Oulu

Oulun stei­ner­kou­lus­sa tehdään asiat toisin, lukion päättötyönä voi vaikka remontoida asunnon

Oulun steinerkoulun 3-6 -luokkalaisten kuoro harjoittelemassa musiikinopettaja Ruut Tikkasen johdolla. KUVA: Maiju Pohjanheimo
Oulu 30.1.2018 6:14
Anne Helaakoski

Oulun steinerkoulussa tärkeässä asemassa ovat luovuuden vaaliminen, itse tekeminen ja yksilöllisyys. Opetussuunnitelman perusteet ja ylioppilaskirjoitukset ovat kuitenkin samat kuin muuallakin kouluissa.

Aamukymmeneltä Oulun steinerkoulun alaluokilla valmistaudutaan jo lounaalle lähtöön.

Ekaluokkalaiset ovat jo syömään menneet, luokka on lapsista tyhjä. Pulpettejakaan ei näy, ainoastaan kahdenistuttavia puupenkkejä, joille on levitetty mukavannäköiset lampaantaljat.

Penkkipedagogiikkaa, selittää rehtori Anne-Mari Savolainen.

- Tila on helposti muunneltava. Leikki ja liikkuminen on tämän ikäiselle tärkeää. Lapset voivat vaikka istua lattialla ja käyttää penkkejä pöytänä. Pulpetissa istuminen ei ole heti luontevaa.

Viereisessä kakkosluokassa on loppumassa äidinkielen tunti ja sanaluokkien opettelu. Menossa on rauhallinen hetki. Opettaja Hannele Siira-Kemppainen istuu nojatuolissa ja lukee ääneen Ronja Ryövärintytärtä samalla kun lapset tekevät vihkotöitä.

Vihkoihin lapset piirtävät ja kirjoittavat tiivistelmän opetettavasta asiasta. Työvihkoista tulee siten koululaisten itse tekemiä oppikirjoja.

- Opetettava aines viedään tarinan maailmaan ja siten siitä tulee lapselle elämys, kertoo Siira-Kemppainen.

Yhdeksänvuotias Bea Pesämaa esittelee vihkoaan, mihin on kirjoittanut, piirtänyt ja värittänyt Ronjan tarinaa hevosineen ja metsineen.

Työvihkojen idea on se, että kun itse tekee, piirtää ja kirjoittaa, ymmärtää ja käsittää asian paremmin, kertoo Savolainen.

- Oppikirjoja kyllä käytetään ylemmillä luokilla, jos se tukee oppimista. Kieltenopiskelussa käytetään oppikirjoja viidenneltä luokalta alkaen.

Tietotekniikkaa koulun 1-2-luokilla ei ole ollenkaan. Sen jälkeen se otetaan mukaan opetukseen pikkuhiljaa. Esimerkiksi 5-luokalla opetellaan näppiskurssilla kymmensormijärjestelmää, ja 5-6-luokilla on valinnaisena mediakurssi.

Yläluokilla erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä käytetään päivittäin, ja lukion abikursseilla harjoitellaan sähköistä ylioppilaskirjoitusta, Savolainen kertoo.

- Digitaalisuus on hyvä väline, mutta aivan alimmilla luokilla digi ei tuo lisäarvoa. Tärkeää on oma tekeminen, tarinat, retket ja ulkoilu. Kun on sopiva aika, digi otetaan mukaan.

Pienessä koulussa kaikki tuntevat toisensa

Kakkosluokassa oppilaita on 25. Jokaista vuosiluokkaa koulussa on vain yksi. Oppilaita luokissa on 20-28, lukioluokilla 20. Kaikkiaan opiskelijoita on tällä hetkellä 278.

Opettajat luotsaavat samaa luokkaa 8-luokkaan saakka. Ensimmäisellä luokalla opettaja vierailee kaikkien perheiden luona.

