Oulu

Oulussa työllistetään EU:n rahoilla – leijonaosan EU:n ra­ken­ne­ra­has­to­mil­joo­nis­ta saa Pohjois-Pohjanmaa

Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta vastaava johtaja Piia Rantala-Korhonen. KUVA: Pekka Peura
Oulu 25.8.2019 13:12
Katri Keskitalo

Pohjois-Pohjanmaa saa kaikista Suomen maakunnista määrällisesti eniten EU:n rakennerahastotukea. Koko maakunnan tuista suurin osa kohdistuu Oulun seudulle.

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:sta ja Euroopan sosiaalirahasto ESR:sta. Leijonaosa varatuista kehitysmiljoonista on mennyt Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnille; vuosien 2014–2020 aikana alueille on kohdistettu noin kaksi kolmasosaa koko maalle myönnetyistä rahoista.

Asukasta kohden tarkasteltuna rahoitusta on kuitenkin kohdentunut eniten Lappiin ja Kainuuseen, joissa tukitaso on noin 100 euroa asukasta kohden vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan vastaava luku on vain noin 66 euroa vuodessa.

Maakunnista määrällisesti eniten rahoitusta on silti saanut Pohjois-Pohjanmaan maakunta, yhteensä noin 317 miljoonaa euroa. Mitkä tahot tätä pottia käsittelevät ja millaisiin projekteihin se on täällä suunnattu?

Rahoitettujen hankkeiden teemat vaihtelevat aina villiruoan brändäämisestä kaivannaisalan tutkimuskeskuksen rakentamiseen. Useimmat hankkeet hakevat rahoitusta nimenomaan yritysten kehittämiseen sekä uusiin innovaatioihin ja tutkimuksen vahvistamiseen. Monet hankkeista myös liittyvät matkailuun, ympäristöön, nuoriin ja infraan.

Kaikkien hankkeiden yhteisenä tavoitteena on kasvattaa maakunnan työllisyyttä, osaamista ja yritysten kilpailukykyä. Tukia näille hankkeille ovat myöntäneet etupäässä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja maakunnan ely-keskus.

Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää rahoitusta euromääräisesti eniten ovat saaneet Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Näiden tahojen tukipotti koostuu useisiin eri hankkeisiin saaduista rahoista.

Liitolta suurimmat tukipotit saaneet yksittäiset hankkeet ovat Oamkin Mobilab, VTT:n PrintoCent-hankkeen investointi ja kehittäminen ja Raahen kaupungin Meripohjolan metalli- ja konepajateollisuuden uudistaminen.

Elyn myöntämiä tukia kerryttivät eniten yritysten, kuntien ja ammattikorkeakoulujen toteuttamat hankkeet. Suurimmat tukipotit ely on myöntänyt Rukakeskus Oy:n rinne- ja hissi-investointeihin, Kuusamon keskustan liikennejärjestelyihin ja Maustaja Oy:n uusien tuoteryhmien vaatimiin investointeihin.

Liitolle on seitsenvuotiskauden ajaksi myönnetty yhteensä noin 86 miljoonaa euroa. Kaikkiaan liitto on rahoittanut noin 206:tta hanketta, joista 105 on edelleen käynnissä.

Ely-keskuksen jaettavissa on noin 115 miljoonaa euroa EAKR:n yritystukiin, noin 12,5 miljoonaa euroa EAKR:n liikenne- ja ympäristöhankkeisiin sekä noin 103 miljoonaa euroa ESR:n hankkeisiin.

Kaikkiaan ely on rahoittanut EAKR-yritystuella noin 578 hanketta sekä noin 219 muuta EAKR- ja ESR-hanketta, joista noin 100 on yhä käynnissä.

Lukuihin on laskettu mukaan myös valtion myöntämät rahoitusosuudet.

Rakennerahastojen tarkoituksena on tasata kehittyneisyyseroja ja kompensoida Itä- ja Pohjois-Suomen pysyviä kilpailukykyhaittoja. Mutta miksi euromääräisesti suurin osa maakuntaamme myönnetyistä tuista kohdistuu juuri Oulun seudulle?

Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehityspäällikkö Heikki Ojala ei pidä Oulu-keskeisyyttä ongelmana.

– Useimmista hankkeista hyötyy kuitenkin koko maakunta.

– Koko Pohjois-Pohjanmaa on EU-tasolla tarkasteluna harvaan asuttua aluetta, Oulu mukaan luettuna. Oulun väestön ansiosta Suomi saa merkittävimmän osuuden harvan asutuksen tukipotista. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna Oulun tukimäärä ei korostu, lisää liiton kehittämispäällikkö Päivi Keisanen.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot ovat vaatineet rahanjakoperusteiden muuttamista, jotta eteläisemmät ja läntisemmät maakunnat saisivat suuremmat palat tukikakusta. Pohjois-Pohjanmaan liiton ja maakunnan ely-keskuksen asiantuntijat eivät tätä vaatimusta allekirjoita.

