Oulu

Media vaikuttaa siihen, miten yleisö suhtautuu kai­vos­toi­min­taan, kertoo Oulussa tarkastettava väitöskirja – "Ei edes haluttu kuunnella kriittisiä pu­heen­vuo­ro­ja"

Aki Harju on ensimmäinen väitöstutkija tiedeviestinnän maisteriohjelmasta. KUVA: Jarmo Kontiainen
Oulu 22.2.2019 6:29
Arja Mikkola

Media auttoi suuresti siinä, että kaivostoiminnan viriämiseen suhtauduttiin pohjoisessa myönteisesti. Toisaalta media herkistää voimallisesti myös ongelmille, kun niitä alkaa näkyä.

Näin voisi kiteyttää Aki Harjun väitöksen, jonka aiheena on Pohjoisen kaivokset suomalaisissa sanomalehdissä.

Harju väittelee perjantaina Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ensimmäisenä tutkijana tiedeviestinnän maisteriohjelmasta. 

Väitös käsittelee sitä, miten media kirjoitti Talvivaarasta ja Kevitsasta etenkin vuonna 2012. Tuolloin kaatuivat Talvivaaran ongelmat ylitsevuotavine altaineen lopullisesti syliin, ja Kevitsa aloitti Lapissa toimintansa. Jotta saataisiin etäisyyttä, kaivoksia koskevia kirjoituksia verrataan vuoteen 2009 sekä vuoteen 2015.

Aineisto on julkaistu Helsingin Sanomissa, Kalevassa, Lapin Kansassa ja Kainuun Sanomissa. Kaikkiaan lehtiartikkeleja syntyi mainittuina vuosina noin 1 700, joista 1 500 koski Talvivaaraa. Mukana on niin lehtien omaa tuotantoa, vieraskirjoittajia kuin STT:n artikkeleitakin.

Maakuntalehdet kokevat perinteisesti tehtäväkseen alueen elinvoimaisuuden varmistamisen. Joten aluksi kaivosartikkeleissa painottui talous ja tuottavuus. Kirjoittelu oli hyvin positiivista. Kaivosten odotettiin tuovan hyvinvointia ja työpaikkoja kylille.

– Tuntui olevan vaikea nähdä, että kaivosten kehitykseen voisi liittyä ongelmia. Ei edes haluttu kuunnella kriittisiä puheenvuoroja. Kainuulaisia suorastaan kannustettiin yhteisesti kaivoksen taakse. Ajatuksena oli, että olisi vahingollista ruveta vierastamaan hanketta, toteaa Harju.

Samaan aikaan tosin kaadettiin Naapurinvaaran nikkelihanke.

Vasta, kun Talvivaarassa todettiin marraskuussa 2012 valtava vuoto, alkoi media tarkkailla kaivosta ja sen ympäristöasioita suurennuslasilla.

Uutisia tehdään, kun jotakin sattuu.

– Isona ongelmana on tapahtumakeskeisyys.

Myös läheisyys leimaa uutisointia. Niinpä Kaleva on aineiston perusteella suhtautunut kielteisemmin kaivoksiin kuin muut kaksi maakuntalehteä, mutta myönteisemmin kuin Helsingin Sanomat.

– Kaleva käytti muita enemmän STT:n aineistoa ja tarkasteli viranomaislähtöisesti, Harju toteaa.

Kainuun Sanomat taas näyttäisi julkaisseen negatiivisia uutisia mieluusti STT:n nimissä.

Ylipäänsä on eri näkökulmia, kuten taloutta, ympäristöä tai vaikkapa globalisaatiota käsitelty eri juttujen yhteydessä sen sijaan, että kaivosasiat tarjoiltaisiin kokonaisuuksina. Myös vähäinen lähteiden määrä pistää silmään.

– Kaivoksen kaltaiset ilmiöt ovat hyvin monitahoisia. Ne kytkeytyvät talouteen, ympäristöön ja politiikkaan, elinkeinoihin ja yksittäisten ihmisten elinmahdollisuuksiin.

