Oulu

Näin val­tuus­to­ryh­mien pu­heen­joh­ta­jat kommentoivat kau­pun­gin­joh­ta­jan bud­jet­tie­si­tys­tä – "Ensimmäisenä tuli mieleen harmistus"

Jukka Kolmonen (kesk.) pettyi budettiesitykseen. Arkistokuva. KUVA: Jukka Leinonen
Oulu 9.10.2019 17:16
Markku Rättilä

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala julkisti tiistaina talousarvioesityksensä ensi vuodelle. Samalla Laajala julkisti toimintasuunnitelman vuosille 2021–2022.

Talousarvioesityksen mukaan kaupungin verorahoitus kasvaa ensi vuonna noin 6,7 prosenttia ja nettomenot kasvavat puolestaan noin 5,3 prosenttia. Veroprosentit pysyvät ennallaan, sillä tuloveroon tai kiinteistöveroon ei esitetä korotuksia.

Kaupungin vuosikate on noin 57,1 miljoonaa euroa ja poistot 82,2, miljoonaa euroa. Alijäämä on -24,3 mijoonaa euroa, mikä on noin 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 ennusteessa. 

Näin valtuustoryhmien puheenjohtajat kommentoivat budjettiesitystä:

"Ensimmäisenä tuli mieleen harmistus. En toivoisi esitettävän valmiiksi alijäämäistä budjettia. Viranhaltijoiden on pystyttävä osoittamaan kohteet talouden tasapainottamisessa. Oulussa on taloutta hoidettu pitkällä aikavälillä hyvin eikä ulkopuolisen arvioitsijankaan ole helppo löytää säästökohteita.

Kouluinvestoinneissa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen. Opiskelijat tarvitsevat modernit muuntuvat tilat. Mikään kohde ei voi olla tarkastelun ulkopuolella. Investoinneissa on katsottava eri toteuttamistapoja. Erityisesti vuokraamalla toteuttamista kannattaa pohtia."

Jukka Kolmonen (kesk.)

"Parasta on veroprosentin säilyminen. Tulevaisuuden elinvoimainvestoinnit ovat edelleen näkyvästi mukana. Toteutuessaan ne lisäävät Oulun pitovoimaa. Työttömyyden laskuun tähtäävät toimet ovat tervetulleita. Vuokramallin käyttöönotto mahdollistaa muita investointeja, eikä kaikkea tarvitse rakentaa omaan taseeseen. Asemanseutu–Raksila -alueen liikkeellelähtöä tervehdimme ilolla.

Huonointa on se, että talous ei ole tasapainossa. Velkaa otetaan lisää 86 miljoonaa euroa, toimintakatteen alijäämä kasvaa vuodesta toiseen ja nettomenot kasvavat 5,8 prosenttia. Budjettiriihessä ja valtuustokäsittelyssä ei kenenkään luulisi ehdottavan näiden lukujen valossa lisää menoja."

Jarmo J. Husso (kok.)

"Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vaikuttaa realistiselta ja tasapainoiselta eikä sisällä mitään radikaaleja yllätyksiä. Vaikuttaa jopa siltä, että tuloveroprosenttiakaan ei tarvitse nostaa.

Kaupunginjohtaja väläyttää usein rakenteellisista muutoksista palvelurakenteeseen tarkoittaen lähinnä toimintojen keskittämistä toimipaikkoja sulkemalla. Vähemmälle ovat jääneet avaukset rakenteellisista muutoksista palvelutarjontaan. Oulussa voisi kokeilla kotihoitona Hollannissa käyttöönotettua itseohjautuvan työyhteisön Buurtzoerg-mallia. Siinä asiakastyytyväisyys ja työntekijöiden sitoutuminen työhönsä ovat lisääntyneet. Samalla Hollanti on säästänyt terveydenhoitomenoja 40 prosenttia."

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala esitteli budjettiehdotuksen, joka on alijäämäinen. Arkistokuva. KUVA: Jarmo Kontiainen

Mikko Raudaskoksi (vas.)

"Ottaen huomioon kansainvälisen talouden näkymät ja huoltosuhteen kehityksen suuri nettovelanotto huolestuttaa. Uusimmassa väestöennusteessa Oulu näyttäytyy valopilkkuna, muta panostuksia tulevaisuuden kasvuun tarvitaan.

Kaupunginjohtajan esityksessä on paljon sellaista, jotka ovat tavoitteidemme mukaisia, kuten joukkoliikenteen runkolinjojen vuorotiheyden kehittäminen ja panostukset varhaiskasvatukseen.

