Oulu

Puunipuista tehdään ve­den­puh­dis­ta­moi­ta – rankakasassa kasvavat bakteerit ja levät suodattavat epäpuhtauksia

Kimmo Ervasti (vas.), Juhani Mahosenaho ja Timo Yliuntinen kiristävät puunipun köysillä ja rautalangalla tiukaksi paketiksi. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Oulu 3.10.2019 6:09
Pekka Rahko

Kempeleessä Zatelliitin yritysalueen reunalla häärää kymmenkunnan henkilön ryhmä ja traktori, jonka metsäkärryn koura siirtää puroon erikoisen näköisiä nippuja yhden toisensa jälkeen.

Hannu Holappa siinä nostelee veteen talkooporukan kokoamia puunippuja, joiden tarkoitus on puhdistaa Linnunradan kosteikon läpi virtaavaa vettä.

– Tuollainen nippu on oma pieni ekosysteeminsä ja ravintoverkkonsa, työtä ohjannut suunnittelubiologi Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta kuvaa.

Siekkinen kertoo nippuja tehtävän Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-hankkeen innoittamana. Veteen upotetun puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa, ja tämä päällyskasvusto ja sitä hyödyntävä eliöstö suodattavat vedestä epäpuhtauksia.

Suomen ympäristökeskuksen suunnittelema menetelmä perustuu puumateriaalin hallittuun käyttöön suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesistökunnostuksissa.

Idea on lähtenyt siitä havainnosta, että uomiin kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vettä ja lisäävän vesiluonnon monimuotoisuutta.

– Mukavaa, että tällaisia talkooporukoita vielä löytyy, Siekkinen kiittelee.

Linnunradan kosteikon niputustalkoisiin on saapunut kymmenkunta henkeä, ja edustettuina ovat lionsklubit Kempele/Sampola ja Oulu/Sillat sekä Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys.

– Leijonilla on valtakunnallinen hanke Leijonat puhtaan veden puolesta, Siekkinen selittää klubilaisten innokasta osallistumista.

Suunnittelubiologi Juha Siekkinen kertoo Kempeleen seuraavaa kosteikkoa suunniteltavan Metsärinteelle. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen

Rangat on käyty valikoimassa aamulla Kempeleen kunnan energiapuukasasta.

– Tässä on nyt yksi traktorikuormallinen, mutta jospa toinen vielä saataisiin, Siekkinen kertoo.

Nippuja on puoleenpäivään mennessä saatu köydellä ja rautalangalla sidottua puolenkymmentä, ja Holappa nostelee niitä purouomaan.

– Kyllä tuohon joku pystypaalu pitää lyödä, Siekkinen pohtii, kun ensimmäiset niput on saatu veteen.

Nippujen kun ei ole tarkoitus ajelehtia alavirtaan, vaan jäädä puroon paikallaan pysyviksi elementeiksi.

Zatelliitin alueelle on rakennettu laaja kosteikkojen kokonaisuus. Siekkinen laskee kanavia olevan kaikkiaan jo noin 900 metriä.

– Täällä pyritään esittelemään erilaisia vesiensuojeluhankkeita, hän lisää.

Kosteikoilta löytyy muun muassa pohjapatoja, laskeutussyvänteitä, pyörrelampia sekä puu- ja kivisuisteita.

Suisteilla ja pohjapadoilla hidastetaan veden virtausta, pyörrelampi puolestaan kerää kiintoainesta veden pyörteillessä.

– Tämä on konkreettista työtä, joka kannustaa pitämään vesistöistä huolta, Siekkinen kuvaa.

Sekä Zatelliitin kosteikkojen rakentaminen että Lionsien vesiensuojeluhanke ovat saaneet ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon hankerahoitusta.

Kosteikko puhdistaa valumavesiä

Zatelliitin kosteikkoalueelle ohjataan rakennettujen alueiden hulevesiä sekä ympäröivien maa- ja metsätalousalueiden valumavesiä yhteensä noin 300 hehtaarin alueelta.

Kosteikkoalueen ensisijaisena tarkoituksena on toimia vesiensuojelun kohteena.

Zatelliitin kosteikkoalueen perustaminen alkoi lokakuussa 2017.

Kosteikot perustettiin kaivamalla kolme noin 300 metriä pitkää ja 5–20 metriä leveää aluetta, jotka sijaitsevat Komeetantien suuntaisesti sen etelä- ja pohjoispuolella sekä Linnunradan suuntaisesti sen länsipuolella.

Kosteikkojen vesisyvyys vaihtelee pääosin 20–60 cm:n välillä, kosteikkojen alkupäässä olevissa laskeutussyvänteissä tai pyörrelammessa vettä voi olla 1,5 metriä.

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Kempeleen kunta ja Suomen ympäristökeskus.

PuuMaVesi

Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin -hanke kestää vuoteen 2020.

Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 230 000 eurolla osana hallituksen kärkihanketta ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”.

Suomen ympäristökeskuksen lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitos ja Luonnonvarakeskus.

