Oulu

Montan vesivoimala saa uusia sisuskaluja entisten vuosikymmeniä pyörineiden laitteiden tilalle – "Entinen laitteisto on 1950-luvun puolivälistä"

KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Oulu 12.7.2019 8:04
Pasi Klemettilä

Vesivoimalan kakkoskone uusitaan yli kahdeksan miljoonan euron remontissa. Vesivoimaloihin tarvitaan suuria remontteja vasta vuosikymmenien päästä.

Vesivoimaloihin ei tarvitse tehdä isoja remontteja ihan päntiönään. Parhaillaan Fortum kunnostaa Muhoksella Montan vesivoimalaitoksen kakkosturbiinia.

– Entinen laitteisto on 1950-luvun puolivälistä. On se 60 vuotta pyörinyt. Toivotaan, että uudet osat kestävät saman verran, tuumii Fortumin kunnossapitopäällikkö Veli-Matti Tuomaala.

Kakkoskoneistoon tulee uusi turbiini, juoksupyörä ja generaattori. Nämä ovat vesivoimalan isoja perusosia. Myös esimerkiksi automaatiolaitteita uusitaan.

Montan ykkös- ja kolmoskone on peruskunnostettu vajaat kymmenen vuotta sitten.

Kakkoskoneen kunnostus maksaa yli 8 miljoonaa euroa. Tämän kokoisia vesivoimaloiden kunnostuksia Fortum tekee yhden vuodessa.

Tuomaalan mukaan isompia yllätyksiä laitoksen kunnossa ja töissä ei ole tullut eteen. Voimalaitosyhtiöllä on tarkan seurannan avulla jämptit tiedot etukäteen siitä, millaisessa kunnossa laitos hyrskyttää sähköä. Kun ison peruskunnostuksen aika tulee, töiden pasmat ovat hyvin selvillä.

– Ennakkoselvitys tehdään aina tämän kokoisessa hankkeessa ja käydään myös tarkastelemassa tilannetta paikan päällä. Sillä vältetään se, että tulisi yllätyksiä, Tuomaala sanoo.

Montan vesivoimala toimii käytön aikana miehittämättömänä. Fortumilla on yhteinen valvomo kaikille sen isoille vesivoimaloille Espoossa.

Laitoksen osat kuten staattori ja roottori painavat paljon, ja niitä ei kannata kuljettaa kaukaa työmaalle. Niitä on Muhoksellakin koottu osittain käsityönä kunnostustyömaalla.

Generaattori on rakennettu uusiksi paikan päällä ja sen työt on aloitettu jo viime syksynä. Esimerkiksi generaattorin staattori-osa on koottu ja käämitty voimalaitoksen tiloissa paikallisella työvoimalla. Staattorin 40 000 peltilevyä on ladottu paikoilleen kehäksi käsityönä.

– Se on iso ja raskas osa ja vaikeasti kuljetettava. Se painaa suunnilleen 60 tonnia.

KUVA: Veli-Matti Tuomaala

Osaajia vesivoimaloiden kunnostustöihin löytyy Tuomaalan mukaan Suomesta ihan hyvin. Fortumilla itsellään ei ole tätä työvoimaa, vaan se ostetaan talon ulkopuolelta.

Esimerkiksi koneistustöitä on päätynyt myös Oulun seudulla toimivien yritysten tehtäväksi.

Töiden takia voimalaitoksen kakkoskone on pois käytöstä noin viisi kuukautta. Muut kaksi voimalaitoksen konetta ovat käytössä jatkuvasti.

Kunnostetun kakkoskoneen pitäisi olla taas käytössä syyskuun loppupuolella.

Remontti ei juurikaan ole Tuomaalan mukaan lisännyt ohijuoksutuksia Montassa. Sukellustöitä joudutaan tekemään jonkin verran, ja niiden aikana joudutaan ohjaamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Nykyaikaisella tekniikalla saadaan uusitusta turbiinista puristettua tehoa irti 2,7 megawattia lisää eli 19 prosenttia aiempaa enemmän. Tehostus vastaa noin 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

Suurin osa tehon noususta perustuu siihen, että voimalan sisällä veden voimasta pyörivän turpiinin napa on aiempaa pienempi ja turbiinin siivet, joihin virtaava vesi osuu, ovat vastaavasti isommat.

