Oulu

Puutarha ei tuota jätettä – Ulla-Maija Takkusen pihamaalla Yli-Iissä kaikella on tar­koi­tuk­sen­sa

Ulla-Maija Takkusen pihalla puutarhajäte on tuntematon käsite. Ruoho ja kasvien varret hyödynnetään katteena. "Aikaa vievintä on marjojen sadonkorjuu ja kylvöt keväisin. Puutarhanhoidossa työ ja nautinto ovat minulle sama asia." KUVA: Pekka Peura
Oulu 12.9.2017 18:26
Anna Kilponen

Kimalaisen lento ei ole niin ke­peää kuin vielä muutama tovi sitten. Syksyisen iltapäivän aurinko lämmittää vielä sen verran, että ne jaksavat kiertää kilvan perhosten kanssa keltaisten kasvien kukinnoissa. Pölyttäjäystävällisiä kasveja Ulla-Maija Takkusen puutarhassa piisaa, sillä hänen puutarhafiloso­fiaansa kuuluu, että kaikki hyötyvät, ei pelkästään puutarhuri itse.

Kuulaan päivän valo tuo esiin kauniit värit: pihlajatertut notkuvat oransseina ja omenoissa välkkyy punainen. Väriskaalan täydentävät muhkeiden kesäkurpitsoiden syvä vihreä ja erikoisherneiden kaunis violetti.

Takkusen käsi on multaisen karhea.

- En perusta puutarhahanskoista. On mahtavaa tuntea maa sormiensa välissä, Takkunen sanoo ojentaessaan kättään tervehdykseen.

Hän on ammatiltaan hortonomi, ja hänen puutarhansa Yli-Iissä on rakennettu ekologiseen suunnitteluun perustuvan permakulttuurin opein. Takkunen kiinnostui suuntauksesta vuonna 2004 ollessaan Unkarissa opiskelijavaihdossa.

- Se on luonnonmukainen ja hyvin kokonaisvaltainen tapa hoitaa ja ylläpitää puutarhaa. Siinä kasvit tukevat toisiaan ja hoitavat mahdollisimman paljon myös puutarhurin töitä. Pyrin ajattelemaan myös maaperän otuksia, kuten lieroja, jotka tekevät ilmastointiputkia maaperään.

Satoa perheen tarpeisiin

Vanhan, punaisen talon pihamaalla kerätään parhaillaan syksyn satoa. Mukana touhuissa pyörii mielellään myös Takkusen kolmevuo­tias poika, jolla ei voisi olla osuvampaa nimeä kuin Sato-Ensio.

Valkosipulit on jo nostettu. Penkin päälle on levitetty kompostia ja katetta. Näin routa ei tule penkkiin niin aikaisin ja pieneliöstö jaksaa möyhiä maata pidempään.

Valkosipulit ovat kuivumassa eteiskuistilla sanomalehtien päällä, yrtit puolestaan on nostettu kuivumaan tuvan katossa ristiin rastiin kulkeville naruille. Osa teeyrteistä on jo purkitettu.

Viinimarjatkin on poimittu, ja seuraavaksi Takkunen poimii pihlajanmarjat sekä korjaa hallanaran, violettireunaisen lehtikaalin sadon. Porkkana ja palsternakka saavat vielä odottaa. Parin viikon päästä ovat vuorossa perunat.

- Leikkasin niiden varret jo, jotta perunaan tulisi vahvempi kuori. Silloin se kestää varastointiakin paremmin, Takkunen kertoo.

Sieniäkin puutarhassa on jonkin verran. Pihamaan antimet riittävät hyvin kolmihenkisen perheen tarpeisiin, vaikka omavaraisuuteen ei pyritäkään.

Teeyrttejä ja mansikoita

Nokkoset, voikukat, vuohenputket, puna-ailakit, siankärsämöt, apilat ja jopa rönsyävä virna ovat tervetulleita Takkusen tontille.

- Eivät ne turhaan sinne tule. Sian­kärsämö esimerkiksi oli aikoinaan hyötytarhoissa yleinen. Se tukee muiden kasvien immuunipuolustusta. Nokkonen puolestaan on superkasvi ihmisille, mutta siitä on hyötyä myös kasveille. Se nostaa mustaherukoiden satoa.