Kulttuurin osalta olemme hieman huolissamme siitä, ettei kulttuuristrategian toimeenpanoon ja kulttuuripääkaupunkihankkeen toimenpiteisiin varata riittäviä taloudellisia resursseja, vaikka suunnitelmat ovat varsin kunnianhimoisia."

Janne Hakkarainen (vihr.)

"Hyvä uutinen on, että veroja ei olla nostamassa. Verojen nostaminen söisi elinvoimaisuutta. Pidämme erityisesti kiinteistöveroa sellaisena, jota ei tule nostaa. Monet pienituloiset asuvat kiinteistöissä, joihin kiinteistöveron nostot vaikuttaisivat. Kiinteistöverot ovat myös monille pienyrittäjille taloutta heikentäviä.

Ulkoisen konsultin selvityksessä talouden tasapainottamiseksi tavoitellaan 40 miljoonan euron säästöjä. Tulisi selvittää, mitkä ovat käytännössä pakollisia menoja, mitkä vapaaehtoisia. Vapaaehtoisiakin asioita tulisi pystyä mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan. Tällaisia ovat vaikkapa liikuntapalvelut, erikoisluokat, kirjastot ja kulttuuripalvelut."

Juha Vuorio (ps.)

"Elinvoimaisuutta kasvattavat investoinnit ovat tervetulleita. Pitää olla rohkeutta tehdä tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja, jotta kaupungin kantokyky vahvistuu. Muiden investointien osalta voisi ainakin aikataulutusta vielä tarkastella uudelleen.

Varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat edelleen suuret, noin 22 miljoonaa. Samoin yli tuhat päivää työttömänä olleiden osalta pitäisi tehdä enemmän töitä, sakkomaksut ovat edelleen yli 20 miljoonaa. Tämä pitäisi ottaa vakavasti työn alle työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen yhteistyönä. Talouskonsultin selvitykset valtuusto saa myöhemmin. Edessä lienee myös vaikeita talouteen liittyviä päätöksiä, mutta nekin on tehtävä, jotta talous oikenee."

Pirjo Sirviö (sd.)

"Hyvää on verorahoituksen ja valtionrahoituksen kasvu. Miinuspuolelle menee velkamäärän kasvu 781 miljoonaan euroon. Asukasta kohti velkaa alkaa olla pian 4 000 euroa. Energiatalouden investoinnit hiilineutraalimpaan suuntaan ovat plussaa.

Hyvänä asiana löytyy myös kiinteistöverojen pitäminen ennallaan. Hallituskadun Business-asemalle kaavailtu aikuisten ohjaamotoiminta vaikuttaa hyvältä toimintakonseptilta auttaessaan ihmisiä työllistymään. Sen sijaan ihmettelemme Oulun lyseon lukion peruskorjaukseen suunnattuja miljoonia tässä vaiheessa, kun lukioverkkoselvitys on kesken. Lisäksi Mun Oulu -mediaa emme hyväksy, koska se ei tuo lisäarvoa viestintään."

Anne Snellman (sin.)

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Valtion tuet on muutakin. Me veronmaksajat. Aina tämä sonta, että valtio kuuluu antaa ja sen pitää antaa. Se velkaantuu kuntien vuoksi yhtälailla. Kepu ja sossu aina toisten taskuilla ei ole muuttunut koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmeisesti on otettu nykyhallituksesta mallia, kun budjetti tulee olemaan alijäämäinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

