Oulu

Näin eteni sisällisodan ensimmäinen iso taistelu – kerro meille oma tarinasi vuoden 1918 tapahtumista

Oulu 2.4.2018 19:00
Kaleva - Yle Oulu

Helmikuussa 1918 käytiin Oulussa Suomen sisällissodan ensimmäinen merkittävä taistelu valkoisten ja punaisten sekä heitä tukeneiden venäläisten sotilaiden välillä. Kokosimme tapahtumista kartan. Voit myös täydentää tietoja. Keräämme niitä 15. toukokuuta järjestettävään Yle Oulun ja Kalevan sisällissotaa käsittelevään yleisötapahtumaan.

Suomen sisällissodan alussa suojeluskunnat aloittivat tammikuun lopulla 1918 venäläisten sotilaiden aseistariisumisen Etelä-Pohjanmaalla. Eteläpohjalaisten innoittamana myös Oulussa riisuttiin osa venäläisjoukoista aseista tammikuun viimeisenä päivänä 1918. Liki tuhannen sotilaan pääjoukko Oulun Intiön kasarmilla kieltäytyi kuitenkin luovuttamasta aseitaan.

Tämä kiristi tilanteen kaupungissa räjähdyspisteeseen ja muutamassa päivässä tilanne kärjistyi täysimittaiseksi sodaksi, jossa kaatui 33 suojeluskuntalaista, 26 punakaartilaista sekä yksi venäläinen sotilas. Haavoittuneita oli reilut 60 ja vangiksi otettiin noin 800 punaista ja puolensataa venäläistä.

Kaleva ja Yle Oulu koostivat taistelun kulkuun liittyviä keskeisiä tapahtumia oheiselle kartalle. Myös sinä voit lisätä karttapohjalle paikkatiedon, jos sinulla on kerrottavanasi tietoa, perimätietoa tai tarinoita, jotka liittyvät ajan tapahtumiin.

Voit merkitä tarinasi klikkaamalla karttaruudun vasemmassa yläkulmassa olevaa plus-merkkiä. Kokoamme näitä tietoja muun muassa toukokuun puolessa välissä kulttuurikeskus Valveen Konst O. Deli -kahvilassa järjestettävään Ylen ja Kalevan yhteiseen sisällissotaa käsittelevään yleisötilaisuuteen.

Näin täydennät tietoja karttaan

Voit lisätä tietoja klikkaamalla karttapohjan vasemmassa yläkulmassa olevaa plusmerkkiä. Lisäykset eivät siirry suoraan karttapohjalle, vaan käytämme tietoja sisällissotaa koskevissa Ylen ja Kalevan artikkeleissa sekä ohjelmissa.

Keräämme tietoja toimitustyön tueksi ja voimme käyttää niitä myös 15. toukokuuta kulttuurikeskus Valveen kahvila Kons O. Delissä järjestettävässä yleisötilaisuudessa.
Voit kertoa lisätietoina esimerkiksi muistelmia, perimätietoja tai kuulemiasi tarinoita sisällissodan ajalta.

Kartan ulkopuolella olevat merkinnät löydät muuttamalla karttanäkymää kartan oikeassa yläkulmassa olevilla plus- ja miinusmerkeillä.

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (45)

