Oulu

Mus­ta­pyrs­tö­kui­rien muuttoreitit selville, Välimeri kierretään idästä ja lännestä – pääosa kannasta pesii Oulun seudulla

Mustapyrstökuiri on saanut jalkoihinsa värilliset lukurenkaat, joiden avulla linnut voidaan tunnistaa yksilöllisesti. Punaisen renkaan vieressä on myös valopaikannin, joka tallentaa linnun muuttoreitin. KUVA: Jorma Pessa
Oulu 9.6.2019 8:00
Pekka Rahko

Monet Liminganlahden lintutorneilla vierailleet ovat päässeet tutustumaan yhteen alueen harvinaisimmista lajeista, mustapyrstökuiriin. Lintutornin ympärillä äänekkäästi soidintavan kuirin monet yhdistävät nimenomaan rantaniittyihin, mutta laji on siirtynyt pesimään menestyksekkäästi myös pelloille.

Populaation leviäminen maatalousympäristöön kiinnostaa myös tutkijoita.

– Peltopesijöiden kanta lähti selvästi kasvuun jo 1990-luvulla, ja siitä lähtien peltokanta on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin merenrantaniityillä pesivä kanta, ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo.

Ely-keskus aloitti mustapyrstökuirien seurannan vuonna 2014, ja myöhemmin mukaan tuli myös Oulun yliopiston tutkijoita.

– Alunperin tässä oli seuranta- ja suojelunäkökulma, mutta yliopisto on tuonut mukaan enemmän tutkimuksen ulottuvuutta, Pessa kertoo.

Koko Suomen mustapyrstökuirikannaksi on arvioitu 260–280 paria.

– Tästä pääosa, noin 180 paria, pesii Pohjois-Pohjanmaalla, käytännössä Oulun seudulla, Pessa kertoo.

Tutkijat ovat selvittäneet muun muassa aikuislintujen selviytymistä, pesäpaikkauskollisuutta, pesimäympäristön valintaa, pesintöjen onnistumista ja pesätuhojen syitä sekä muuttoreittejä ja talvehtimisalueita.

Eri pesimäympäristöjen paremmuus on selvä.

– Kannan kasvu pitkällä aikavälillä perustuu siihen, että merenrantaniityillä pesinnät onnistuvat hyvin, Pessa kertoo.

Osa merenrannoilla pesivien lintujen jälkikasvusta siirtyy pelloille, missä pesinnät onnistuvat hyvin monivuotisilla nurmilla, mutta huonommin kevätviljapelloilla.

– Käytännössä viljapelloilla pesistä tuhoutuu hyvin suuri osa peltojen kevätmuokkauksissa, elleivät viljelijät suojaa pesiä peltotöissä.

Mustapyrstökuiri pesii mielellään ryhminä, ja tutkijat ovat tehneet yhteistyötä niiden viljelijöiden kanssa, joiden mailla pesii merkittäviä yhdyskuntia. Kun pesät merkitään kepeillä, ne voidaan huomioida peltotöissä ja tuhoutuneiden pesien määrä pienenee Pessan mukaan merkittävästi.

Peltopesinnän yleistymisen syytä ei tiedetä. Merenrannoilla olisi Pessan mukaan edelleen runsaasti kuireille sopivia pesimäympäristöjä. Peltokannan kasvu kiinnostaa myös suojelusyistä.

– Jos merkittävä osa koko kannasta siirtyisi pesimään kevätviljapelloille, se voi olla uhka lajille, Pessa pohtii.

Seurantaa on Pessa mukaan tarkoitus jatkaa vähintään yhden kuirisukupolven ajan, joka on 7–8 vuotta.

– Muutamia vuosia vielä jatketaan, Pessa laskee.

Mustapyrstökuirit on rengastettu tavallisilla metallirenkailla, mutta myös värillisillä lukurenkailla, joista linnut voi tunnistaa yksilöllisesti kaukaa.

Osa linnuista kantaa myös valopaikantimia. Vain 0,3 grammaa painava laite mittaa nimensä mukaisesti valoisuutta, jonka vaihtelusta pystytään määrittämään linnun paikka.

Paikanmääritys perustuu laitteen tallentaman valon määrän analysointiin. Auringon nousu- ja laskuajoista lasketaan päivän pituus, mistä päätellään leveyspiiri. Pituuspiiri voidaan päätellä Greenwichin keskiajassa käyvän paikantimen oman kellon ja valopaikantimen mittaaman keskipäivän hetken erotuksesta.

Valopaikantimen tiedot tallentuvat laitteen muistiin. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijoiden pitää saada laitetta kantava lintu kiinni uudelleen.

– Valopaikantamia laitettiin viime vuonna 20 linnulle, ja sitä ennen yhteensä viidelletoista, tutkija Sami Timonen laskee.