– Rakennerahastot ovat korvaamattoman tärkeitä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa, jossa harva asutus, pitkät etäisyydet, merkittävät terveyserot ja muut erityispiirteet tuovat haasteita muun muassa alueen ja yritysten kilpailukykyyn sekä palvelujen ja koulutuksen saavutettavuuteen, toteaa elyn rahoitusyksikön rahoituspäällikkö Riitta Ilola.

– Kun monet muut keskeiset rahoitukset, kuten tiede- ja tutkimustuet, keskittyvät suurilta osin Etelä-Suomeen, onko suhteellisen pieneksi jäävällä EU-rahoituksella siellä enää minkäänlaista roolia?, pohtii liiton aluekehityspäällikkö Heikki Ojala.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat julkaisivat torstaina yhteiskannanoton, jossa esitettiin vaatimuksia seuraavaan valtakunnalliseen rakennerahasto-ohjelmaan.

Kannanoton mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuroneet kiinni muuta Suomea muun muassa bkt-kehityksessä ja työllisyydessä pitkälti EU-tukien avulla, mutta hyvästä kehityksestä huolimatta alueellisia eroja Suomen sisällä ei ole kuitenkaan saatu poistettua.

Kannanotossa arvioidaan, että Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden rahoitustaso pysyy seuraavassa rakennerahasto-ohjelmassa entisellään. Kannanotossa myös korostetaan sitä, kuinka suuri merkitys rahoituksella on alueille ja koko Suomen tasapainoiselle kehitykselle.

Aluekehitysrahastoneuvotteluista vastaavan eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Pohjois- ja Itä-Suomen tuet aiotaan taata tulevassa ohjelmassa.

– Hallitusohjelmassa on sovittu, että harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys turvataan. Harvan asutuksen ja pitkien välimatojen perusteella tämä erityisasema on myös kirjattu EU:n perussopimuksiin.  

Mitkä rakennerahastot?

Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.

Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus myöntää projekteille tukia kummastakin rahastosta, aivan kuten Pohjois-Pohjanmaan liitto vain EAKR:sta. Myös valtio, kunnat ja yksityiset tahot osallistuvat hankkeiden rahoitukseen.

Ely rahoittaa myös Lapin ja Kainuun alueilla toimivia hankkeita.

Elyn tuet keskittyvät etupäässä yritysten investointien kehittämistä, pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantamista sekä ympäristöä ja luonnonvaroja koskeviin hankkeisiin.

Liiton tuet keskittyvät etupäässä kuntalähtöisiin hankkeisiin ja elinkeinojen yleistä kehittämistä, aluekehitystä sekä tutkimusta ja innovaatioita koskeviin hankkeisiin.

Sama ohjelma määrittää kummankin rahaston toimintaa ympäri maan. Nykyinen ”Kestävää kasvua ja työtä” –ohjelma alkoi vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020.

Ohjelma tähtää maakunnan elinkeinoelämän vahvistamiseen ja työllisyyden edistämiseen. Työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikosti työllistyvillä ja harvaan asutuilla alueilla.

EU-rahoituksen jakokriteereissä kehittyneisyyseroja tarkastellaan mm. BKT:n, asukastiheyden ja työllisyysasteen perusteella.

Kaikkien hankkeiden pitää toteuttaa jotain ohjelmaan kirjatusta 13:sta erityistavoitteesta.

Hankehaut ovat yhä kesken. Tukia voi hakea sähköisesti EURA 2014 -verkkosivulla. Seuraava hakukierros päättyy lokakuussa.

Itä- ja Pohjois-Suomelle laadittu yhteinen alueellinen suunnitelma tarkentaa valtakunnallisen ohjelman toteutusta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on valmisteluvastuussa seuraavasta suunnitelmasta, joka kirjataan vuonna 2021 käynnistyvään uuteen valtakunnalliseen ohjelmaan.

Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ely-keskus

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (25)

'' Suurimmat tukipotit ely on myöntänyt Rukakeskus Oy:n rinne- ja hissi-investointeihin, ... ''

Rukakeskus Oy on perheyritys, jonka omistavat 20 % tasaosuuksin Ahon sisarukset.
Ahon suvun omistamaan Aho-Group yritysryhmään kuuluu myös Ski-inn Hotels & Apartments Oy sekä Aava Lääkärikeskus -konserni.
( Keilaranta 1, Toimisto A 5-3, 5.krs, 02150 Espoo, Y-tunnus 1886917-7 )

Miljonäärien perheyhtiölle suurimmat EU-tukipotit aivan kuin heillä olisi todellista puutetta ja kurjuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pieni osa maksettuja rahoja saatiin takas,me maksamme enemmän kun takas saadaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä olisi meidän tilanne, jos ei oltaisi EU:n jäsen? Millä rahoilla Suomi olisi pitänyt yllä sen elintason, jossa nyt elämme. Jos maatalous olisi edelleen voimakas elinkeino, niin mihin me nittä tuotteita vietäisiin? Venäjälle - no silloin oltaisiin entisajan kauppasuhteitten tavoin rähmällään vanhaan malliin. Olisiko Paavo silloin pressa ja vaalimassa hyviä idänsuhteita? Viro olisi varmaankin silloin meille paratiisi, johon matkustettaisiin ja vaihedettaisiiin markat euroiksi. Sieltä sitä sitten ostettaisiin tuotteita, joita ei Suomesta saisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen EU-jäsenyyden kannatus on vankkaa ja vahvistunut entisestään. Putintrolleille muille "kansallismielisille" se saattaa olla huono uutinen, meille muille hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Montako uutta pysyvää oikeaa työpaikkaa noilla rahoilla perustetaan tai saadaan aikaiseksi?
Se on se ainoa oikea mittari onnistumiselle, jossa huomioidaan myös ko tehtävien tuottama jalostusasteen lisäyksen määrä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kulttuuri pääoma hakemuksesta valittajat saivat nyt tiedon, että EU maksaa senkin, ei Oulu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

yritetään kammeta taviksien tajuntaan .Paskapuhetta.Näin tehtiin markan ja EU:n tervetuloseremonioissakin. Päällimmäinen pelko haaroväleissä on kansallismielisen presidentin valinta ja vanhojen puolueiden kuihtuminen puisto-osastoiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmetyttää tämäkin epäoikeudenmukaisuus, Pohjois Pohjanmaan maakunta saa vain 66 euroa asukasta kohden vuodessa, kun taas Lapin ja Kainuun maakunnat saa 100 euroa asukasta kohden
Tämmöistä on Suomen politikka jota Helsingin virkamiehet esittää, miksi Pohjois Pohjanmaan alueelle annetaan tässäkin tapauksessa vähemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käsitykseni mukaan rakennetuet peilataan olosuhteisiin, väestömäärään ja alueen työllisyyteen, infraan sekä väestön tulotasoon jne. Aivan oikeutetusti on kysytty, miksi Oulu saa niin paljon tukia ja hyötyykö näistä koko Pohjois-Pohjanmaa? Tähän lienee vastaus, että Nokian ja yleensäkin ICT-alan alasajo seudulta oli yksi syy rakennetukien myöntämiseen. Siis tuet rakennerahastosta myönnetään alueellisesti tarvitseville artikkelissa mainituilla perusteilla lisättynä suunnattomalla määrällä muita pienempiä vaatimuksia, jotka yleensä tulee täyttää kaikki. EU-hakemusten täyttäminen vaatii suunnatonta byrokratiaa, johon verrattuna suomalainen byrokratia on helppoa, vaikka sitä meilläkin on liikaa. Lisäksi EU käy tarkistamassa, onko tuet myönnetty oikeilla perusteilla ja onko ne käytetty sinne, mihin piti. Käsitykseni on, että jos Suomi menisi itsekseen muuttamaan jakoperusteita Länsi- ja Lounais-Suomen vaatimusten mukaisesti, eivätkä tuen myöntämisen edellytykset näillä alueilla täytykään, niin vaarana on, että pääsemme kaikki maksamaan jo käytettyjä tukirahoja takaisin tai niitä pienennetään Suomelta tulevina vuosin oleellisesti. Rakennerahastojen tukien perusteena ei ole tasa-arvoinen jako alueiden välillä, vaan alueellinen tarve ja sen toteennäyttäminen EU:lle. Mikäli olen käsitykseni kanssa väärässä, niin saa oikaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa olevat jätti-yritykset kiertää veroja"Mitä Eurounion tehnyt tämänki eteen Ei mitään"Monet suuryritykset pyrkivät minimoimaan veronsa aggressiivisella, mutta laillisella verosuunnitelulla. Euroopan komissio on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että laiton veronkierto ja laillinen verosuunnittelu aiheuttavat EU:n jäsenmaille vuosittain 1 000 miljardin euron veromenetykset.Nyt sekä rikkaiden teollisuusmaiden talousjärjestö OECD että EU pyrkivät suitsimaan verosuunnittelua omilla hankkeillaan, vaikka kyseessä on laillinen toiminta.Hölyn pölyä komision virkanimitykset ovat pankkimailmasta mekin joutuneet tietoin tahoin tukemaan Saksalaisia ja Ranskalaisia pankkeja..ikävä kyllä..:)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi pyhä jysähdys millä Eurounion tuella,kun maksamme vuositasolla 1.2 mrd jäsenmaksuja joka nousee Brittien jäänessä pois maksamme 2.3 miljardiin vuodessa.Hölmöläiset pitää tyhmänä meitsin rahoja jää Eurounioon käyttöön 800 miljoona euroa joista suurinosa menee virkamieskoneistoon pyörittämiseen.Suomessa ei ollut pitkäaikaistyöttömiä oli siltarumpu hangeita ja nuoret olivat kesät töissä.Turhaa lässytystä tuesta Eurouniosta..Puskin Itä rajalta..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo sama näennäistieto se vaan jatkuu ja tietämättömiä johdetaan harhaan. Onnea missiollesi! Esitä vaihtoehto, mutta et taida pystyä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