Puutarhajäte on tässä puutarhassa tuntematon käsite. Kasvien varret ja ruohonleikkuussa syntyvä ruohosilppu hyödynnetään katteena. Pyrkimyksenä on, että ravinteet kiertävät tehokkaasti.

- En osaa ajatella, että vain minä olisin saamassa jotain. Pyrin palauttamaan maalle vähintään sen, mitä olen sadon mukana saanut, ehkä enemmänkin, jottei maa köyhtyisi. Kun maa on katteella, ei puutarhurin tarvitse myöskään kitkeä.

Puutarha on monimuotoisen runsas ja kulkuväylät ovat kapeita. Jokaisessa kasviryhmässä keskuskasville on valittu kumppaniksi sitä tukevia kasveja.

Omenapuun kaverina on esimerkiksi raunioyrtti. Typenkerääjäkasveja, kuten apiloita ja hiirenvirnaa Takkunen hyödyntää myös viljelykierrossa.

KUVA: Pekka Peura

Syötäviä kasveja on ripoteltu ympäri pihapiiriä. Siellä kasvaa muun muassa 150 mansikan tainta, mutta mansikkamaata ei löydy, vaan taimet kiertävät penkkien reunuskasveina.

Myös perunoita on useammassa paikassa niin kasvulaatikoissa kuin läheisellä pellolla. Teeyrttejä kasvaa joka puolella. Useat niistä, kuten loistohelokki, ovat myös perhosten mieleen.

- Sellaiset kasvit, joita korjaan useasti tai syön päivittäin ovat lähellä kulkuväyliäni. Vähemmän hoitoa vaativat ovat kauempana pihamaalla.

Syksy on luopumisprojekti

Ulla-Maija Takkunen nappaa suuhunsa kolme pihlajanmarjaa. Sinne menivät päivän C-vitamiinit, hän tuumaa hieman irvistellen. Syksy väreineen ja sadonkorjuineen on hänelle parasta aikaa.

- Syksy on luopumisprojekti. Kun kasvit painuvat alas, minäkin vetäydyn sohvan nurkkaan lukemaan.

Tammikuussa alkaa siemenluet­teloiden selaaminen, ja keväämmällä keittiön ruokapöytä saa laajemman merkityksen ruuankasvatuspöytänä.

Palataan kuitenkin vielä hetkeksi syksyiseen iltapäivään.

Kesken sadonkorjuun neitoperhonen laskeutuu Takkusen pipolle. Silloin on helppo ymmärtää, että hän ei hoida puutarhaansa yksin.

Ulla-Maija Takkunen pitää puutarhablogia Hetkiä Hertalla

MAINOS

Kommentoi

Jos ihminen hakee tarkoitusta ja merkitystä elämälleen, monipuolinen puutarhanhoito kyllä antaa sitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihana puutarha, johon minulla on ollut ilo tutustua. Samoiten puutarhurin permakulttuurin tietämys innosti minut ihan erilaiseen puutarhanhoitoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:36
Oululaisen lähiöpubin omistajat harjoittivat alkoholin ohimyyntiä eivätkä merkinneet omia juomia kirjanpitoon – käräjäoikeus tuomitsi ehdolliseen vankeuteen
6:00
Kysyimme Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten uusilta puheenjohtajilta, miten he aikovat toimia luottamustoimessaan Kaupallinen yhteistyö
6:00
Karjasillan asemakaavamuutosta vauhditettava – tilanne on kohtuuton alueella asuville ja sinne kodin haluaville Lukijalta
6:00
Talvilomaksi lumen keskelle? Useassa hiihtokeskuksessa on vielä tilaa, mutta kannattaa olla nopea Tilaajille
24.2.
Janne Kuokkanen joutui kauppatavaraksi – Oulunsalon kasvatti vaihtaa maisemaa päittäin Sami Vatasen kanssa
24.2.
Valtuustoaloite: Yksityisteiden aurausurakoinnit yhtenäisempään kilpailutukseen
24.2.
Tshernobyl näkyy yhä Perämeren pohjassa: raskasmetallien pitoisuudet ovat laskeneet jo montakymmentä vuotta – "Jotakin ollaan merialueilla tehty oikein" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

211 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lentoaseman vastuu koronaviruksen tarttumisessa

tuo korona virus hysteria ampuu yli ja kovasti enemmän tappaa normaali infulenssa kausi ihmisiä.pitäs kävellä suojain s... Lue lisää...
jyväjemmar

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image