- Vanhemmat ovat paljon mukana. Esimerkiksi huomenna meillä on ulkoilupäivä ja vanhemmat tulevat auttamaan nuotionpidossa ja hiihtämisessä, kertoo Siira-Kemppainen.

Kun vanhemmat ovat mukana koulun toiminnassa, he oppivat tuntemaan muut vanhemmat ja lapset.

- Muiden vanhempien tunteminen tuo lapsille turvallisuutta. Koulu on iso yhteisö, jossa niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmat tuntevat toisensa, Siira-Kemppainen sanoo.

Samat ylioppilaskirjoitukset kuin muuallakin

Steinerkoulun 10-12-luokat vastaavat tavallisen lukion 1-3-luokkia. Lukio on luokkamuotoinen.

Eva Al-Khanji, Julia Patanen ja Janette Savaloja ovat lukion kakkosia, siis 11-luokalla. Al-Khanji on ollut steinerkoulussa tarhasta saakka ja Savaloja ensimmäiseltä luokalta lähtien.

Julia Patanen muutti Raahesta Ouluun päästäkseen steinerkoulun lukioon.

- Täällä on paljon vapaampaa ja saa käyttää luovuutta siihen, miten tehdä ja suorittaa kurssit. En halunnut tavalliseen lukioon pelkkää teoriaa opettelemaan, vaan tehdä käsilläni ja käytännössä, Patanen kertoo.

Rehtori Savolainen muistuttaa, että steinerkoulussa on aivan samat opetussuunnitelman perusteet ja ylioppilaskirjoitukset kuin tavallisissakin kouluissa.

Lukion viimeisen vuoden kevättä rytmittävät samat tapahtumat kuin muillakin, vanhojenpäivät, ja penkkarit, kertoo tutorina toimiva Al-Khanji.

- Taideaineita on paljon, on kivenhakkuukurssi, plastista sommittelua eli savitöitä sekä näytelmä. Juuri nyt 12-luokkalaiset harjoittelevat näytelmää Yksi lensi yli käenpesän.

Lukio-opiskeluun kuuluu myös muun muassa kaksi työharjoittelujaksoa, maanmittausleiri, kudontaa ja kirjansidontaa.

Abiluokan ohjelmaan kuuluu näytelmän lisäksi opetussuunnitelmaan kuuluva kulttuurimatka Eurooppaan tai kauemmaksi sekä päättötyö.

Päättötyössä oppilas kokeilee jotain kiinnostavaa, jota ei vielä osaa, selittävät tytöt.

- Se voi olla vaikka mitä. On rempattu asuntoa ja autoa, rakennettu soittimia ja opeteltu soittamaan instrumentteja, tehty lasi- ja hopeatöitä, keittokirjoja ja valokuvanäyttelyitä. Tehty teoreettinen tutkimus, näytelmän ohjaus tai puvustus ja opeteltu kieliä, muistelevat Al-Khanji ja Savaloja.

Päättötyö tehdään omalla ajalla ja rahoitetaan tarvittaessa itse, ohjaajana toimii opettaja tai joku muu henkilö. Työ dokumentoidaan ja siitä saa suoritusmerkinnän.

Rehtori Savolaisen mukaan steinerkoulun tehtävä on vaalia luovuutta, taiteellisuutta ja yksilöllisyyttä.

- Päämäärämme on auttaa oppilasta kasvamaan sellaiseksi ihmiseksi kuin hän on tulossa.

Oulun steinerkoulu

Vuonna 1983 perustettu 12-vuotinen yhtenäiskoulu. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat koulusta vuonna 1998.

Toimi aikaisemmin Tuirassa, muutti Nuottasaareen elokuussa 2014.

Samassa rakennuksessa, Nuottasaari-talossa, sijaitsevat myös Myllytullin koulun Nuottasaaren yksikkö sekä Oulun taidekoulu.

Oulussa on kaksi steinerpäiväkotia, Punavarpunen Tuirassa sekä Taivonkaari Puolivälinkankaalla.