Suurin piirtein puolet näistä on Timosen mukaan nyt saatu takaisin, ja lisää saadaan tulevina vuosina. Mustapyrstökuiri on pitkäikäinen ja suhteellisen pesimäpaikkauskollinen laji, mikä tekee siitä otollisen valopaikannintutkimukseen.

– Lisäksi aikuisten selviytyvyys on hyvä, 85–90 prosenttia, Timonen kertoo.

Laitetta ei ole Timosen mukaan pakko saada takaisin juuri asentamista seuraavana vuonna.

– Laitteeseen tallentuu vain puolentoista vuoden muuttodata muistitilan täyttymisen vuoksi. Data kuitenkin säilyy paikantimessa periaatteessa 10–20 vuottakin.

Jo nyt saatujen tietojen mukaan muuttoreitit ovat osoittautuneet yllättävän vaihteleviksi. Osa linnuista muuttaa Atlantin rannikkoa pitkin Länsi-Afrikkaan, ja näiden lintujen pääasiallinen talvehtimisalue on Senegalissa. Toinen ryhmä ovat Itä-Euroopan kautta Maliin, Niger-joen tulvatasangoille talvehtimaan suuntaavat linnut.

– Sitten on vielä silmukkamuuttajia, jotka muuttavat syksyllä Itä-Euroopan kautta, mutta keväällä lähtevät ensin Iberiaan ja palaavat sieltä Itä-Euroopan reitille, Timonen kertoo.

Läntisellä reitillä tärkeitä levähdyspaikkoja löytyy Timosen mukaan Iberian niemimaalta ja Vattimereltä Hollannista, itäreitillä puolestaan Unkarissa Hortobagyn kansallispuistosta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

Linnulle kahleet jalkoihin, kuin olisi jotain väärää tehnyt ja siksi tarkkailtavana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivotaan että Kuireilla jatkossakin on tilaa elää eikä tuonne pukata tuulimyllyjä tai muuta vastaavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Surettaa lintujen puolesta että koko elämänsä saavat viettää kahle kintussa. Jospa laitettas välillä vaikka sille lintututkijajärjestölle samanlaiset kinttuun muutamaksi kuukaudeksi, miltä tuntuisi? Ihminen on......

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No olen muutaman vuoden tallentanut näkemäni havainnot ja välittänyt eteenpäin ja hyvin voivat

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno homma ja arvokasta tutkimustietoa mustapyrstökuirin hyväksi. Ja näistä maallikoiden kommenteista saa makiat naurut. Renkaathan vastaavat painoltaan ja haitaltaan suhteessa samaa, kun ihminen käyttää rannekelloa. Eli lintuyksilölle näillä hiluilla ei ole mitään negatiivista merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mukavaa että jotakuta naurattaa. Suosittelen pantaa jalkaan, empatiakyvyn puutteeseen sekään ei auta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suoranainen ihme ettei Keskustalaiset ole tuotakin aluetta vääntäneet mökki tai asutus alueeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nythän se näyttäisi olevan Vihreiden ja polkupyörävassareiden iltapäivälattealuetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskustalaiset kuulemma suunnittellee alueelle laajoja aukkohakkuita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuolla linnulla on koivissaan yhteensä kolme rengasta ja lisäksi vielä tuo paikannin. Missä tutkijoiden järki? Missä myötätunto eläintä kohtaan? Jos ei pelkästään eettisen toiminnan periaatteet suojele eläintä, ihmettelen, eikö tällainen eläinten rääkkääminen ole edes laissakaan kiellettyä? Lintujen muuttoa ja eläinten paikantamista yleensä voisi kehittää seurattavaksi satelliittien tai yleensäkin ulkoisten anturien kautta ilman että lintuihin itseensä ollenkaan kajottaisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan samaa mieltä, panta vaan tutkijalle itelle jalkaan. Olen niin murheissani näistä touhuista jo lintujen ja eläinten puolesta. Entä kun eläin tai lintu jää tästä vekottimesta johonkin kiinni ja kuoleaa nälkään, missä on järki hei teillä tutkijoilla. menkää oikeaan työhön ja antakaa lintujen elää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisitko kertoa että MITEN sellainen ulkoisten anturien kautta tehtävä seuranta toteutettaisiin?
Lintuja on miljoonittain, miten pystyttäisiin seuraamaan juuri tiettyjä yksilöitä ilman että ne olisi jollain tapaa yksilöllisesti merkitty?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä sain tutustua alkukeväällä Lapin reissulla SILKKIPÖKSYUIKKUUN. En ollut aiemmin semmosta tavannut, vaikka olen liikkunut aika laajalti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämän takia lunastetaan meiltä maat että saa nämä lintuhörhöt rampata siellä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan mahtava homma. Näin pitää ehdottomasti toimiakkin että varmistetaan alueen elinvoimaisuus linnuille ja luonnolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Elinvoimaisuus varmistetaan pienpedoille ja haitallisille vieraslajeille kun metsästäjät häädetään pois

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä ihme että on harvinainen, minä en tulisi ikinä takaisin jos noin kohdeltaisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image