50 miljoonaa ylijäämäinen budjetti, sehän on hieno asia.
Oulussa ei ole pääkonttoreita kuten Helsingissä, jotka maksaa 400 miljoonaa Suomalaisten yritysten tuloja sinne.
Rautaruukki Oyj oli Oulussa, nyt Ruotsissa, nimikin muuttunut.
Investoinnit ovat kaikki tarpeellisia, 50 miljoonaa ei riitä joten niihin tarvitaan velkaa tulevaisuutta vartenhan investoidaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mun Oulu on täysin turha. Se on vain Mikko Salmen kilvenkiillotus yritys kaupunkilaisten verorahoilla tai kaupungin ottamalla lainalla. -
No ei haihattelu kauan kestä, mikäli entinen meno jatkuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun tulot ovat 1398 milj.euroa ja menot 1345 milj.euroa. Ylijäämä ilman investointeja 53 milj.euroa.
Investoinnit ensi vuonna 145,4 milj.euroa joten investointeihin tarvitaan lainaa, muuten uudet koulut ym rakennusten korjaukset jää tekemättä.
Konsultti on Oululla sama kuin mm. Tampereen ja Vantaan kohdalla tehnyt saman selvityksen.
Hyvä on käyttää ulkopuolista asiantuntijaa kun laitetaan iso luuta heilumaan.
Kuntaliitoksen hinta Oululle ollut liian kova ja verotus noussut siksi 3 prosenttia sen takia, jospa sitä voitaisiin pikkuhiljaa laskea, kun kaikki liitoskuntien koulut uusittu.
Onneksi velka on Oulussa kurissa ja keskivaiheilla isoista kunnista ja verotulot kokoajan kasvaa.
Rinteen hallitus palautti valtion tuet takaisin mihin kuuluukin 300 miljoonaan, Porvarihallituksen leikkasi valtion tuetkin 25 miljoonaa tuki oli 275 miljoonaan euroon.
Kiitos Rinne tästäkin!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä te jeesustelette? Laittakaa budjetti kuntoon. Nyt jos koskaan tarvitaan sitä kuuluisaa "munaa" torpata lainanotto ja ilmanaikaiset investoinnit. Vetäkää viivaa niiden ylle, ei se sen vaikeampaa ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitens Päikkäri hoitaa sen, että KELA:ssa toimitaan. Saako työtön ongelma lonkkavaivainen ajoissa työttömyys korvauksen. Käsittämätön asia. Pula-aika oven takana ja vastaus on henkilöstö resurssit. Miksi Suomessa ei vastuu henkilöt irtisanoudu, kun he epäonnistuvat rahan kiilto silmissään erorahoineen. Meillä on arvokeskustelun paikka. Nyt kun KELAA niin se johtuu Verkoista. Niistä verkoista joita headhuntterit tykkää. Nam saatiin juuri erä. Sikailijat, verkostokihot, politiikan ja vallan +mielivallan käyttäjien dis.... sekä yleinen hurmos kuten ay-liike ja ekososialistit. Ja tämä kaikki vain Helsingissä sinun turvaksesi. Otettiin tänne Ouluun myös koekäytölle ja on toiminut jo pitkään. Näin laajasti kun toimitaan ja julkisesti, niin ne höynäytetyt valtuuston edustajat ovat pelkkää kauraa. Puhdas oma tunto ja lanta pellolla. Töissä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun johtoporras kaipaisi rakenteellisia muutoksia. Mille tilille tuon 4000 euroa voi maksaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joskus kaipaa esimerkkejä tai ns. hälytysrajoja ainakin velan otossa. Velka on veli ottaessa ja veljien poika maksaessa. Katsopa vaikka kuinka pitävä sanonta. Vastuullisuutta ei ole koskaan ollut säästämisessä, mutta kun raha on pöydällä, niin ottajia on sankoin joukoin. Hei tarvitaanko erityisneuvojia. Nyt on kulta-aika uusille tehtäville. Tulkaa esiin. Liksaa löytyy varmasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Säästöbudjetilla ei kaupunkiin saada omaa pravdaa ja maalattuja pyöräteitä. Säästöt on siis jätetty seuraavalle johtajalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pyörätiet on nappikauppaa, verrattuna muihin kaupungin menoihin jotka ensi vuonna 1345 miljoonaa euroa.
Baanat maksaa maksimissaan vuodessa
noin 1 miljoona euroa, valtion suoraa tukea saa niihin ainakin 345 000 euroa.
Baanat ovat pyöräteitä, ne ovat tärkeitä ja hyviä, nekin maksaa.
Ihmiset jotka valittaa eivät ymmärrä 50 sentin ja 1000 euron eroa.
On mahtavaa valittaa jostain 100 000 euron valoista, kun ei ymmärrä 1.345 miljardin euron eroa, joka on
1 345 000 000 euroa kaupungin menot kaikkiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet ainakin kantaoululainen, sen paljastaa tuo "mahtava", sana , sana joka on teidän oululaisten ikioma sana ja paljon käytätte, kaikki teillä on niin mahtavaa. Tuosta tekstisi mahtavuudesta en tiedä, epäilen, jotta kyllä nuo numerosi ymmärtää lisäksesi moni muukin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kyllä ihan syntyperäinen Savolainen!
Oulu on hienoin paikka jossa olen ollut, Eteläsuomeen en lähde missään tapauksessa, olen ollut siellä ja kiire oli sieltä pois, en viihtynyt yhtään. Ouluun tulin ja sitä parempaa en ole koskaan löytänyt Suomessa.
Kiitos kommentista, olen otettu, kaikkea hyvää sinulle ja kaikille, ennen kaikkea Oululle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miljoona on iso raha, kun se on otettu kansalaisilta verottamalla. Kansalaisten rahoja tulisi käyttää säästeliäästi. On vastuutonta, jos "pienistä" summista ei välitetä. Muutenhan voitaisiin mitä tahansa miljoonamenoja perustella sillä, että se on niin pieni osa koko menoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se ihan
5 euroa jokaiselta Oululaiselta.
Pitää osata suhteuttaa asioita, eikä takertua pikkuseikkoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri tällaisen ajattelutavan vuoksi menot paisuvat vuosi vuodelta: "eihän se ole kuin niin ja niin vähän". "Sehän on nappikauppaa". Juuri samalla mallilla ylivelkaantuneille kakaroille myydään mm. spotifyt ja netflixit - vain niinjaniinvähän päivässä. Ja pappa betalar.