Oulun steinerkoulun kannatusyhdistys järjestää 1-2-luokkalaisille iltapäivätoimintaa Nuottasaaritalolla.

Koulun toiminnasta vastaa oppilaiden vanhemmista koostuva Oulun steinerkoulun kannatusyhdistys ry. Kannatusyhdistys valitsee vuosikokouksessa joukostaan hallituksen, joka yhdessä opettajakunnanedustajien kanssa muodostaa johtokunnan.

Kannatusyhdistys järjestää myös talkoita, myyjäisiä ja muita tapahtumia, joilla kerätään varoja koulutyöhön.

Sama opettaja alakoululuokilla

  • Sama opettaja opettaa luokkaa ensimmäiset kahdeksan vuotta yhteistyössä aineenopettajien kanssa.
  • Oppikirjoja käytetään opetuksessa lähdekirjallisuutena, mutta oppilaat tekevät pääasiassa omat työkirjansa itse.
  • Yhdeksännen luokan lopussa oppilaalla on samat perusvalmiudet ja edut kuin peruskoulun käyneelläkin. Lukion ensimmäistä luokkaa vastaavalle 10-luokalle haetaan yhteishaussa.
  • Steinerkoulu päättyy 12-luokkaan. Silloin oppilaat valmistavat laajan päättötyön valitsemastaan aiheesta. Viimeisenä vuonna on lisäksi näytelmän tekeminen sekä kulttuurimatka.
  • Vaaditun kurssimäärän suoritettuaan steinerlukion käyneet voivat osallistua ylioppilaskirjoituksiin samalla tavalla kuin muissakin lukioissa.

Lähde ja lisätietoja: Oulun steinerkoulu, Steinerkasvatuksen liitto.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (43)

Se oisikin hauska nähdä mitä siitä hommasta tulis - annettais remppaa kaipaava asunto ja Stearinerkoululainen tekis yksinään ilman apuja rempan!

Se edelleen pätee että ihminen on nuorena sen verran tulevaisuudestaan tietämätön että jonkun täytyy opettaa hänelle jotain sellaista mistä hän ei ehkä pidä eikä katso tarpeelliseksi mutta jonka "oppimisikkuna" sijaitsee eliniän alkupäässä... Noh, se Steinermenetelmä sopii erinomaisesti niille joilla on jo kotoa käsin hyvät ihanteet ja asenteet (kuten liuta esimerkkejä tietysti kertookin) mutta kaikille se ei passaa. Ongelmana on että aika paljon on niitä vanhempia joilla itsellä ei ole riittävää käsitystä asenteiden terveydestä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No hieno asuntohan siitä tietääkseni tuli! Tietenkään lopputöitä ei tehdä ilman apuja vaan lopputyössä opetellaan itselle uutta asiaa asiantuntijan ohjauksessa, kuten jutussa korostettiin.