Turbiinien siivet myös pystytään muotoilemaan nykytietämyksellä aiempaa paremmin.

Öljyn määrä on uudessa laitteistossa pienempi kuin vanhassa, mikä vähentää haitallisten öljyvuotojen riskiä.

Voimalaitos 50-luvun puolivälistä

Montan voimalaitos on vesivoimalaitos Oulujoessa. Se sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Muhoksen keskustaajamasta. Voimalaitos on Oulujoen voimalaitoksista seuraava yläjuoksulle päin Oulun Merikosken jälkeen.

Voimalaitoksen ja lähellä sijaitsevan asuntoalueen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi.

Oulujoki Osakeyhtiön rakentama voimalaitos valmistui vuonna 1955.

Voimalaitoksen omistaa Fortum Oyj. Siinä on kolme Kaplan-turbiinia, joista saadaan sähkötehoa yhteensä 47 megawattia. Voimalan pudotuskorkeus on 12,2 metriä.

Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.

Nykyään Suomen vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa

10–20

prosenttiin riippuen vuosittaisesta vesitilanteesta.

Perinteisesti vesivoimalla on ollut Suomen sähköntuotannossa suuri merkitys.

Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950- ja 1960-luvuilla.

Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden liike-energian sähköksi.

Turbiinin suuren juoksupyörän siipien läpi virtaava vesi pyörittää juoksupyörään kiinnitettyä akselia. Akselin toisessa päässä sijaitsevassa generaattorissa on akselin mukana pyörivä roottori. Roottorin pyörintä saa aikaan sitä ympäröivässä staattorissa sähkövirran.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (78)

Onko selvillä täydellisesti kaikkien koskitilojen omistus lähtien Kajaanista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä että vesi voimaa eikä ydin voimaa, ydin voimassa on fossiili päästöt!

Lohi on lisäksi vieras laji Oulujoessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulujoen luontainen lohikanta tapettiin näillä voimalaitoksilla. Lohet kuuluvat Oulujokeen, voimalaitokset eivät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voimalaitosten johdosta Oulujoki pilattiin nykyiseksi mutapohjaiseksi rehevöityneeksi liejupuroksi. Manamansalon hiekoista saa aavistuksen miten hieno joki onkaan menetetty!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi ollakin halvempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Maassamme kylmää ja pimeää riittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurinkin tästä näkee miten sähkö tekniikka ei kehity. Jos olisi disukoi voimala ketä on sitä kuuluisaa vääntää niin olisi optimoitu jo heti alku vuosina ja laskettu matalammaksi. Viher piiperöt ei vain kestä Premiun kunnioituksen puutetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä on "disukoi voimala"? Ja ketä kuuluisaa se vääntää? Minulle aivan outoa teknologiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan turhaa, voi vetää hallikaiset.
Nyt olisi ollut hyvä aika purkaa koko hökötys pois.
Sitten jokisuun pikkumyllykin pois, saatasiin lohi nouseen jo sen verran korkealle, että leimautuisi.
Se ois jo jotain!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuottaa kolmen nykyaikaisen tuulimyllyn tehon,eli koko voimalaitos yhdeksän myllyn tehon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja toimii aina, toisin kuin tuulimyllyt, jotka jököttävät toimimattomina 50% ajasta ...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin ja tehoa voidaan säätää tarpeen mukaan, kun tuulipropellit sattuvat pyörimään tai sitten eivät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No eipä tässä ollut tarkoitus vertailla eri tuotantomenetelmien tehoa. Vai haluatko alkaa seuraavaksi vertailemaan ydinvoiman ja vesivoiman tehoja?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuulimyllyn nimellisteho, johon nyt taidat vesivoimalan tehoa verrata, ei suinkaan ole se teho, joka tuulimyllystä saadaan ulos. Todellinen teho on vain 20-25% nimellistehosta. Kun tuulimyllymiehet ja sanomalehdet julistavat, että tuulimyllyn nimellisteho on 2,5 megawattia, todellinen teho on vain 0,5-0,7 megawattia. Pitää siis olla aivan pirunmoinen määrä tuulimyllyjä, jotta niistä löytyisi tasainen 47 megawatin teho, kuten tuosta vesivoimalasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täst mie piän, että puhutaan oikeilla luvuilla eikä viherpiiperoiden teorioilla. Isojen jokien vesivoimalaitoksien purkaminen aiheuttaisi ympäristökatastrofeja vesien säännöstelypaikkoihin, jokivarsiin rantatörmille, patoalueille,kanaviin jne.. Vaelluskalojen palaamiseen on hyviä ja halvempia keinoja kuin laitosten purku. Paremminkin pitää rakentaa lisää näitä laitoksia, joiden hiilijalanjälki on puhdas nolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vesi ei riitä jatkuvaan nimellistehoon. Wikipedian mukaan Montan keskimääräinen teho on alle puolet nimellistehosta (vuosituotanto 195 GWh). Etu tuulivoimaan on että voidaan ottaa sähköä silloin kun tarvitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin on. Tuuli tuulee silloin, kun sitä huvittaa, ja tuulimyllytuotanto tarvitsee aina rinnalleen tuplajärjestelmän vesivoimaa, hiilivoimaa ja silleen, jotta sähköä olisi aina tarjolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja sitä tuulta ei juurikaan ole, kun Suomessa on talvella korkepaine ja kylmintä. Perusvoimaa tarvitaan lisää ja toivottavasti pian saadaankin. Nyt joudumme kylmällä käynnistämään enemmän päästöllisiä ja kallista sähköä tuottavia varavoimaloita. Lisäksi, kun energiantarpeemme on noin 14500 MW, jopa 4000 MW pitää tuoda ulkomailta. Kalliilla hinnalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nimellisteho on se teho, joka on sen tyyppikilvessä.

