieltä pois. Silloin ne eivät ole edes arkoja, kuten normaalisti.
Särkihän on todella vaikeasti nuotattavissa vapaasta vedestä, kun ne uivat taitavasti karkuun heti kun nuotta alkaa kiristymään. On vedetty vaikka kuinka paljon tyhjiä vetoja nuotalla vaikka vesi kuhisee särkiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hö siksihän hoitokalastus painottuu yleensä syksyn parveutumisen aikaan. Ja nuottamiehien apajat järvissä. En ole tuommoisessa ojassa silti nähnyt

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (33)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän ylimielisyys syöksee keskustan oppositioon!

höpöttää valheita.Suomi ei ole ollut missään vaiheessa konkurssin partaalla.Sipilä on ainoastaan saanut aikaan,köyhän ka... Lue lisää...
Älä viitsi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image