Oulu

Puheenaihe: Pitääkö työpaikkoja siirtää maakuntiin?

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan työpaikkojen keskittyminen johtuu siitä, että Suomen liikenneratkaisut on rakennettu Helsingin kautta.
Oulu 24.11.2019 8:00
Erkki Hujanen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa valtion toimintojen alueellistamiseen, jota hallitus selvittää hallitusohjelmansa mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää alansa työpaikkojen siirtämistä maakuntiin. Myös puolustushallinnossa tutkitaan, pystyisikö henkilöstä työskentelemään enemmän eri puolilla maata.

Hillitseekö ”paikkariippumaton” työ muuttoa kasvukeskuksiin? Parantaako ”monipaikkaistaminen” koko Suomen elinvoimaisuutta?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä pitää siirtää työtä maakuntiin.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju huomauttaa, että nyt pohditaan laajemmin töiden siirtoa virastojen sijaan. Harjun mielestä virastojen työskentelytapojen uudistaminen mahdollistaa aidon monipaikkaisuuden.

– Näin ymmärrys Suomesta kokonaisuutena lisääntyy, Harju sanoo.

Hänen mielestään työpaikat keskittyvät, koska liikkumisemme on rakennettu Suomessa maan sisällä ja ulospäin pääkaupungin kautta.

– Esimerkiksi metsäteollisuuden arvonlisästä syntyy lähes kolmannes pääkaupunkiseudulla ilman yhtäkään tehdasta siellä. Uuden tiedon tuottaminen sekä sen rakenteet ja kansainvälisten liikenneyhteyksien monipuolistaminen siirtävät tehokkaimmin työtä lähemmäksi meitä. Virastorakenteen alueellistamisessa ei enää ole kyse työpaikoista vaan lisäarvosta ympäristön kehitykselle.

Rovaniemeläinen kansanedustaja Heikki Autto (kok.) muistuttaa, että suomalaisten hyvinvointi perustuu vientielinkeinojen menestymiseen.

– Koska vientielinkeinojen tuotannollinen toiminta sijaitsee maakunnissa, on maakuntien elinvoimaisuus koko Suomen menestymiselle aivan keskeinen kulmakivi.

Autton mielestä on tärkeää, että myös hallinnon työpaikkoja on maakunnissa, jotta elinvoima vahvistuu ja vientielinkeinojen kasvavaan työvoimapulaan saadaan helpotusta, kun eri puolilta Suomea löytyy työpaikkoja perheiden molemmille puolisoille.

– Tasapainoinen aluekehitys vahvistaa näin Suomen kilpailukykyä ja siksi on perusteltua tehdä toimenpiteitä työpaikkojen alueellistamiseksi, Autto toteaa.

Torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso (ps.) pitää etätöitä tietoliikennejärjestelmien kehityksen myötä mahdollisena useilla aloilla.

– Helppokäyttöiset videoyhteydet mahdollistavat isot ja pienet palaverit, kokouksiin ja koulutuksiin osallistumisen pitkienkin matkojen päästä.

Juuso näkee, että hallituksen toimet valtion toimintojen alueellistamisesta tukevat hyvin hallituksen ilmastopoliittisia tavoitteita, sillä työmatkojen vähentyminen vähentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Kaisa Juuso on opiskellut Ruotsissa ja työskennellyt kansainvälisen sairaanhoidon asiantuntijana.

– Kokemuksesta tiedän, että etätöiden tekeminen onnistuu väliaikaisesti jopa toisesta maasta käsin. Se jarruttaa maaltapakoa ja on rekrytoinnissa merkittävä houkutustekijä.

Ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT:sta toteaa, että työpaikkojen siirtäminen ei ole järkevää aluepolitiikkaa, koska valtion työpaikat eivät erityisesti lisää alueiden elinvoimaa.

– Kaikkialla Suomessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Valtion työpaikat kilpailevat samoista osaajista yritysten kanssa.

Huovarin mielestä paikkariippumattoman työn lisääminen sen sijaan on järkevää. Se parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia löytää itselle oikeanlaista työtä ja työantajille sopivimpia työntekijöitä.

– Paikkariippumattomuus ei kuitenkaan näyttäisi vähentävän muuttoa keskuksiin, ennemminkin päinvastoin. Nykyään yhä useammin keskusten ulkopuoliset työt tehdään keskuksissa asuen, Huovari kertoo.

Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita muistuttaa, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virkamiehillä on siirtymisvelvollisuus. Heidän on pakko siirtyä, jos käsketään.