miten tämä koskee tavalliata
tavallista työtöntä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mitenkään.
Ei luoda pysyviä työmahdollisuuksia niitä tarvitseville vaan homma on kuin entisen koululaisen läksyt: leikkiä, laulua ja voimistelua.
Hyvä-sisko-veli-verkostot jakavat rahat keskenään kartuttamaan jo valmiiksi rikkaiden tilejä ja tiluksia entisestään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU on törkein systeemi ikinä ja elitistien yritys puhua kauniisti EU:sta, on heti toiseksi törkein.

Ne riistää meiltä kaikilta ensin verojen kautta yli miljardin joka vuosi ja palauttavat Suomeen meidän omista rahoista vain osan. Se pieni osa mikä palautuu, niin tämä raha annetaan hyvin hyvin pienelle porukalle kuten tuosta jutustakin saatiin lukea. Eli meiltä kaikilta riistetään aina vain lisää ja lisää ja jaetaan harvoille ja valituille. Siis mikä tämmöinen systeemi edes on? Onko ne keksineet tälle edes nimeä vielä? No nimeä odotellessa voimme käyttää kansanomaista ilmaisua "törkein systeemi ikinä".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (25)

Uutisvirta

13:28
Oikeusasiamies: Poliisin virkamerkit loukkaavat kielten yhdenvertaisuutta – polis lukee pienemmällä kuin poliisi
12:46
Arvio: Kaikki saavat kimaltaa tavallaan – hienovaraisesti Louna-Tuuli Luukka kiteyttää muunsukupuolisten ja transihmisten tarinat seikkailuhenkisiksi dinosaurusfaabeleiksi
12:23
Seppo-koira valittiin Hyvän mielen lähettilääksi – "Pienistä asioista nauttiminen on tie onneen"
12:17
Pororikas Johan Aslak Labba ei ymmärrä "nuorten kiihkoa" eikä "lukeneiden riitelyä" saamelaisten sorrosta: "Asuntolassahan oli herrojen oltavat" Tilaajille
12:02
Hirvi putosi jäihin Kuhmon Nuolijärvellä – eläin pääsi pälkähästä ennen kuin pelastuslaitos ehti paikalle
11:47
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri haluaa reaaliaikaisen seurannan antibioottien kulutukseen – ”Toivomme, että se olisi valtakunnallinen hanke"
11:25
Postialan lakko jatkuu, sähköliitto tukilakkoon – Palta olisi hyväksynyt sopimuksen: "Olemme tulleet vastaan keskeisissä riitakysymyksissä"
52
Oulun kaupunki jakaa 2000 lamppua pyöräilijöille – tempaus on osa valtakunnallista Pyöräilytalvi-viikkoa
43
Kaupunginhallitus päätti: Linnanmaan uimahallin rakentaminen aloitetaan jo ensi vuonna
40
IMF:ltä tylyt terveiset Suomen velkaantumisesta: Rinteen hallituksen tavoite ei toteudu, dieselin ja turpeen veroalet pois tai muita säästötoimia
39
Postialan lakko jatkuu, sähköliitto tukilakkoon – Palta olisi hyväksynyt sopimuksen: "Olemme tulleet vastaan keskeisissä riitakysymyksissä"
23
Huuhkajat päätti EM-karsinnat tappioon, Kreikka voitti 2-1 – häviö tietää paikkaa arvonnan neloskorissa
22
Oulun yliopistokampus toimiva nykyisellään – mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Lukijalta
18
Led-valo kertoo, milloin suihkun käyttö kannattaa lopettaa – oululaisyritys kehitti suihkuvahdin, joka saa tarvitsemansa energian virtaavasta vedestä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä oleva lumi tamppautuu liukkaaksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.11.

Fingerpori

19.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image