Miksi Jaaha Juu oletat, että oppilaalle ei opetettaisi myös sellaista, mitä hän ei koe tarpeelliseksi? Pikemminkin koen itse tilanteen päinvastoin: steinerkoulun lukiomalli tarjoaa huomattavasti vähemmän valinnaisuutta tavalliseen lukioon verrattuna mutta huomattavasti enemmän monipuolista tekemistä ja oppimista, vaikka sitten siitä remontoinnista kaiken yleissivistävän opiskelun rinnalla. Tämä ei toki ehkä tue esim. tiettyjen alojen pääsykokeisiin valmistautumista - mutta toisaalta, passaakohan mikään malli kaikille? Itselleni steinerkoulu sopi hyvin ja sain yliopisto-opintoihini siirryttyäni erityisen kiittävää palautetta esseistäni ja oppimispäiväkirjoistani - olinhan harjoitellut tekstikokonaisuuksien kirjoittamista ja tiedonhakua jo pienestä saakka. Kiitokset steinerkoululle loistavasta valmennuksesta jatko-opintoihin ja työelämään!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuorin lapsemme, tyttö, käy Steinerkoulua. Meillä ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa ko. opetuksesta. Jos kuitenkin jotain pitäisi huomioida epäkohtana, niin miesopettajien puuttuminen on poikien kasvuntukemisen kannalta valitettavaa. Tasa-arvo ei tarkoita, että kaikki ovat naisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oma poika oli ensimmäisen luokan kunnallisessa koulussa pienluokassa oppimisvaikeuksien ja hahmottamisen ongelmien vuoksi. Luokassa oli useampi käyttäytymisongelmainen lapsi, joita opettaja ei saanut ruotuun. Nämä lapset terrorisoivat muita oppilaita jatkuvasti henkisesti ja fyysisesti. Milloin heitettiin kirjalla päähän, milloin estettiin välitunnilta sisälle menoa tai sotkettiin vaatteet koiran p*skalla. Nämä vaan pienenä esimerkkinä.
Oma poika kärsi kiusaamisesta, eikä halunnut kouluun. Pojasta tuli kotona agressiivinen, itkuinen ja pelokas.
Pojan oppiminen ei edennyt eskrissa opittuihin asioihin nähden yhtään ja opettaja ehdotti ensimmäisen luokan kertaamista. Kun kysyin opettajalta, mitä hän aikoo tehdä toisin, jotta poika alkaisi oppimaan, oli opettajan vastaus: En mitään. Jos poika ei kerratun vuoden jälkeen opi, tehdään henkilökohtaistaminen opetussuunnitelmaan. Tämä oli itselle viimeinen niitti.

Sain vaihdettua pojan Steinerkouluun kertaamaan ensimmäisen luokkansa. Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka auttoivat poikaani ensimmäisen lukuvuoden aikana siellä. Pojalle oli aiemmassa koulussa olleen kiusaamisen vuoksi kehityynyt "pikkukoviksen" rooli, jota alettiin "purkamaan". Ensinmäisen puolen vuoden jälkeen poika oli muuttunut täysin ja iloinen ja leikkivä poikani oli päässyt kuorestaan takaisin eloon.

Poikani on saanut Steinerkoulussa erityisopetusta ja on erityisen tuen piirissä. Kakkosluokan kevätkauden poikani oli Steinerkoulun pienluokassa, Oppisopissa. Oppisopissa viettämänsä lukuvuoden aikana poika sai lisää itsevarmuutta ja lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan oppiminen lähti uuteen nousuun. Kolmannella luokalla poikani siirtyi takaisin omaan luokkaansa. Olin itse alkuu epäileväinen, kuinka poika tulee pärjäämään siellä, mutta olin täysin väärässä.
Poika on saanut muita luokkatovereitaan kiinni lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Poika, joka ei ennen kyennyt hahmottamaan kymmenylityksiä, laskee nyt sujuvasti sadoilla ja tuhansilla.

Steinerkoulu ei sovi kaikille, mutta meille se on ollut pelastus. Opetuksen lapsilähtöisyys on äärimmäisen hienoa ja tekemisen kautta oppiva poikani nauttii koulusta ja lähtee sinne innokkaana joka aamu.