Ville Viidan mukaan upseereille aiheutuu perheongelmia ja muita vaikeuksia, kun siirtoja tulee jopa alle kahden vuoden välein ympäri Suomea.

– Kokemuksesta tiedän, että jatkuva muuttaminen ja epätietoisuus seuraavasta palveluspaikasta ei ole hyväksi.

Viita pitää tärkeänä, että työpaikkojen siirron sijasta tulisi parantaa työn joustoja.

– Perheestään erillään asuvia auttaisi matkustamisen aikaisen työskentelyn laskeminen työajaksi sekä etätyön joustavampi käyttö. Tärkeintä olisi uudistaa työaikalaki myös sotilaiden osalta.

Mitä mieltä olet alueellistamisesta? Pitääkö työpaikkoja siirtää maakuntiin pääkaupunkiseudulta ja isoista kasvukeskuksista? Onko paikasta riippumaton etätyö tulevaisuutta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (70)

Onko mielekästä siirrellä virastoja ja pitää työntekijät etätyössä? Tuloksentekomotivaatio vähenee.
Tietoliikenneturvallisuusuhat muodostavat ison riskin tietoturvallisuudelle.
Hyvä asia olisi kuitenkin työntekijöiden päivittäisten pitkien työmatkojen (100km-300km) loppuminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdottomasti pitäisi, muualla on työttömiä, innokkaita työntekijöitä, vain työ puuttuu. Myös ihmisten hyvinvointi on parempaa kun saa asua siellä missä itsellä on hyvä olla, ei väkisin kasvukeskuksissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

+-0. Työ siirretään jonnekkin maakuntaan, vaan työntekijää ei voi siirtää pakolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienyritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen maakuntiin on keino saada hyvinvointia jakautumaan koko maahan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä. Työpaikkojen lisääminen maakuntiin on ehdottoman tärkeää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on paljon suurempi kysymys kuin työpaikkojen sijainti. Kehitys alkaa vääjäämättä johtaa polarisoitumiseen eli asukkaiden ja elinkeinoelämän keskittymistä yhteen pisteeseen samalla, kun muualla väestö ja työpaikat vähenevät. Tämä on itseään ruokkiva kehitys, ja myös ihmisen aiheuttama. Tähän vaikuttavat myös mielikuvat, jotka kasvavilla seuduilla muuttuvat aina vain positiivisemmiksi ja sitä kautta lisäävät vetovoimaa, ja muuttotappioalueilla päinvastoin. On merkille pantavaa, miten esim. Tampereen seudun näkyvyys on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt hurjasti valtakunnallisessa mediassa samaa tahtia alueen vetovoiman kasvun kanssa. Näillä on paljon suurempi merkitys ihmisten muuttohalukkuutteen ja työpaikkojen sijoittumiseen kuin osaamme ymmärtääkään. Jos samaan aikaan Oulun seudulta valtakunnan uutiskynnyksen ylittävät vain maahanmuuttamien tekemät lasten hyväksikäyttörikokset, tarviiko ihmetellä, ettei vetovoima kasva? (Huolimatta siitä, että tilanne ei todellisuudessa ole Oulussa tässä asiassa sen pahempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, kysymys uutisoinnin kynnyksestä). Alueiden eriarvoistumisessa ei ole kysymys mistään luonnon laista, jolle ei voi mitään. Kysymys on viime kädessä politiikasta. Ja siinäkin valitettavasti toimii polarisaatio siten, että väestörikkaammilla alueilla on myös politiikassa yhä suurempi painoarvo (puhutaanpa vaikka valtion liikenneinvestointien painopisteestä). Sen vuoksi pohjoisen Suomen päättäjien on pyrittävä yhdessä yli puoluerajojen toimimaan tämän kehityksen muuttamiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se menee ,väkirikkaalla alueella on demokratiassa suurempi paino-arvo/valta,toisaalta kuulumme demokraattiseen EU-hun ,johon verrattuna Suomen pääkaupunkiseutu on syrjäkylä ,eikä sillä Unionin hallinnossa ole paljoa painoa.
Sitä olen joskus aina miettinyt ,että mihin se näivettyminen ja hiipuminen pysähtyy?
Vaikuttaa siltä ,että hiipuminen ei pysähdy vaan jatkaa pääkaupunkiseudulle ,kunhan on ensin käynt maakuntakeskukset läpi.
Se iso kirkonkylä ei takuulla ole Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksemme Oulun poliisilaitos on säännöllisesti esillä tiedotusvälineissa olipa kyse Kuusamon tai Kuhmon sattumuksista. Oulu mainittu ei kun torille...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokainen voi lukea netistå Hannes Mannisen ja Tapani Töllin selvityksen "Helsinki vs. muu Suomi - vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen/Kunnallisalan kehittämisssätiön julkaisu 22/2019". Ja jos ei viitsi lukea kaikkia 14 sivua, niin ainakin sivut 9-11. Tämän jälkeen kannanotto asiaan on helpompaa, selvitys on lyhyydestään huolimatta varsin ansiokas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuota, Suomen todellista aluetaloutta on selvitetty moneen kertaan, ja Suomessa on hyvin pieni määrä alueita, jotka elättävät itsensä ja maksavat osan muiden alueiden kuluista. Vastoin uskomuksia: pääkaupunkiseutu ei saa yritysverotuloja koska pääkonttorit ovat siellä, pk-seudulla on valtavasti teollista ja vientitoimintaa, pk-seutu on huomattava nettomaksaja muulle maalle huolimatta valtion toiminnoista alueelle, ja pk-seutu on harvoja Suomen alueita, jotka reaalisesti rahoittavat muita alueita.