Kyllä fakta ja vanha viisaus on siinä, että pienistä puroista ne joetkin koostuvat. Harmi vain, että ymmärrys ja vastuu häviävät, kun kyse ei ole omista rahoista. Jos tässä kaupungissa haluttaisiin oikeasti budjetti tasapainoon, niin käännettäisiin kaikki kivet, sekä pienet että suuret. Pienillä rahavirroilla on tapana kumuloitua varsin suuriksi tai vähintäänkin kohtuullisen kokoisiksi.

Otetaan esimerkki normaalista asuntolainasta, jossa kuukausittainen "pikku" sivukulu 2,4e per lyhennys kerryttää vuodessa lähes 27e ja 15 vuoden laina-ajalla yli 400e. "Mutta eihän se ole kuin 2,4e kuukaudessa". Joopa joo..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useassa kunnassa aloitetaan hallinnon yt neuvottelut.
Oulussa tällainen "pieni" alijäämä ja hulvaton rahantuhlaus saa kunniaa.
Kulttuurikaupunkineen , polkupyörineen ja Kuusisaaren siltoineen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisvirta

19:00
Massiivisesta maalimäärästä huolimatta Mika Pyörälä ei miellä itseään maalitykiksi: "Ei tällä laukauksella voi kutsua itseä sniperiksi" Tilaajille
18:47
Kempeleen kunnanjohtaja: Lähijuna voisi liikennöidä Limingasta Iihin jo 2020-luvun puolessa välissä – kysyimme, miten lähijunaliikennehanke nytkähtäisi eteenpäin Tilaajille
18:27
Jonas Liimatta jatkaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana
18:00
Reportaasi vuosien takaa: Anjan etsintä toukokuussa 1963 ei unohdu – Viisivuotiaan tytön katoaminen Kerässiepistä aiheutti Suomen ensimmäisen suuretsinnän Tilaajille
17:56
Pakettiauto kaatui kyljelleen kolarissa Rovaniemellä
17:35
Paperisten laskujen eräpäiviä siirretty eteenpäin postilakon vuoksi – IS: Valtakunnansovittelija aikoo tehdä sovintoehdotuksen maanantai-iltana
16:03
Oulun seudulla kuvatulle Kaikki synnit -rikossarjalle sataa tunnustusta – kahmi Venla-ehdokkuuksia viidessä eri kategoriassa
67
MTK:n kysely: Kolme neljästä suomalaisesta pitää lihan kulutustaan sopivana – MT: Alle 30-vuotiaista lähes viidennes ei syö lihaa lainkaan
53
Andersson ehdotti: Valtio voisi yhden vuoden ajan maksaa lähes kokonaan kulut polttomoottoriautojen muuttamisesta biokaasulla käyviksi
36
Elektrobit rekrytoi yli 60 uutta työntekijää Ouluun vuoden 2020 loppuun mennessä – työllistää tällä hetkellä 240 henkilöä
33
Käteisen puute suomalaisissa pankeissa ihmetyttää kanadalaisia – viime vuonna he kirjoittivat yli 700 miljoonaa shekkiä
27
Postin työkiistaan ei saatu vieläkään ratkaisua, tukilakot laajenevat maanantaina – "On vaikea arvioida, kuinka pitkään vielä menee"
22
Postilakon tukitoimet laajenevat: ensi viikolla postin käsittely loppuu asiamiesposteissa
19
1,8 miljoonan euron rahapelivoiton lunastaminen viivästyi kuukausilla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image