Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) rahoitus tippuu noin kaksi miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna. Rehtori, toimitusjohtaja Jouko Paaso kertoo, että rahoituksen rajua tipahtamista on osattu aavistella jo jonkin aikaa.
– Leikkauksen suuruutta on ollut vaikea ennakoida, koska emme ole täsmällisesti tienneet muiden ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta.
Oamkin vuosirahoituksesta on jo aiemmin leikattu noin 18 prosenttia vuoden 2012 jälkeen, mikä käytännössä tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa euroa.
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus joutuu nyt joulukuussa miettimään, millainen budjetti Oamkille vuodelle 2019 tehdään. Tässä vaiheessa Paaso arvioi, että budjetista tulee alijäämäinen.
– Me olemme onneksi koko osakeyhtiön ajan, vuodesta 2014 alkaen, pystyneet tekemään positiivisia taloustuloksia, joten edellisten vuosien voittovaroja on jonkin verran puskurina.
Tilanne ei Paason mukaan voi kauan näin jatkua, koska puskurit eivät pitkäksi aikaa riitä. Yt-neuvotteluja ei ainakaan nyt ole näköpiirissä.
– Hallitushan päättää toimenpiteistä, mutta uskoisin, että nyt tavoitellaan muunlaisia toimenpiteitä. Se tarkoittaa säästötoimenpiteitä ja tuloksellisuuden parantamista.
Rahoitusmalli perustuu historiatietoon. Vuoden 2019 rahoitus perustuu vuosien 2015–2017 tuloksellisuuteen, ja tuolloin Oamkin tuloksellisuus pääsi huononemaan. Vuonna 2014 Oamkin historian isommassa yt-neuvotteluissa vähennettiin 67 henkilötyövuotta.
– Se vaikutti uskoakseni seuraaviin vuosiin siten, että tuloksellisuus tipahti. Me olemme yrittäneet sen jälkeen kuroa sitä kiinni, mutta emme ole siinä täysin onnistuneet.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä on sataprosenttisesti tuloksellisuusperustainen eli yhteistä rahoituskakkua jaetaan tuloksellisuuden perusteella.
Järjestelmä on Paason mielestä raaka.
– Kaikki ammattikorkeakoulut ovat parantaneet tuloksellisuutta kuluvalla vuosikymmenellä, mutta valtio on leikannut kokonaisrahoitusta. Vaikka itse parannat tuloksellisuutta tai pysyt edes entisellä tasolla, voit saada huomattavasti vähemmän rahoitusta kuin aiemmin, Paaso sanoo.
Opiskelijakunta OSAKOn toimintaa Oamk on tukenut vuosittain ostamalla erilaisia palveluja, muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden tutorointia ja muuta tutorointia.
Se, että toiset opiskelijat toimivat toisten opiskelijoiden ohjaajina, on todettu hyväksi menettelyksi. Paason mukaan nyt näitäkin asioita tultaneen käymään budjettiasioiden yhteydessä läpi.
– Pyrimme siihenkin löytämään sellaisia keinoja, jotta opiskelijakunnan toiminta ei sinänsä vaarannu. Toivottavasti pystymme toteuttamaan toimenpiteet muita kustannuksia vähentämällä. Esimerkiksi tilakulut ovat sellainen asia, jota olemme tarkastelleet.
Lähes 9 000 oppilaan opinahjo
Oulun ammattikorkeakoulussa (OAMK) järjestetään ammattikorkeakoulu- ja Master-tutkintoon (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavaa opetusta, opettajan pedagogisia opintoja, ammatillisia erikoistumisopintoja, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta.
Oamkissa voi opiskella kulttuurialaa, liiketaloutta, luonnonvara-alaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä tekniikkaa.
Opiskelijoita on 8 800.
Henkilöstöä 580.
Oamkin liikevaihto on 56 miljoonaa euroa.
Tuotekehitysvolyymi on 8,1 miljoonaa euroa.
Oamkiin on 3,2 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden.
Oamkissa suoritetaan 1 420 tutkintoa vuodessa.
Lähde: Oamk
MAINOS
Kommentoi ()
Kyllä se näissä kuvioissa on aina "noitajahdin" jälkeen muiden vika.
En ole kyllä puolenvuoden aikana huomannut, että olisi liikaa opettajia Kotkantiellä. Olen kyllä nähnyt useita ylityöllistettyjä omasta vapaa-ajasta luopuvia opettajia joiden jaksaminen on hiuskarvan varassa. Onko syy säästämisessä vaiko huonossa johtamisessa. Sen tietävät opettajat, mutta siitä kärsivät myös opiskelijat ja tulevat työpaikat. Yhtäaikaa kaasun ja jarrun painaminen ei vaan yksinkertaisesti toimi. Missään!
Leikkaaminen ei toimi jos leikataan tuloista ja muutenkin parhaasta päästä.
Joo parhaat opet on yt-hommissa lähetetty kotiin. Pöhöttynyt ylisuureksi paisunut johto nauttii liksojaan "nakkisuojassa". Me opiskelijat on rekisteröidytty systeemiin mutta ollaan kotosalla.
Markkinavoimat kiittää ja toteaa: koulutuksen sopeuttamisessa alentuneisiin resursseihin kannataa soveltaa ns. "etäpäiviä" so. oppilaat voivat opiskella kotonaan omaehtoisesti vaikkapa neljän päivänä viikossa. Resursseja säästyy runsaasti ja ne voidaan kohdentaa tuottavampiin hankkeisiin!