Nämä tarinat ovat hyvin "värittyneitä" riippuen siitä, onko tarinan kertoja punaisten vai valkoisten jälkeläisiä. Siksi ei ole viisasta kaivella näitä usein valheellisia kertomuksia lainkaan enää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa harva Kalevan lukija muistaa 1918 tapahtumia, joten "omat tarinat" lienevät nekin harvassa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä voin kertoa sen vain mitä isovanhemmat kertoneet ja pidän näitä asioita melko ahdistavina koska en oikein asetu kuin omastamielestä vänän joskus kummankin puolelle sen takia kun kumpiakin on minunkin suvussa ollut mutta monet on unohtaneet tai evät halua muistaa kun ovat tänäpäivänä "vihreällä oksalla" minä en voi kui olla jollakin tavalla mietteliäs kun ei kenelläkään kuitenkaan oikeasti ole mitään sellaista sanottavaa jolla olisi nyt painoarvoa kun he eivät ole edes nähneet esim.nälkää eikä kylmää eikä heillä ole edes tajua mitä maksaa mikäkin asia itelle ja sitten mitä on olla kun ei osata ostaa tähdellistä .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Punaiset aloittivat Leninin yllyttämänä veriteot Suomessa, ei siinä ole sen kummempaa. Punaiset hävisivät kapinansa, ja valkoiset jakoivat keväällä ja kesällä 1918 oikeutta silloin voimassa olleen rikoslain pykälien perusteella. Laissa oli säädetty kuolemantuomio valtiopetoksesta, ja sitä kapinaan osallistuminen ase kädessä on. Kekkonen ei osallistunut Tampereen taisteluihin vaan hän oli Kajaanin sissikomppanian mukana Haminan puhdistamisessa, ja siellä hän on ollut mukana joukkueessa, joka ampui kuolemaan tuomittua rikollisia. Lähteet eivät annan varmaa vastausta toimiko hän joukkueenjohtajana vai rivimiehenä. Todennäköisesti rivimiehenä, koska ei 18 vuotiaita nuorukaisia laitettu joukkueenjohtajiksi, ei heillä ollut siihen vaativaan tehtävään valmiuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävi USA:sta 80-luvulla isoisäni veljen vaimo,lähtöisin Välivainiolta. Nuorena tyttösenä oli palannut kaupungin puolelta kotiinsa. Ojaan oli täytynyt jossain vaiheessa suojautua kun luodit, harhalaukaukset olivat tulleet lähelle oli kuitenkin kotiin päässyt. Yläsiirtolasta oli menty evakkoon mm. kuivasjärvelle.
Yläsiirtolassa ammuttiin yksi mies, varmuutta ei ole oliko murha vai liittyikö sotaan. Tiedän nimen mutta jätän sanomatta. Isoisäni lähti haavoittunutta viemään sairaalaan, Tuiraan, mutta haavoittunut kuoli matkalla. Tässä on juuri perimätiedon suullinen vaara. Saman nimisen miehen nimi löytyy myös leirillä kuolleiden luettelossa. Onkohan sama mies?
Tässä nykysellä Mustikkakujalla asui perhe jonka toinen pojista oli punakaartissa ja toinen valkokaartissa. Aamusella oli aina ollut kiivasta keskustelua. Jos kohalle satut niin reiän saat päähäsi: No sama täältä. Ja illalla takaisin harjoitusten jälkeen kotiin ja sama jatina. Loppua en tiedä. Ei tullut vanahoilta kysyttyä.
Ouluradiossa oli aikoinaan haastatteluohjelma jossa haastateltiin jos oikein muistan, niin Oulun punakaartilaisia. Olisipa mukava kuulla uudelleen. Onkohan nauhoite tallessa? Ohjelmassa mainittiin Tuiran ja Yläsiirtolan punakaartin miehet jotka antautuivat viimeisinä.
Yläsiirtola on ollut vasemmistokylä, no eipä taida enää nykyään olla.
1918 vuoden sota ei ole loppunut vieläkään, tuntemani edesmenneet vanhukset puhuivat usein 1918 vuoden tapahtumista. 1939-1945 sodat olivat vasta toiseksi tärkeitä heille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jep, yksi euroopan maiden historian pahimpia häpeätahroja tehtiin Suomessa. Lisäksi taisteluiden ulkopuolella murhattiin metsiin tuhansia pakenevia. Taistelutkin alkoivat paljolti koska valkoiset eivät edes yrittäneet luvata venäläiselle varusväelle turvallista paluuta kotmaahansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alustuksessa oli heti virhe. Valkoiset saksalaisten avustamana ja punaiset venäläisten avustamana. Noin se alkoi!
Montako noista punavangeista oli naisia ja lapsia ja montako heitä surmattiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi ihmeessä nostetaan nyt esille tuon aikaisia juttuja ? Mielestäni se hämmentää nykynuoria ... me olemme yhtenäinen kansa ja valmis puolustamaan sen itsenäisyyttä YHDESSÄ

