Oulu

Oulussa lukioon uppoaa 2 500 euroa, eivätkä digikirjat ole juuri laskeneet hintaa – vähävaraiset voivat nyt hakea op­pi­ma­te­ri­aa­li­li­sää

Jere Järvelä päivitti kurssikirjansa ajan tasalle Jamerassa tiistaina. Oikeiden kirjojen valinnassa avusti myyjä Sanni Antikainen. Järvelä ostaa kirjan käytettynä aina kun siihen on mahdollisuus. KUVA: Pekka Peura
Oulu 8.8.2019 9:34
Inkeri Harju

Oulussa lukion pakollisista maksuista kertyy noin 2 500 euron kuluerä. Digikirjat eivät ole syrjäyttäneet perinteistä paperista kirjaa.

Lukiolaisten lukukausi alkaa peruskoulujen tapaan tänään torstaina. Kolmen vuoden lukiokoulutuksen hinta on huomattavasti ammattikoulututkinto kalliimpi. Hintaeron tekevät lukion kurssikirjat, joiden kuluja helpottamaan on kuun alusta alkaen ollut mahdollista hakea oppimateriaalilisää. Kuukausittain maksettava lisä on tarkoitettu vähävaraisten perheiden toisen asteen opiskelijoille.

Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto kertoo niin kutsutun tarvikelisän olevan toivottu uudistus, josta Kela on saanut paljon positiivista palautetta.

– Lisän ehdot täyttäville opintukea jo saaville opiskelijoille lisä maksetaan automaattisesti tuen yhteydessä. Uusien opiskelijoiden ja alle 17-vuotiaiden on haettava oppimateriaalilisää Kelalta.

Lisän arvo on 46,80 euroa, ja se maksetaan ehdot täyttäville toisen asteen opiskelijoille kerran kuukaudessa.

Oulun kaupungin lukiojohtaja Pekka Fredriksson kertoo, että lukiokoulutuksen suosio on hinnasta huolimatta ollut tasaisessa kasvussa. Tänä lukuvuonna Oulun kaupungin lukioissa aloittaa noin 1 500 uutta opiskelijaa. Kaupunki on lisännyt pelkästään Haukiputaan ja Kastellin lukioihin yhteensä 80 lisäpaikkaa.

Fredriksson on viime vuonna arvioinut yhdessä Oulun lukioiden rehtorien kanssa, että lukion hinta on Oulussa noin 2 500 euroa. Hintaan on laskettu itse kustannettu kannettava tietokone. Fredrikssonin mukaan Oulun lukioiden välillä ei ole hintaeroa.

Lukion pakollisten menojen lisäksi rahaa palaa kolmen vuoden aikana myös mahdollisiin vapaaehtoisiin tapahtumiin, kuten penkkareihin ja Vanhojen tansseihin.

– Nämä kustannukset ovat sitten perheen oma satsaus. Varsinkin vanhojen kohdalla mopo on ehkä hiukan lähtenyt käsistä hinnan suhteen, vaikka toki kyseessä on lukiolaiselle tärkeä traditio.

Paperinen kirja pitää pintansa

Sähköiset lisenssit, eli digikirjat, eivät juuri ole laskeneet lukion hintaa. Uusia ja käytettyjä oppikirjoja myyvän Jameran työntekijät Sanni Antikainen, Tuulia Tuomaala ja Johanna Lohi kertovat, että vaikka sähköinen kirja on hiukan paperista halvempi, sitä ei voi myydä eteenpäin.

– Lisenssi on henkilökohtainen, joten käytännössä se on kalliimpi kuin paperinen kirja, jonka voi yleensä aina myydä seuraavalle, Tuomaala kertoo.

Jamera myy perinteisten kirjojen lisäksi kustannusyhtiö Otavan sähköisiä kirjoja.

Koulumaailman sähköistyminen näkyy Jameralla esimerkiksi käytettyjen läppärien lisäämisellä valikoimaan. Sanni Antikainen kertoo, että paperiset kirjat pysyvät suosiossa.

– Lähes aina otetaan paperinen kirja, jos saa valita.

Laanilan lukiossa toisen vuoden aloittava Jere Järvelä kertoo hankkivansa kirjansa käytettynä, jos vain valikoimaa on. Tiistaina Jamerassa lukuvuoteen valmistunut Järvelä on sitä mieltä, että lukio on kallis.

– Ostin noin 250 euroa maksavan läppärin lukion aloittaessani. Ilmankin olisi voinut pärjätä, mutta kone oli lukion vaatimus.

