Oulu

Mikä ihme on ma­te­ri­aa­li­te­hok­kuus­kes­kus? Sellainen on suunnitteilla entiselle kaatopaikalle Kiimingin Välimaalle

Materiaalitehokkuuskeskuksessa käsitellään muun muassa rakennusjätettä. Arkistokuva.
Oulu 6.3.2018 14:20 | Päivitetty 6.3.2018 14:22
Antti Ervasti

Lassila & Tikanoja suunnittelee uuden materiaalitehokkuuskeskuksen perustamista Ouluun Kiimingin Välimaalle paikkaan, jossa ennen sijaitsi Kiimingin kaatopaikka.

Yhtiö kertoo kehittävänsä uusia käsittelymenetelmiä ja jatkojalostavansa teollisista sivuvirroista ja maamassoista uudelleen käytettäviä materiaaleja.

Kuka on keksinyt sanahirviön materiaalitehokkuuskeskus ja mitä ihmettä se tarkoittaa, liiketoimintajohtaja Ari-Pekka Heikkilä Lassila & Tikanojasta?

– Se tarkoittaa paikkaa, jossa käsitellään ja hyödynnetään materiaaleja. Niitä sanotaan tänä päivänä materiaalitehokkuuskeskuksiksi. Ei ole meidän keksimämme sana, mutta materiaalitehokkuuskeskuksia on meidän yhtiöllämmekin olemassa tällä hetkellä.

Onko hämmentävällä kielenkäytöllä tarkoitus peittää se, että suomeksi sanottuna Kiimingin Välimaalle ollaan perustamassa kaatopaikka uudelleen?

– Kuulutuksesta ja tiedotteesta käy ilmi, että siellä on tarkoitus käsitellä hyötykäyttöön suurin osa jakeista, joita sinne toimitetaan. Olennaista nykyaikaisessa kiertotaloudessa on, että kaikki materiaali mitä voidaan hyödyntää, käsitellään sellaiseen muotoon. Vain se, mikä tarvitsee loppusijoittaa, loppusijoitetaan, Heikkilä sanoo.

Materiaalitehokkuuskeskuksen suunnittelu aloitettiin vuoden alussa, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle.

Toiminnan tavoitellaan alkavaksi vuonna 2020, ja keskuksen iäksi on arvioitu vähintään 50 vuotta.

Rakentaminen alkaisi ensi vuonna

Lassila & Tikanoja kertoo etsineensä pitkään Oulun seudulta tällaiseen toimintaan sopivaa aluetta. Välimaan alueelle on osoitettu jätteenkäsittelyalueen varaus maakuntakaavassa ja Uuden Oulun yleiskaavassa.

Kiimingin kunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikka toimi Välimaalla vuoteen 2003 saakka, eikä sinne sen jälkeen ole otettu jätteitä vastaa. Kiertokaari Oy:llä on ympäristölupa pilaantuneiden maiden käsittelykeskukselle alueella.

Heikkilä kertoo, että Välimaalle on tarkoitus ottaa vastaan käsittelyyn teollisuusjätteitä, rakennuspurkujätteitä, betonia, pilaantuneita maa-aineksia, asbestia, tuhkaa, lietteitä ja kaupan sekä teollisuuden jätettä.

– Jätettä, jota voidaan paalata, kuormata ja kuljettaa eteenpäin. Jakeet, mitä sinne otetaan vastaan, tulee kaikki Pohjois-Suomen alueelta.

Välimaalle rakennetaan käsittelykenttiä, laitteistoja ja loppusijoitusalueita. Heikkinen kertoo, että toteutuessaan alueelle tehtävät investoinnit olisivat kustannuksiltaan useiden miljoonien luokkaa.

– Kun ensin on käyty ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja saatu ympäristölupa, tarkoitus on aloittaa rakentaminen mahdollisimman nopeasti. Tavoitteemme on aloittaa rakentaminen vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole meidän käsissämme, Heikkilä sanoo.

Välimaalle vastaanotettavien jätteiden määrä tulisi olemaan toteuttamisvaihtoehdoista riippuen 150 000 tai 350 000 tonnia vuodessa. Rekkojen määrässä se voisi merkitä 10–40:ää yhdensuuntaista kuljetusta vuorokaudessa Kiimingin ja Yli-Iin väliselle tielle, jonka varressa Välimaa sijaitsee.

Lue lisää 07.03.2018 Kalevasta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (26)