Olen hyvin huolestunut uskomuksista, että todellisuudessa tappiolliset seudut olisivat tuottavia, ja että vähäisten tuottavien seutujen alasajo johtaisi jotenkin valtavaan toimeliaisuuteen jossain muualla. Suomen vanha, hajanainen maatalouspohjainen tuotanto on johtanut hajautuneeseen, vanhoilliseen tuotanto- ja vientirakenteeseen. Ei se sellunkeitto enää tuota: kärjistettynä vientisellusta saimme 2,5 miljardia vuodessa koko maasta, ja Helsingin Herttoniemessä oleva tuntematon hammaslääketieteellisen tekniikan yritys Planmeca pelkästään vie sadoilla miljoonilla euroilla. Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen keskittyvän terveysteknologian vienti on jo nyt selluvientiä suurempaa.

Samoille Etelä- ja Länsi-Suomen alueille keskittyvän meriteollisuuden vienti on lähes yhtä suurta kuin kaiken muun metsä- ja paperiteollisuuden tuotteiden. En väheksy metsäteollisuutta uusine tuotteineen ja toivottavasti etenevää kaivosteollisuutta, mutta ne eivät vain isossa mittakaavassa rahoita alueita, joilla ne ovat, eivät edes Kaakkois-Suomen ison metsäklusterin seutukuntia, valitettavasti. Olisikin ihanaa, jos sellu ja kivi rahoittaisivat omat alueensa ja vihatun Helsinginkin, mutta kun näin ei asia vain ole, sorry.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, otat tässä esille pelkästää tiettyjä tuotannon alueita, mutta et esimerkiksi sitä, paljonko vaikkapa sosiaalietuuksia maksetaan enemmän pääkaupunkiseudulla kuin pienemmillä paikkakunnilla pelkästään tolkuttomien asuinkustannusten vuoksi. Myös yleinen hintataso on selvästi muuta Suomea korkeampi. Et huomio ollenkaan sitä, mikä on johtanut tähän epätasapainoon. Täysin huomiotta jää myös hyvinvointikysymykset. Paljonko maksaa esim. se, että joutuu vastoin tahtoaan asumaan Helsingissä, pienessä yksiössä ja kaukana kotiseudultaan? Ei tässä ole kysymys mistään Helsingin vihaamisesta, vaan koko Suomen rakastamisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisikohan aiheellista siirtää pääkaupunki hieman fiksummalle alueelle, esim. Ouluun?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä alueellistaa alueellistamisen vuoksi. Lukuisissa selvityksissä on laskettu että pk-seudulla ja Uudellamaalla on huomattavasti liike- ja teollisuustoimintaa sekä valtavasti tavara- ja palveluvientiä. Edelleen on laskettu mm. valtion rahaliikenteen taseita, ja vaikka Helsingissä sijaitsee hallintoa, on pk-seutu miljardien nettomaksaja muulle maalle.

Pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinneista pk-seudun kunnat maksavat usein pääosan, päinvastoin kuin muussa maassa. Esimerkiksi pk-seudun rautatieasemista lähes kaikki ovat kuntien omistuksessa, ja kunnat omistavat rautatuekalustoa.