Järvelä kertoo suosivansa aina perinteistä kirjaa kurssimateriaalina.

– Viime lukuvuonna kävin opon kurssin koneella, koska oli pakko. Muuten olen opiskellut paperisista kirjoista, ja saanut niitä myös hyvin myytyä eteenpäin.

Pienemmät lukiot kilpailevat hinnalla

Oulun naapurikuntien pienemmät lukiot houkuttelevat opiskelijoita muun muassa tarjoamalla ilmaisia lukiokirjoja ja muita etuja. Esimerkiksi Iin lukio tarjoaa oppilailleen pakollisten kurssien kirjat sekä kannettavan tietokoneen. Iin lukion rehtorin Tuomas Kulhan mukaan Iissä lukion käyminen maksaa 100–500 euroa.

– Opiskelijan täytyy hankkia normaalit opiskeluvälineet, kuten kynät ja laskin itse. Lisäksi syventävien kurssien kirjat ovat omakustanteisia. Lopullinen hinta riippuu tästä syystä kurssivalinnoista, Kulha kertoo.

Syksystä 2017 lähtien lukio on tarjonnut opiskelijoille myös oman läppärin, jonka saa pitää itsellään valmistuttuaan.

Iin lukion opiskelijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Iissä opiskelee 180 opiskelijaa, joista 69 aloittaa opintonsa tänä syksynä.

Kulha uskoo, että pakollisten kurssien oppikirjoilla on ollut positiivinen vaikutus Iin lukion opiskelijamääriin, muiden opintososiaalisten etujen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi.

Myös esimerkiksi Muhoksen ja Utajärven lukiot tarjoavat opiskelijoille etuja Oulun lukioihin nähden. Muhoksen lukio tarjoaa kaikki muut paitsi kielten oppikirjat viime vuonna aloittaneille ja tämän vuoden uusille oppilaille. Kolmatta vuottaan opiskelevat saavat osan kirjoista ilmaiseksi. Muhos tarjoaa myös kannettavan, josta oppilas maksaa 130 euron omavastuun.

Utajärven lukiolaiset saavat maksutta käyttöönsä kaikkien kurssien oppikirjat sekä oman läppärin. Utajärven lukio mainostaa nettisivuillaan opiskelun lukiossa olevan Utajärvellä yhtä edullista kuin opiskelu peruskoulussa.

Oppimateriaalilisä

Tarkoitettu helpottamaan lukion ja ammatillisen koulutuksen vaatimia maksuja.

46,80 euroa kuukaudessa.

Lisää on voinut hakea elokuun alusta alkaen.

Lisän ehdot:

Vanhempien yhteenlasketut tulot voivat olla enintään 41 100 euroa vuodessa.

Naimaton ja lapseton opiskelija.

Hakija asuu vanhempiensa luona ja on alle 20-vuotias.

Asuu itsenäisesti ja on alle 18-vuotias.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (25)

Lukion "oppikirjaongelma" olisi helppo ratkaista tänä päivänä. Valtio rakentaa digipankin jossa ovat kaikki kirjat ja niitä voi käydä lainaamassa lukioiden ja ammattikoulujen oppilaat. Tämä on aivan typerää, että jokainen oppilas ostaa samat kirjat. Paljon halvemmaksi tulisi kaikille digikirjat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

digikirjojen tekijät haluavat myydä jokaiselle oppilaalle digikirjan? Kirjakustannusten hintalappu kasvaa, koska opetushallituksen pölvästit tekevät koko ajan toinen toistaan surkeampia OPSeja, jolloin oppikirjat menevät aina uusiksi. Ennen vanhaan mentiin samalla kirjasarjalla pidempään eli kirjojen kierrätystä tapahtui.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä löytynyt käytettyjä kirjoja Jameralta. Oli myös vähän epäselvää mitä oikein piti alkuun ostaa tuli sitten kiire tilata paikallisesta kirjakaupasta ja 180 euroa meni jo ennen koulun alkua,pitkä on lista vielä hankittavista kirjoista .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo lisä menee lyhentämättömänä kustantamoiden taskuihin. Joka vuosi uusi painos, jossa sivunumerointi ja kuvien paikat on arvottu uudelleen, jotta vanhaa versiota olisi mahdollisimman hankala käyttää opetuksen seuraamiseen. Viimevuotinen kirja on paperijätettä eikä sillä ole enää jälleenmyyntiarvoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ammattkoulun kirjoihin meni 400 ja muut tarvikkeet päälle,ei oo halpaa sekään,tosin kirjat on samat koko opiskelun ajan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa edelleen lahjakkaasti valehdellaan että on muka ilmainen koulutus.