Ai meinaatte pohjavesialueelle tuoda myrkkynne? Koko Kiimingin asukkaat juo tätä pohjavettä. Ei muuten onnistu tuo juttu, tulee tooosi pitkät valituskierteet. Ja meinaatte pilata samalla monenkertaisesti suojellun Kiiminkijoen? Parempi että alatte katselemaan sopivaa paikkaa Oulusta pohjoiseen menevän tien varresta, on niin paljon jo nyt liikennettå Oulu Kiiminki tiellä, ei siihen enää 40 päivittäistä rekkaa lisää kaivata!! Kiiminki-Yli-ii tie taas on niin mutkainen ja kapea, ettei se ole edes rekoille tehty. Siellä on sattunut pahoja kolareita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se vaan sinne tulee, turha sinun on alkaa valittamaan kun sillä ei ole mitään vaikutusta.
Todella sopiva paikka tuo on kun katsotaan usean vuoden ajan asiaa eteenpäin.
Ja tuo kuorma- autoliikenne ei tule haittaamaan ketään ja sitä kukaan edes tulee huomaamaan, vai asuuko kys. valittaja tuossa tiellä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asioista pitää ettiä parempiaki puolia eikä vaan aina heti alkaa valittaa koka asiasta..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei niitä tänne kaivata, valitusta peliin, vieköön vaikka ruskoon... valituskierre kestää 10-vuotta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Materiaalitehokkuuskeskus on keksimällä keksitty uusiosana vanhalle kunnon paskalaanille koska se on joittenkin mielestä kärsinyt ilmaisuna inflaation.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja Temmes Tyrnävään. Se ei Tyrnövän kirkonkyläläisiä paljo hetkauta kun kunnan monissa yhteyksissä kehuman Haurukylän kulttuurimaiseman vetovoima ja viihtyisyys tuhotaan tuolla ongelmajätelaanilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tälläinen lupa nimi antaa virdä kunnon myrkkyjä alueelle vanhojen sahojen kyllästysaineetki

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Materiaalitehokkuuskeskus sopii jätteenkäsittelylaitokselle ihan siinä, kuin vaikkapa joku biotuotekeskus sellutehtaalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja ihan yhtä hyvin sopii kutsumanimi tuulipuisto tuulienergiateollisuusalueelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa että tällaisia raaka-aineiden kierrätyslaitoksia syntyy. Ja Kiiminki on juuri oikea paikka tällaiselle toiminnalle, ei ihan liian kaukana Oulusta mutta silti riittävän kaukana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kieltämättä hyvä tarina tulevista pisneksistä on yhtiöllä...tulee mieleen jätealan Talvivaara. Siellä YVAsta puuttui sana uraani ja uraanikaivos tuli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toiveuni että kuljetukset sinne olisivat turvallisia. Odotettavissa avoimia rekkakuljetuksia mistä vaaralliset aineet, asbesti sun muut, leviää pitkin seutua. Kuusamontien vierellä Kiimingissä on isot oppilaitokset. Kuljetukset menisivät suoraan asutuksen läpi, puhumattakaan miten paljon koululaisia liikkuu Kiimingintien varrella. Ei siinä tartte kun yksi "lokapojat" (muistanette mitä tapahtui vuosia sitten etelässä jätteiden hävitysten kanssa) ja seutu on pilattu.

Jos tuo on oikeasti kannattavaa niin miksi ei tehdä alueelle mikä olisi turvallinen kuljetusten ja käytön suhteen? Jos tuon 6km vääntää suoraan ja jatketaan 10km Kuusamontietä niin se ei lopulta paljoa maksaisi. Puhumattakaan että turvallisuus nousee kun rekkojen ei tarvitse pujotella tuota tietä pitkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan hyvä idea mutta valtaosa rekkarallista on kuusamontiellä, ja tämä tie ei kertakaikkisen varmasti vedä enää lisää raskasta liikennettä.
Otan esimerkin, tänään hiihtoloman vuoksi hiljaisessa aamuliikenteessä Jäälin liikennnevaloista kiihdytti raskas puutavara-auto kaupungin suuntaan. Hidas kuin etana, käytännössä ylämäkeen Nokian kohdalla alkavaan nelikaistaosuuteen asti. Perässä n 50 autoa, joista yksikään ei päässyt tuolla 5 km pätkällä yli viittäkymppiä, ennenkuin nelikaistaosuuden alkaessa , jolloin tämä raskas auto pääsikin ajamaan alamäkeen rajoitusta vasten 89kmh.
Jo nyt, jokaisen raskaan auton takana on pitkät ruuhkat ja tätä ei enää lisää.
Raskas liikenne tekee tälle pätkälle valtavat ruuhkat, ei enää lisää rekkarallista kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On sitä ihmisellä aikaa yllin kyllin, eikähän luojakaan puhunut mitään ajan loppumisesta..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikäli lupa myönnetään, on edellytyksenä parannettava kuusamontien ja yli-iihin vievän tien välistä tieosuuden turvallisuutta. Kyseisellä tien pätkällä on useita liittymiä, joista kulkee lapsia kouluun. Purontieltä sekä vehmaansuontieltä tulevien lapsien turvallisuus on taattava alikululla sekä saarekkeisella suojatiellä.
Lisäksi kaatopaikan sijoittaminen vanhan kaatopaikan yhteyteen on laadittava selvitys maankäytön ja pilaantuneiden maiden suhteen sekä vaikutus pohja-vesialueeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se järjetöntä pohjavesi alue on vieressä. Ei ne myrkyt taivalle mene ne 100% imeytyy maahan. Kiimikiläiset herätys kohta saatte veden
mukana juomavedestä........

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (26)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinisilmäinen Suomi ja tonnttikaupat

161 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Oletko käynyt missään Afrikan maassa? Minä olen 26:ssa. Afrikassa taitaa olla nykyään 55? valtiota niin suosittelen ystä... Lue lisää...
Sad but true...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image