Lähteet: Kempeleen kunta, Suomen ympäristökeskus

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Hyvää työtä ympäristön parhaaksi. Luonnon omat ainekset ovat parhaita vesistöjen puhdistajia. Suunnittelubiologi Siekkinen tekee hyvää työtä talkootiiminsä kanssa. Luonto kiittää!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

aikonaaan tehtiin pajunippuja, jotka oli tehokkaita putsareita. onko sama ilmiö tässäkin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksinkertaisenpi ja varmempi puhdistuskreino on antaa puiden ja pajupensaiden kasvaa puron reunalla !
Tällainen kasvusto muutaman kymmenen metrin matkalla riittää puhdistamaan pahatkin jäteviemäri tuotokset .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö tässä tapauksessa risuniput laiteta puroon, virtaavan veden joukkoon? Puron rannalla kasvavat pusikot eivät pysäytä vedessä virran mukana kulkevia epäpuhtauksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä nyt on takkutukilla ja muilla väykyttäjillä hankala paikka keksiä että miten tätä aikuisten valkoisten miesten tekemistä saisi protestoitua, kun on ihan julkisuuttakin saatu paikallislehdessä ja nähdään pieni välähdys siitä miten paljon fiksuja hommia somen ulkopuolella ihmiset tekevät.
Taitaa tosin olla jo liian kylmä keli mielenilmauksille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa toimintaa! Tuota työtä voisi laittaa tekemään ne isot joukot joutilaita jotka makaa kotona yhteiskunnan maksamilla rahoilla. Saisivat tehdä rahan eteen jotain

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tarkoitit työttömiä, niin heiltähän vaaditaan jo aktiivista työnhakua ja työelämän käytettävissä olemista. Itseasiassa veronmaksajat maksavat melkoisia summia, jotta näitä työttömiä saataisiin "aktivoitua" kun kansaa tuntuu ahdistavan jonkun työttömyys. Aktivoinnista huolimatta uusia työpaikkoja ei ole kaikille työttömille sattumoisin syntynyt.

Jos taas porukkaa halutaan tekemään risusavottaa tai muuta vastaavaa, niin se on työtä ja siitä tulee maksaa työntekijälle palkka. Kannattaa myös huomata että töissä käydessään työtön ei jaksa/pysty samalla tavalla hakemaan töitä, koska on jo tekemässä päivisin työtä. Joskus muinoin yhteiskunnissa on ollut orjia, jotka on pakotettu tekemään töitä ilmaiseksi, mutta se ei kyllä tunnu enää eettiseltä ratkaisulta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täsmälleen samanlaista puhdistusmenetelmää esitteli Raahessa jo vuonna 1977 silloinen vesi-ja viemäripuolen työnjohtaja. Muistaakseni hän yritti tarjota sitä myös Vesipiirille. Silloin keksijälle lähinnä hymyiltiin. Ei siis mikään uusi keksintö!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasvaako niinipuu, eli Metsälehmus puroissa? Liekö sitä Kempeleen metsissä kuinkakin paljon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

eikö tuollainen systeemi toimisi myös likakaivon jälkeen ojassa joka on täytetty risuilla..??

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on hyvä alku tiedostamiselle. Kaikkien maamme luonnonvesien näkösyvyys on jatkuvasti pienentynyt. Metsätalouden sekä osittain myös liikenne- ja aluerakentamisen sekä maatalouden kuivatusvedet heikentävät vedenlaatua. Näihinkin puhdistusrakenteisiin pysähtyvä aines sisältää pääasiassa maaperän kuivattamisen yhteydessä sulfaattipitoisesta maasta liuennutta rautaa ja muita metalleja orgaaniseen ainekseen liittyneinä. Metallit ja muut alkuaineet eivät hajoa eivätkä häviä minnekään. vaan olosuhteiden muuttuessa liukenevat uudelleen jatkaen matkaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuota samaa on harjoitettu myös olkipaaleilla ja varmaan puutavara on aivan yhtä hyvää, kunhan vaan on paljon pinta-alaa kasvustojen alustaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

10:41
Huumekuski ajoi taksi eteen Kemissä – törmäyksessä loukkaantui useita ihmisiä
9:32
Ministeri Matti Ahde siunataan haudan lepoon, eduskunnassa ja valtioneuvostossa suruliputus
8:59
Mies jäi kiinni rattijuopumuksesta kaksi kertaa puolentoista tunnin sisällä Oulussa – poliisi pysäytti myös muita päihtyneitä kuljettajia viikonloppuyönä
8:10
Kiinassa koronavirukseen kuolleita on jo yli 40, tartunnan saaneita lähes 1300 – Wuhaniin lennätetty 450 Kiinan armeijan lääkintähenkilöä
8:00
Kokoomus hakee nyt pehmeämpää imagoa – puoluesihteeri on kypäräpäinen pappi vain, koska harrastaa ratsastusta Tilaajille
8:00
Vihreiden puoluesihteeri sai tulikasteensa lakkauttaessaan Vihreän Langan: "Lehdestä säästyneitä varoja ei laiteta someen" Tilaajille
8:00
Vasemmistoliiton uusi puoluesihteeri luuli pääsevänsä vetämään henkeä – joutuikin heti tositoimiin hallituskriisin takia Tilaajille
15
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
14
Oulussa aletaan jakaa paketteja sähköavusteisella konttipyörällä Armadillolla – pyörä vie alle kolmasosan jakeluauton vaatimasta tilasta
6
Kauppakortteli Pekurin ylimpään kerrokseen tulee uusi ravintola – ovet avataan maaliskuussa
4
Koronaepidemian lähde löytyy kiinalaistorien "tautihautomosta" – ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet villieläinkaupan riskeistä pitkään
4
Ivalossa olevien kiinalaisturistien näytteissä ei ole koronavirustartuntaa – THL: Yksittäiset tartuntatapaukset Suomessakin mahdollisia
4
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
3
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Koivut talvella
lukija

Uusin lukijakuva

Makuja

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Puhutko avoimesti raha-asioistasi?

Vähävaraiset ja pienituloiset eivät halua keskustella rahaan liittyvistä asioista. Lue lisää...
TOSI ON

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image