Vanhempien aktiivisuus oman lapsen seuraamisessa on ensiarvoisen tärkeää kaikissa kouluissa, myös kunnallisissa. Ilman omaa tuntumaa lapsen oppimiseen, ei haasteita pysty hahmottamaan tai huomaamaan. Vanhemmilla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja meidän perheelle Steinerkoulu on tuonut laatua ja turvallisuutta arkeen. Myös nuoremmat lapseni ovat Steinerkoulussa, eikä heillä ole oppimisessa haasteita, vaan ovat aivan "normaaleja".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri niin, kun vanhemmille ehdotetaan koulussa tukitoimia, vanhemmat karkaavat lapsen kanssa Steinerkouluun. Kun ei meidän lapsessa ole mitään vikaa. Tämän me olemme nähneet jo vuosikausia suomalaisessa koulukulttuurissa.
Oululaisissa peruskouluissa annetaan erityisopetusta. Luokan kertaaminen on monesti ensimmäinen tukitoimenpide, jos mitään konkreettista pulmaa ei vielä ole näkyvissä -eikä sitä haluta hakemalla hakea. Monesti vuosi "kasvunaikaa" riittää, eikä muuta tarvita. Meillä on myös pienryhmät, joita voi tarvittaessa käyttää. Kaikki luokan kertaajat eivät tarvitse pienryhmää, vaan he menestyvät loistavasti uuden aloituksen jälkeen, myös ilman erityisopetusta (minulla on tästä kohta 20 v kokemus). Kuten mainitset, lapsellasi on erityisen tuen päätös. Se sama päätös olisi ollut edessä myös peruskoulussa. ELI JUURI SE HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA. Ja jos lapsi käyttää pienryhmää, tavoitteena on ehdottomasti lapsen siirtyminen takaisin omaan luokkaan, kun siivet kantavat.
Eli ymmärtääkseni tässä siis ei ole tapahtunut mitään sen kummenpaa kuin peruskoulussa. Vanhempien piti vain ensin hyväksyä lapsen kypsymättömyys/erityisvaikeudet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hupsistakeikkaa, et tainnut lukea kirjoitustani ihan ajatuksella. Minä tiesin JO VALMIIKSI, että pojallani on oppimisvaikeuksia ja hahmottamisen kanssa isoja ongelmia. SEN vuoksi alunperin poika pääsi kunnallisessa koulussa PIENLUOKALLE. Siellä ei vaan homma toiminut. Kunnallisen koulun opettajalla ei ollut tarjota lapselleni mitään muita tapoja oppia, kuin ne samat mitä hän oli käyttänyt jo vuoden, tuloksetta. Hänen ainoa vaihtoehtonsa oli henkilökohtiastaminen, joka tässät tapauksessa olisi tarkoittanut opetussuunnitelman keventämistä, eli poika olisi päästetty riman ali, kunhan olisi suoriutunut jotenkin.

Steinerkoulussa opettaja otti poikani vastaan omana itsenään ja mietti erilaisia tapoja opettaa/oppia asioita. Ihan niitä samoja asioita, mitä kunnallisessa koulussa oli yritetty opettaa, sillä yhdellä ja ainoalla tavalla. Kun ihmisellä on hankaluuksia hahmottaa erilaisia asioita, ei hän välttämättä kykene oppimaan asioita kirjasta, vaan tarvitsee oppiakseen erilaisia kokemuksia, joiden kautta pystyy omaksumaan asioita. Tätä ei kunnallisen koulun pienluokan erityisopettaja tarjonnut.

Lapsilähtöisyyden vuoksi poikani pystyy oppimaan ja opiskelemaan omassa luokassaan. Siis luokassa, jossa on yli 20 lasta. Se ei olisi kunnallisessa ollut mitenkään mahdollista. Kunnallisen koulun pienluokan erityisopettajan näkemys oli, ettei poikani KOSKAAN kykenisi toimimaan ja oppimaan normaalissa luokassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muista 80 -luvulla kun samanlaista hommaa sotkettiin kiimingissä yläasteen englannin tunneille. Koulun pimein opettaja veti sitä sirkusta ja lehdistö kävi ihmettelemässä. Vierestä seuranneena ihmettelin miten moinen kusetus voikin mennä läpi. Taisi se sekoilu loppua sen opettajan jäädessä eläkkeelle tai mihin lie. Vaan oli siinä touhussa naurussa pitelemistä. Ja miten voikin aikuinen ihminen muuttua kun lehdistö ilmestyy paikalle. Buahaaa....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tämä oikeasti olisi se tapa miten koulua käydään, niin olisihan se jo otettu käyttöön joka paikassa. Mutta kun ei ole, ei sinne päinkään. Tämä on se tapa miten sitä ei tule hoitaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä kun kysellään miten Steinerkoululaiset ovat pärjänneet , onko mitään muita kuin syrjäytyneitä.