Harjun mukaan tutkimus havainnollistaakin sitä, miten yhteiskunnallinen ongelma – siis kaivos – syntyy. Käytännössä kyse on luottamuskriisistä. Myös viranomaistoiminta kriisiytyi Talvivaaran myötä.

– Menetelmänä on se, miten media rajaa asioita ja nostaa esiin tiettyjä puolia. Medialla on ollut vaikutusta siihen, miten kaivoksesta on puhuttu.

Tutkija yllättyi itse etenkin siitä, miten merkittävästi asenne muuttui Talvivaarassa ilmenneiden ongelmien myötä.

– Minun oli vaikea ymmärtää alkuvaiheen huumaa. Muutoksen voimakkuus yllätti minut, Harju toteaa.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

Tutkijat tekevät verovarojen turvin jonninjoutavia lurituksiaan mutta he eivät ymmärrä arkielämän tosiasioiden päälle yhtikäs mittään. Kun Sodankylän ja Kittilän kaivoksissa mainarit painavat 3 -tuuria niin se tietää heille hyvää palkkaa ja isoja verotuloja kunnille, sekä tietenkin hyvät provikat kaivosyhtiön osakkeen omistajille. Niistä mitään ympäristöhaittoja tule. Ounasjoki ja Kitinen virtaavat edelleen oikeaan suuntaan ja kalaa nousee koskien kuohuista turistien tarpeisiin. Talvivaaran entistä omistajaa syytettiin ties mistä kaikesta mutta kaivoksen ympäristö ja vesistöt on kammattu viimeisten 10 vuoden aikana noin 150 km säteeltä niin tarkasti kuin vain voidaan, ja yllätys yllätys. Mitään isompaa haittaa ihmisille tai luonnolle / vesitöille ei ole löydetty. Hajuhaitat lienevät olleet todellisia mutta nekin ovat uuden suodatinsysteemien ja prosessien viritysten jälkeen loppuneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai jonninjoutavia lurituksia? Missä uutispimennossa sinä olet ollut kun et esimerkiksi tiedä sitä, että Kittilän jätevesialtaat vuotaa kuin seula, on tehty saman kaavan mukaan kuin ne Terrafamen altaat, mahtaako olla sama tekijäkin? Eikö mielestäsi ole haitta se, että vuotavien altaiden , syanidit ja muut myrkyt tihkuu hiljalleen luontoon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

yhteiskunnan jukisuudenhallintakoneiston tehtävänä on hankkia sosiaalinen lupa yhteiskunnan kokonaiseedunmukaisiksi määritetyille hankkeille ja samalla demonisoida ja mitätöidä niihin kriittisesti suhtautuvat kansalaiset. Tutkijat voivat sitten vapaasti tutkia kuinka siinä on onnistuttu, onhan tämä vapaa ja demokraattinen maa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä on sentään mahdollistettu toteutettuun kaivospolitiikkaan suunnattu kritiikki eli paljon paremmin kuin esim. maahanmuuttopolitiikkaan suunnattu kritiikki, joka on vaiennettu koko maassa. Silti aika vähälle jäävät uutiset kaivostosiasioista, kuten ne, että malmivarat ovat valtion geologisen tutkimuslaitoksen suurimmaksi osaksi kartoittamat läpi Suomen ja tiedot annetaan ulkomaisille kaivosyrittäjille samoin kuin kaivosluvat ja tuotot kaivoksista ilmaiseksi, kaivoksia perustaneet yritykset ovat saaneet toimintaluvan varsin heppoisilla ympäristöselvityksillä ja huonosti lopetettujen ulkomaistenkin kaivosyrittäjien kaivosalueille jääneet saasteet siivotaan veronmaksajien rahoilla. Suomi on kaivostoiminnan kehitysmaa, jota riistetään säälimättä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen aika monesti kritisoinut kirjoituksia, joissa syytellään suomalaisia kaivosvaltausten ja tutkimustulosten luovuttamista ulkomaisille toimijoille. Syynä kritiikkiini ovat kotimaiset suuryhtiöt, joiden johtajilla ei ole riittänyt sisua ryhtyä investoimaan ja ovat nopean rahan yllyttäminä myyneet valtausoikeudet pois.