Koulukirjat ja niiden jatkuva valohoitona näennäinen muuttaminen vuosittain on pelkkää laillistettua varastamista varsinkin kun sähköinen jakelu ei maksa käytännössä yhtään mitään. Siis hintojen olisi pitänyt markkinatalouden säännöin - jos niitä olisi mitenkään noudatettu - laskea luokkaa 80 % pelkästään kirjojen sähköistämisen myötä.

Materiaalien tuottaminen on saatava pois pelkästään vanhingollisesta rahastuksesta palvelemaan kansakuntamme kouluttautumista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä ostetaan kirjat e-kirjoina. Ei voi myydä eteenpäin... Uskaltaisin sanoa että ainakin se 1000€ menee per vuosi lukioon. Ja alkuun vielä tottakai piti ostaa kunnon kone (köyhällä ei ole vara ostaa halpaa!). Ei ole koulutus ilmainen, ja opiskella pitäisi yli 18 vuotiaaksi ettei jää peruskoulun jälkeen tuuliajolle...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Läppärivalinnassa kannattaa pitää myös mielessä, että mikä tahansa ei käy. YTL:la on omat vaatimuksensa koneelle. Tiedän parikin tapausta että on ostettu kallis läppäri, jota ei kuitenkaan sitten kirjoituksissa saa käyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tahansa läppäriä, joka vain käynnistyy Abitti-järjestelmään (ja tarvittavat laitteet toimivat), voi käyttää. Oletan, että kyseiset mallit eivät ole olleet täysin tuettuja (näitä hankalia tapauksia tulee aina muutama vastaan joka syksy, tällöin annetaan koululta toimiva läppäri käyttöön).

Ei sillä, että minusta tämä digi-sekoilu olisi hyvä asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kallista on. Muistikuvien mukaan lukio oli paljon halvempi 80-luvulla, kun sitä itse kävin. Ei edes markkoina lähellekään tuota 2500 summaa.
En tiedä onko tuohon hintaan laskettu läppärit tai tabletit, mutta useimmilla ne on muutenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelmahan on siinä että valtaosa lukion kirjoista uusitaan joka vuosi puhtaasti bisnessyistä. Miten on selitettävissä se, että perusaineiden opiskeluun kuten kielet, matematiikka jne tarvitaan aina se uusin painos? Osa kirjoista voidaan toki kierrättää ja joissakin aineissa pari vuotta vanha käy,mutta edelleen mennään valtaosin bisenes eikä tarve tai tavoite edellä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jep. Yhteiskuntaopin kirjat uusiutuu oikeastaan joka vuosi, huterin perustein nekin. Saati sitten matikat, fysiikat, biologiat, jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistolla käytettiin aikoinaan, ja varmaan vieläkin, luentomonisteita. Maksoi pari euroa. Tämä siis ei ollut kopio kirjasta vaan luennoitsijan tekemä 'pruju' jossa oli kurssin asiat käsiteltynä. Kirjoja ostin koko yliopistoaikana tasan yhden. Eiköhän samaa systeemiä voisi soveltaa myös lukioon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

on tapana tehdä digitaaliset prujut, joita käytän oppikirjan lisäksi. Kokemukseni mukaan kovin moni opettaja ei näin tee eikä heitä saa millään näin tekemään. Yliopisto prujuineen on täysin eri maailma, koska siellä opetushenkilökunta itse päättää kurssiensa sisällön. Tällöin materiaali on pakko kyhätä itse kasaan eli tehdään johonkin oppikirjaan perustuva tiivistelmä, ns. pruju.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jep jep, muutama vuosi sitten puhuttiin Haukiputaan lukion lakkauttamisesta, nyt lisätään opiskelupaikkoja. Sillä lailla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä lukiolaisen onkin viisasta lukea paperikirjoista. Jos koko päivän koulussa tuijottaa ruutua ja vielä kotona, niin vaivoja on varmuudella odotettavissa. Jos kukkaro kestää niin kannattaisi olla molemmat ainakin kielissä ja matemaattisissa aineissa. Kielissä on niitä kuunteluita ja matemaattisissa aineissa on hyvä harjoitella digivastaamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan sama mistä lukee niin samat vaivat tulee, nimittäin selkävaivat liikunnan puutteesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (25)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

209 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image