Oamkin heikko tila on ollut henkilökunnalla tiedossa jo vuosia ja tämänkin vuoden leikkaus on tiedetty jo pari vuotta. Kaikki lähtee heikosta johtamisesta. Henkilökunta odottaa, että yliopisto ottaisi homman haltuun. Tuloksellisuudessa on tiputtu amkien häntäpäähän, eikä mikään muutu ennen kuin rehtori vaihdetaan.
Toivottavasti muutos tapahtuu ennen kuin on liian myöhäistä.
Jos kalustehommista voisi säästää? Kannattaako kaikkia toimistokalusteita Decorasta hommata? Eikö Isku tai Martelan toimistokalusteet käy`?
Jo tavallinen opiskelija Kotkantieltä pystyy sanomaan että henkilökuntaa on aivan liikaa.
Kiitos Helsinki jälleen Ouluun kohdistuneista miljoonaleikkauksista!
Oulussa asukasmäärät kasvaa koko ajan, opiskelijoita piisaa moninkertaisesti, mutta pääkaupunki jakaa lisä rahat muualle, esim. Rovaniemelle ja Kajaanille, jossa ei ole edes riittävästi hakioita.
Ole hyvä vaan. Mitäpä tuonne mitään rahaa jakaa kuun ei Oamki kykene edes talouttaan hoitamaan vastuullisesti.
Tiedätkö muuten ihan oikeasti paljonko on esim. 5 v aikana leikattu? 5 miljoonaa on leikattu, että ei juuri mitään mutta sieltä puskista on taas hyvä huudella ja kateellisuutta osoittaa Helsinkiin, missä osataan mutta oulusa ei.
Hyvähän tuo on että tätä tämän talon törsäystä edes joku suitsii.
No ei yliopisto todellakaan muutamassa kuukaudessa (minkä on osakkeita omistanut) ole näitä ongelmia aikaansaanut. Nämähän ovat jatkuneet jo vuosikausia.
Se on kumma kun näissä OAMK asioissa se vika on aina muualla. Yleensä se on aina valtion vika kun suksi ei luista. Mutta muitakin syyllisiä toki on perinteisesti aina löytynyt.
Yliopisto on nielaissut ammattikorkeakoulun rahoineen päivineen. Suuri vahinko on jo päässyt tapahtumaan eikä asialle voi enää mitään. Yliopiston johto naureskelee partaansa. Kyllä ammattikorkeakoulua olisi tullut kehittää itsenäisenä yksikkönä eikä avioliittoa yliopiston kanssa olisi kannattanut edes harkita. Hyvä oppilaitos pantiin pilalle.
Näyttää firma käyvän oikeuttakin vuosittain työntekijöidensä kanssa.
Miksihän tätä ylipäätään rahoitetaan? Taitavat rahoittajat olla täysin pihalla siitä mitä talossa tapahtuu? Elellään vain pilvilinnoissa ja kuvitellaan asioiden olevan kunnossa.
Tämä on täysin ajastaan jälkeen jäänyt laitos. Pitäisi lopettaa kokonaan. Mitään järkevää ei ole saatu aikaan vuosikausiin. Opetus on surkeaa jos sitä on ollenkaan. Tutkimuksen soveltamisen taso on vielä huonompi. Parhaat opettajat ovat lähteneet tai heistä on vängällä haluttu eroon jo aikoja sitten. Työilmapiiri on täysin surkea ja todistuksia jaellaan ilman osaamisen kontrollointia. Teemme tenttejäkin ilman valvontaa jotta kaikki pääsisivät niistä läpi. Miksihän yliopisto halusi ostaa tämän firman osakkeita? Ei sitten mitään järkeä.
tarkoittaa, ettei tuikitarpeellista opetusta eika opiskelijaohjausta voida toteuttaa. Saatte pistää lapun luukulle ja opiskelijat jäävät pyörimään epämääräisyyksiin. Ei ole käsitystä opettamisen vastuusta näillä niukkuuden markkinoilla. Mitä sitten kun ammattikorkeakoulu lyödään yliopiston kylkeen, ei tilanne ainakaan parane. Ammattikorkeakoululaiset ovat velipuolen asemassa. Koulutuksen päämäärä joka tasolla on saada ulos asiansa käytännössä ja teoriassa ymmärtäviä ja toteuttavia ammatti-ihmisiä. Nyt se unohtuu täysin!!!
Kun säästää täytyy niin yleensä yrityksen ainoana keinona on henkilöstöön kuuluvat muutokset. Toinen kuluja aiheuttava asia on tilat, tulevan muuton myötä ilmeisesti kulut laskevat. Se tosin vähän epäilyttää sillä Linnanmaan tilat ovat reilusti markkinahintaisia, joten toivotaan ettei henkilöstöleikkauksia jatkossa tapahdu. Onko ammattikorkeakoulua avustettu alhaisilla tilavuokrilla ja päästetty maksumiehiksi Linnanmaan muut toimijat?
" Leikkauksen suuruutta on ollut vaikea ennakoida, koska emme ole täsmällisesti tienneet muiden ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta."
Miten niin ei ole voitu seurata tämän päivän tietojärjestelmillä. Toimitusjohtaja voisi katsoa peiliin, jos homma ei onnistu. Pyöritätte siellä veroeuroja, joten toiminta tulee olla todella seurattavaa, eikä miljoonien yllätyksiä voi tulla, sehän on aivan selvä.
Ammattikorkeakoulu on hyvä koulu, jos mistään koulusta, niin sieltä tulee ammattilaisia, ja jopa sellaisia, jotka pesevät ylemmän korkeakoulun läpäisseet.