Ympäristölupien heppoisuus on myös silkkaa propagandaa. Ne ovat olleet tiukkoja jo ennen Talvivaaran "ylivuotoa", joka ei todellisuudessa ollut ylivuoto vaan altaan pohjarakenteen rikkoontumisesta johtunut vuoto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin on tilanne - ikäväkyllä edelleen. Lainsäädäntöämme ei olla edes muuttamassa vaan vieläkin kansallisvarallisuutemme saa tulla ja ottaa ilmaiseksi kuka ja mikä tahansa jättäen oamisuudestamme vain ympäristörikokset korjattaviksi meidän toimestamme meidän rahoillamme.

Nykyinen hallitus ilmoitti jo aikaa sitten ettei se kaivoslakejamme muuta - eli hyväksyy ko menettelyt meidän omaisuutemme korruptoinnista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se on. Kaivosalaa koskevista uutisoinneista on hyvin vaikea löytää tasapainoista objektiivista juttua.

Kaivosten ympäristöongelmat ovat aina olleet tiedossa, mutta niistä ei ole ennen Talvivaaran vuotoa juurikaan muistettu kertoa kuin ulkomaisien kaivosten osalta. Vaikka esimerkiksi Outokumpu joutui aikoinaan maksamaan miljoonia korvauksia siitä että pilasi Outokummun kaivoksen ympäristössä olevat pohjavedet ja Vihannin kaivoksella STUK tarkkailee vieläkin jätekasassa olevaa uraania.

Talvivaaran jälkeen uutisointi meni taas överiksi toiseen suuntaan. Tuntuu että koko Kainuu on pilalla vaikka metsäteollisuus on tuhonnut Kainuun luonnon hakkuillaan ja ojituksillaan paljon perusteellisemmin mitä Talvivaara. Talvivaaran päästöt tähän mennessä eivät loppujen lopuksi ole edes kovin merkittävät, vaikka paikallisesti haittaa onkin syntynyt. Mutta Talvivaaran ongelmat ovat pieniä verrattuna esimerkiksi Tuusniemen Paakkilan asbestikaivoksen aiheuttamiin terveysongelmiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helepottaa kovasti kun unohtaa koko objektiivisuus-muotisanan koska sillä ei voi tarkoittaa mitään ylipäätään missään asiayhteydessä koska kukaan eikä mikään taho voi tietää mikä on edes osapuilleen oikea tavoiteltava ratkaisu.
Kaikki on vain suurta otaksumaa koska elävässä elämässä on valtavasti kompleksisuutta ja monimutkaisuutta ja sivustapäin tulevia yllättäviä tapahtumia.
Varsinkin kaivostoiminta eritoten muuttaa äkillisesti ja arvaamattomasti tilanteita ennaltaarvaamattomasti ja siksi siitä puhuminen on useimmiten täyttä soopaa ja aiheutta vain dilemmoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mediahan yrittää vaikuttaa kaikkeen. Varsinkin nyt, kun on kohta tuo valtakirjojen leimaamisen aika.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisointi on aina subjektiivista, koska ihmiset tekevät jutut. Meillä kaikilla on omat arvot ja ideologiat, jotka ohjaavat ajatteluamme ja tekojamme. Joillakin ne ovat enemmän pinnalla kuin toisilla. Mutta yhtä kaikki, objektiivista juttua ei ole olemassa. Toki voi olla pyrkimys objektiiviseen juttuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole objektiivisesti asioihin suhtautuvaa mediaa. Lehdet eivät tee juttuja, vaan toimittajat. Kaikilla toimittajilla on poliittinen tausta tai poliittinen suhtautuminen asioihin, tapahtumiin ja ihmisiin. Ne amerikkalaiset uutismediat, jotka alun alkaen suhtautuivat Trumpiin negatiivisesti, jatkavat sitä niin kauan kuin Trump on presidentti, ja todennäköisesti vielä senkin jälkeen. Suomessa media tarttuu tällä hetkellä jokaiseen hallituksen asiaan tai ministeriin tekemisiin. Media on erinomaisen taitava kasvattamaan myyntiä nostattamiensa kohujen avulla. Kuka on enää kiinnostunut Oulun seksuaalirikoksista ja vanhusten hoidosta kun kohistaan Berneristä ja J. Niinistöstä? Monta kohua ehtii vielä syntyä ennen seuraavia vaaleja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Objektiivinen joukkotiedotus ei ole mahdollista koskaan ollutkaan, koska uutiset valitaan aina, kaikkea ei voi kukaan koskaan seurata. Uuutiskynnys ylittyy, jos uutinen ylittää tietyt kriteerit, mm. tapahtuman läheisyys, ainutlaatuisuus ja merkittävyys alueen ihmisille vaikuttavat asiaan.