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On suurta typeryyttä unohtaa historia. Unohtaminen loukkaa ja halventaa tämän tragedian kokeneiden ihmisten kärsimyksiä. Vain tuntemalla historiamme, voimme ottaa siitä opiksemme ja olla sivistynyt kansakunta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikeen yhtenäinen kansa? Että täällä kaikki ajattelee toisen parasta? Melekosesa lehdossa taiat asustella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Urho Kaleva Kekkonen toimi teloituskomppanian johtajana Tampreella keväällä 2018 jolloin siellä teloitettiin myös kenttäoikeuden päätöksella 20-lasta. Johtiko meidän pitkäaikainen presidentti myös lasten teloituksia on myös hyvin mahdollista. Sinfuvudin presidentin poika oli Lahden punaisten sotavankileirin johtaja jossa leirillä oli myös 2300 naista ja lapsia joista nuorin oli 7kk ikäinen. Tämä oli yksi pahimmista vankileireistä joista teloitettiin lähdes yhtä paljon kuin Tampreen Kalevankanaalla. Yhteensä teloittettiin noin 10 000 ihmistä ja suurin osa niistä Lahdessa, Tamperella ja Seinäjoella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varmaan hyvänä ajatuksena ja tarkoituksena on ollut avata tämä kipeä Suomen historian alku sekä silitellä ja siirtää se unohduksien arkistoon. Hyvä ajatus ihan valtion korkeimmalta taholta lähtien mutta eipä onnistu. Suurin kiihko tuntuu nousevan valkoisten jälkeläisiltä. Hävinneet ovat katkeruutensa joutuneet peittämään ja se on hautunut sukupolvesta toiseen. Nyt näyttää kyllä siltä että tulkinta oikeasta ja väärästä on ja pysyy "äidinmaidosta " imetystä energiasta, se on jokaisen oma tulkinta mitä minkäänlainen keskustelu ei poista. Se miten voittaja kirjoittaa historian on ollut totta myös Suomessa. Näistä asioista ei kouluissa ole puhuttu eikä osat puhua vieläkään. Koko kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää Ruotsin ja Venäjän historian tuntemusta ja sen totuuden tunnustamista kuinka suomalaisuus niin kuin me sen nyt tunnemme on tiukasti kytkökssissä tähän menneisyyteen, Ruotsin ja Venäjän hallitsijoiden sotiin, valtapyrkimyksiin, maaorjuuteen ja kaikkeen siihen mistä tämä kansakunta on pyristellyt vapauteen, kansakunnaksi. Näillä kaikilla asioilla on heijastuksensa Suomen valtion alkuaikoihin sekä siihen mitä silloin tapahtui.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perheen sisäiset tarinat ovat paljolti "värittyneet" silloisten asennemaailmojen mukaan. Siksi ne eivät välttämättä ole todenmukaiset!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suomen sisällissodan alussa suojeluskunnat aloittivat tammikuun lopulla 1918 venäläisten sotilaiden aseistariisumisen Etelä-Pohjanmaalla. "
Punakapinan aloitti 26.1.1918 Helsingin Työväentalon torniin sytytetty punainen lyhty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten se lyhdyn sytyttäminen voi aloittaa kansalaissodan? Joulun aikaan vielä nykyisinkin sytytellään punaisia lyhtyjä, enkä ole huomannut mitään sotaa noista syntyvän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen ihmetellyt miten se oli vain sisällissota. Kuitenkin siihen osallistui ainakin venäläisiä, saksalaisia ja jopa ruotsalaisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi oli saanut jo itsenäisyyden 1917 ja sisällissota alkoi 1918, näin venäläiset olivat vieraan vallan sotilaita aivan oikein. Tämä ei kuitenkaan vienyt mihinkään Suomen identtiteettiä eikä sitä että vastakkain oli köyhät ja rikkaat. Mitä saksalaisiin tulee sinne oli lähetetty suomalaisia koulutettavaksi jääkäreiksi jotka aivan oikein saksalaisten ja Mannerheimin johdolla löivät punaiset. Itseasiassa punaiset olivat niin huonosti järjestäytyneet etteivät olisi omin voin pystyneet kukistamaa valkoisia. Tämä oli Mannerheimilla tiedossa ja siksi sitä vasten nämä verilöylyt ja punaisten keskitysleirit ovat mustaa historiaa. Vieraanvallan kansalaiset ovat usein osallistuneet sisällissotiin valiten puolensa, näin kävi esim. Espanjan sisällissodassa fasistista Frankoa vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (45)

Uutisvirta

25
MT: Berner suunnitteli isoa postiuudistusta, joka sisälsi muun muassa kilpailuttamisen – eduskuntaryhmä tyrmäsi
13
Ukkosmyräkkä vyöryi Oulun yli yön aikana – huomiseksi odotellaan Mauri18-myrskyä
12
Soinin omistakin joukoista soraääni: Sinisten Tiina Elovaara ei tue ulkoministerin aborttikantaa – "Naisten oikeudet ovat minulle ohittamattomat"
11
Vammaisten pysäköintilupia käytetään jatkuvasti väärin – lupa voi olla vainajalta tai se on väärennetty alkuperäisestä
7
Hollannin Leeuwarden vakuutti Oulu2026-hankkeen puuhahenkilöt – oppia haetaan parhaillaan Ouluun
6
Humala kasvaa Pyhäsalmen kaivoksessa 660 metrin syvyydessä – maan alla vuodenajalla tai vuorokaudenajalla ei ole väliä
6
Kärpät viikonlopuksi Itä-Suomeen – Kanadalaispuolustaja Shaun Heshka liittyi taas joukkueen mukaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan länsiosassa, Kymenlaakson maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lounaistuuli on vaarallisen voimakasta aamupäivällä, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sekä Etelä-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo etelätuuli on voimakasta aamulla ja aamupäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hyvätuloisten asumistuki

120 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Hyvätuloisten asumistuki

Verohallituksen sivuilla lukee: "Kotitalousvähennyksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia te... Lue lisää...
JLow

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

21.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image