Olet autoilija, niin sanot, että auton moottorin teho on 150kW - silloinkin, kun se seisoo parkkipaikalla tai autotallissa.

:)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (78)

Uutisvirta

17:56
Superlupaus Laura Lahtinen kauhoi Suomen ennätyksen sivulajissaan
17:29
Limingantien tietyömaiden kohdalla liikenne on sujunut pääosin hyvin, mutta kaikki eivät ymmärrä kääntymiskieltoa Kempeleentielle
16:59
Pelastuslaitos hälytettiin Kemissä rakennuspalon sammutustehtäviin – paljastui liedellä käryäväksi ruoaksi
16:39
Niittokoneesta lentänyt kipinä sytytti maaston palamaan Siikalatvalla – alkusammutus auttoi palon rajaamisessa
16:15
Kahden kantasuomalaisen nuoren epäillään pahoinpidelleen kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta Kajaanissa
15:48
Poliisi kertoo lisätietoa Luumäen kuolonkolarista: henkilöauto pysähtyi todennäköisesti matkustajien erimielisyyksien takia
15:35
Noin 20-vuotiaan miehen epäillään lyöneen ikäistään kasvoihin Kajaanissa – pakeni paikalta ennen poliisin saapumista
108
Polttoainetta 100 litraa tunnissa ja noin 4000 katsojaa – Tractor Pullingin SM-sarjan viides osakilpailu pidettiin Tyrnävällä
53
Puheenaihe: Onko Suomi kallis matkailumaa suomalaisille? Matkailu- ja ravintolapalvelujen edusmies Timo Lappi: Alkoholin verotus suomalaisissa ravintoloissa on EU-maiden kireintä
50
IS: Tuomas Enbuske kertoo, miksi kolaroi sähkötolppaan Sievissä
46
Miksi ihmiset nousivat henkilöautosta keskellä tietä? – Poliisi kertoo tänään lisää Luumäen kolarista, jossa kaksi jäi rekan alle ja kuoli
30
Vain kuningatar Elisabet saa syödä joutsenia Britanniassa – hovi pitää tiukasti kiinni hullunkurisista perinteistään
30
HS: Venäjä pohti Karjalan palauttamista Suomelle vuonna 1991 – "Venäjän mukaan alueellisia ongelmia oli niin Krimillä kuin Karjalassakin"
16
Kaakkurissa juostaan portaita ja poljetaan maastossa – Liikuntamaassa riittää treenaajia, vaikka alue ei ole vielä läheskään valmis

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio ja Tervola.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä maan länsiosassa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hakkaraisen Teuvo on kyllä aika äijä sanon minä

Ei varmaankaan löydy.. Jos Teuvon varassa on yhteiskunnan ja eduskunnan päätökset niin sama lähteä ruotsiin. Miehellä o... Lue lisää...
Vanhus48

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image