Suomalaisista mainittakoon Kaija Saariaho (säveltäjä), Markku Wilenius (professori), Laura Ruohonen (näytelmäkirjailija), Heidi Herala (näyttelijä),Sara la Fountain (kokki), Riikka Pulkkinen (kirjailija), Akseli Kokkonen (mäkihyppääjä), Vili-Verneri Vanhala (kumpare-/ freestylelaskija), Oskar Osala (jääkiekkoilija) , Ville Ranta (sarjakuvataiteilija) Ilari Vallivaara (robottitutkija). Mitenköhän Pekka Haavisto.. joku linkki on kouluun. Moneen lähtöön siis, kuten muuallakin.

Maailmalla esim tunnettuja vanhempia, jotka ovat valinneet lapsilleen steinerkoulun:
Clint Eastwood, Jean Paul Belmondo, Harrison Ford, Harvey Keitel, George Lucas, Paul Newman ja Tom Waits. Maailmalla koulu tunnetaan nimellä Waldorf School. Koulun käyneitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Listaa löytyy... mutta tuntuu jotenkin turhauttavalta. Ei se menestys ole ihmisen mitta. Edelleen toisenlaisen valinnan tekevät ihmiset joutuvat perustelemaan valintaansa. Kaikkienhan pitäisi mennä samaan putkeen? Niinhän se kansakunta kehittyy?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitään tavallisen koulun tuloksista suuremmin poikkkeavia tai työn sankareita ole, puurtajia silti ehkä - onhan taiteentekokin kovaa työtä ja vaatii kurinalaisuutta.