Olen itse ns. korpiyliopiston kasvatti ja tehnyt työtä mm. maakunnan teknologiakeskuksessa. Silti olen sitä mieltä, että Uudellemaalle kohdistuvat vaatimukset ovat kohtuuttomia. Alueilla edelleen uskotellaan, että Helsinki menestyy vain "eläessään muiden rahoilla". Samaa menestystä sitten saataisiin sinne ja tänne, kun Helsingiltä vietäisiin rahat. Tuilla ei mikään liiketoiminta toimi hyvin. On järjetöntä ajatella, että pk-seudun pirstominen tuottaisi valtavasti lisäarvoa. Päinvastoin se tappaisi maakunnille vuosittain miljardeja rahaa lypsävän lehmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt et ymmärrä kokonaiskuvaa. Helsinki hyötyy jatkuvasti kymmenistä tuhansista keskitetyistä julkisen sektorin työpaikoista. Lisäksi sinne on keskitetty valtavasti erilaista valtion liikelaitosten hallintoa, eläkelaitosten hallintoa jne. Näiden organisaatioiden työntekijät maksavat veroa pääkaupunkiseudulle ja kuluttavat palveluita aiheuttaen talouskasvua. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on keskitetty valtavasti ympäri Suomea toimivien yritysten pääkönttoreita, jotka maksavat yhteisöveronsa pääkaupunkiseudun kuntiin. Näitä yhteisöveroja ei jyvitetä niihin kuntiin joissa yritykset toimivat.

Nuo mainitsemasi selvitykset ovat todennäköisesti helsinkiläisten virkamiesten tekemiä. Tuskin haluavat hajasijoittaa omaa työpaikkaansa. Mainitsepa muuten yksikin merkittävä puhtaasti Helsingissä toimiva vientifirma? En tarkoita siellä pääkonttoria pitäviä ja maakunnista voittonsa kuppaavia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (70)

Uutisvirta

17:04
Kokoomuksen Orpo esittää, että hallitustunnustelija olisi sdp:n pääministeriehdokas – "On hieman erikoista, että Antti Rinne toimisi tunnustelijana"
16:56
Pohjantiellä tapahtui peräänajo-onnettomuus Kontinkankaan liittymästä pohjoiseen päin
16:52
Perussuomalaiset harkitsee välikysymystä, jos vihreiden Haavisto jatkaa ulkoministerinä uudessa hallituksessa
16:35
Tutkimus Oulun poliisitalon sairastumisryöpyn syistä valmistui: Työtiloissa runsaasti myrkyllisiä bakteereita ja homeita
16:24
Käräjäoikeus piti Päivi Anttikosken kertomusta syrjinnästä uskottavana, mutta katsoi, ettei hän ollut valitsijoiden mielestä tehtävään paras
15:43
Perussuomalaisten kannatus jatkaa nousuaan gallupeissa – professori Jokisipilä: "Voi nousta 30 prosenttiin"
15:31
Punamultakriisi lauennut? – SDP ja keskusta vakuuttavat löytäneensä taas toisensa
108
Antti Rinne nousemassa hallitustunnustelijaksi – "Ensin on epäluottamusta pääministeri-Rinnettä kohtaan, mutta ei hallitustunnistelija-Rinnettä kohtaan, onhan tämä erikoista"
71
Iin kunta voitti ison eurooppalaisen kilpailun ilmastohankkeellaan – "Koska Ii pystyy tähän, siihen pystyy koko Eurooppa", sanoi Micropoliksen Leena Vuotovesi
63
Teollisuusliitto aloittaa laajat lakot – Pohjois-Suomessa lakkoillaan muun muassa Nokialla, SSAB:lla ja isoilla kaivoksilla
25
Keskustan sisäinen WhatsApp-ryhmä suljettiin vuotojen takia jo lauantaina – Ryhmäjohtaja Kurvinen: "Tällainen toiminta vie luottamusta, pidän sitä suorastaan törkeänä"
21
Lännen Median kysely: Sanna Marin sdp:n puoluevaltuutettujen kärkiehdokas pääministeriksi – joka kolmas valtuutettu ei osaa tai halua nimetä suosikkiaan
21
HS: Teollisuutta uhkaavien lakkojen vuoksi Fermionin lääketehtaalla Oulussa aloitettu alasajo – muun muassa syöpälääkkeen valmistus keskeytyy
14
Pääministerin valinta etenee: Sdp:n puoluehallitus kokoontuu ja valitsee hallitustunnustelijan – Miten ja milloin Suomi saa uuden pääministerin?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Venäjän uhkaa ei ymmärretä!

328 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Puolison puute voi tappaa miehen!

Eihän se uutinen noin ollut. Yksinäisyyteen mies ottaa viinaa ja sairastuu haimatulehdukseen ja sitten poks. Lue huomise... Lue lisää...
no,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

5.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image