Edelleen täytyy huomioida että elämme yhteiskunnnassa, siinä on yhteis-sana edessä... Siksi kehittyäkseen täytyy se peruspuoli ensin saada kondikseen ja sitten erikoistua lahjojensa mukaisesti. Tietenkin, pitäisi ymmärtää tukea sitä kehityskelpoista omalle kehityskululleen ja samaan aikaan myös sitä kelvottomaksi luultua. Aika pätevä on se että ihmiset osoittautuvat sellaisiksi kuin heidät olettaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan varmaankiin ikuisesti sen kun nämä steinerkoululaiset tekivät nuotion Hietasaaressa rutikuivaan pitkään ruohikkoon keväällä. Jokainen voi arvata mitä siitä seurasi. Palokunta tietysti paikalle sammuttamaan jo hyvään vauhtiin päässytä ruohikkopaloa. En sanoisi noita kovin viisaiksi ja heidän opettajat painii samassa sarjassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sivusta seurannut, kun yhtä sekaisin olevaa lasta kuskataan joka aamu steineriin. Tässä tapauksessa vaihtoehto olisi varmaankin ollut apukoulu. Sekaisin on vanhemmatkin eli ei ole omena kauas pudonnut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylläpä täällä on ennakkoluuloja jostain kaukaa historiasta. Steinerissa tuetaan oppimisvaikuksissa hyvin, jo itse pedagogiikkakin. Teosofiaa ei opeteta. Lukio on osa Tampereen steinerkoulua. Muualta tulee oppilaita heikoillakin keskiarvolla mutta kyllä kirjoitetaan ihan sanoin kuin muualtakin. Samoin on jatko-opintojen laita. Opettajalla on iso merkitys koulussa, varsinkin alaluokilla. Kaikille koulu ei sovi, mutta suurimmalle osalle. Hyvin pieni osa oppilaista vaihtaa koulua. Alaluokilla edetään hitaasti. Jos silloin vaihtaa ns tavalliseen kouluun , lienee parasta mennä luokkaa alemmas. Yläluokilla ollaan jo samalla tasolla vaatimuksissa ja noin puolet lapsista menee muihin lukioihin tai oppilaitoksiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä monien "ennakkoluulot" ovat ihan aiheellisia. Lähipiirissä yksi perhe jossa lapset ovat steinerissa eikä kolmasluokkalainen osaa vieläkään lukea. Vaikka kuinka hitaasti edettäisiin alaluokilla niin tuo ei kuitenkaan ole normaalia vaan olisi pitänyt huolestua jo ajat sitten. Tavallisessa koulussa olisi jo kovastikin tuen piirissä mutta steinerissa tolkutetaan vanhemmille kuinka jokainen oppii kun on siihen valmis. Vanhemmat eivät älyä kyseenalaistaa ja viedä itse lastaan tutkimuksiin joissa selvittettäisiin oppimis- ja lukivaikeuksia. Toisen tuttavaperheen lapset olivat hetken steinerissa kun muuttivat Ouluun. Vanhemmat otttivat nopeasti lapsensa pois kun huomasivat etteivät opi yläkoulussakaan ihan perusasioita. Yläkoululaiset itse kertoivat kotona millaista koulussa oli ja ettei siellä opi mitään. On näiden nuorten mielestä laiskan lapsen unelma kun mitään ei vaadita. Ja toki lukiovertailutkin vaihtelevat vuosittain mutta kyllä nyt luulisi, että edes yksi steinerkoulu olisi päässyt arvioissa paremmalle sijaille kun 300 mutta järjestäen kaikki suomen steinerit ovat niitä huonoimmin pärjänneitä lukioita. Yksikään ei ollut viime vuonna 300 parhaan lukion joukossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"teosofiaa ei opeteta"... eihän tavallisissakaan kouluissa opeteta pedagogiikkaa, vaan sillä opetetaan. Steinerin ajatukset pohjautuvat hyvin vahvasti teosofiaan, josta hänen näkemyksensä opetuksesta myös tulevat. Miksi tämä pitää kieltää, jos kerran halutaan olla steinerilaisia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuvista välittyy se aitous ja lämminhenkisyys, mistä olen kuullut! Tunnen nimenomaan huipputyyppejä ja elämässään menestyneitä steinerkoulun käyneitä, joilla on itsestä, toisista ja ympäristöstä huolehtimisen arvot kohdillaan. Varmasti toki joka koulusta löytyy porukkaa toisenlaiseenkin tarinaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missäs on maininta teosofiasta? Steiner-kouluista puhuttaessa erityisesti opettajat itse aktiivisesti unohtavat mainita kyseisen "steiner-pedagogiikan" taustan, joka on tiukasti esoteerisissa maailmankatsomuksessa ja teosofiassa. Siis enemmän uskontoa kuin tiedettä - tai siis esim. kasvatustiedettähän ko. "pedagogiikassa" ei ole pätkääkään. Pedagogiikka-sanan käyttö sen vuoksi kyseisen aatesuunnan kanssa on epärelevanttia. Se, miten luonnonilmiöt selitetään mm. henkiolentojen, keijukaisten ym. toimintana, ei oikein vastaa nykykäsitystä maailmasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asia ei todellakaan ole näin. Uskontoa ei todellakaan painoteta millään muotoa eikä tyrkytetä kenellekkään yhtään sen enempää kuin muuallakaan. Siellä käsitellään luonnonilmiöitä tieteen näkökulmasta sekä peruskoulussa mm. matematiikka on huomattavasti peruskoulun edellä. Kun olin yhdeksännellä luokalla meillä laskettiin samoja laskuja kun lukion pitkässä matikassa, tosin hieman yksinkertaistettuna. Olen kyllä huomannut, että monet peruskoulun käyneet eivät edes tiedä milloin toinen maailmansota on käyty. Yhtään sellasita steinerkoululaista en tunne. Ihmeellistä, että koko koulu haukutaan sen takia, että tunnetaan yksi erityislapsi sieltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (43)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Joko olisi aika rekisteröitymiseen

On sillä ainakin kaksi merkitystä. Se, että tiedän rekisteröityneen nimimerkin kirjoituksen kirjoittajaksi jokseenkin va... Lue lisää...
Arvo Tasa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image