Toimittajat, jotka on koulutettu alalle, ovat parhaita välittämään tietoa niin objektiivisesti kuin se on mahdollista. He ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin ja he tietävät, kuinka kirjoittaa ja asioita käsitellä niin, että mahdollinen oma sitoutuneisuus, jos sellainen on (kaikilla ei ole) , ei vaikuta uutisointiin. Viimeisen sanan juttujen näkökulmasta ja painotuksesta sanoo aina lehdessä päätoimittaja ja lehden johtoporras. Jos he haluavat vetää tiettyä linjaa, yksittäinen toimittaja ei voi asialle mitään. Toimittaja usein vaan tekee työtään, toteuttaa hänelle annetut määräykset ja tekee työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Henkilökohtaisesti hän ei ole vastuussa linjasta, jota lehti vetää.

On totta, että median kanta asioihin pysyy usein samana pitkään. Medioilla ja lehdillä on usein taustansa, poliittinenkin, joka näkyy mm. lehdessä julkaistavissa kannanotoissa kuten kolumneissa ja pääkirjoituksissa. Niissä ne ajavat tietoisesti omaa agendaansa. Tämäkin tutkimus osoittaa sen, että joissakin tapauksissa ne myös tietoisesti ottavat kantaa yhteiskunnallisiin hankkeisiin juttujen sisältöä rajaamalla.

Maassamme suurimmat sanomalehdet kallistuvat taustaltaan oikealle, joten journalistisesti ajatellen ne tekevät yleensä hyvää työtä toimiessaan vallan vahtikoirana ja puuttuessaan epäkohtiin valtaapitävien kohdalla puoluetaustasta riippumatta.

Iltalehdillä ja muulla medialla onkin sitten aivan oma logiikkansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ymmärrettävää on tavallaan se, että lehdet kirjoittavat positiiviseen sävyyn työllisyyttä tuovista hankkeista. Ja se, että mitä paikallisempi lehti on, sitä vähemmän kritiikkiä ilmenee. Kyse on tosiaan varmaan halusta tukea alueen elinvoimaisuutta ja lehden omia mahdollisuuksia menestyä myös.

Mutta onko se hyvää journalismia ja oikein lukijaa kohtaan? Eikö lukijoilla olisi oikeus saada tietää heti yhdessä jutussa asian hyvät ja kriittiset puolet, jotta kokonaiskuva asiasta syntyisi? Ja jokainen voisi muodostaa kantansa asiaan realistiselta pohjalta?

Jos Talvivaaran kohdalla olisi alusta alkaen huomioitu kriittiset kannanotot, olisiko monet sen tuomat ongelmat ratkaistu aikanaan ja homma olisi saatu toimimaan paremmin? Ehkä ympäristötuhoja ei olisi syntynyt näin paljon?

Varsinkin laadukkaimman valtakunnallisen median toivoisi kuuntelevan kaikkia kantoja. Ja sen toivoisi antavan tilaa jutussa myös kriittisile puheenvuoroille. Kriitikot ovat joskus oikeassa. Onhan se jo luonnon saastumisen osalta nähty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkotutkimusten aihe myös taloustieteilijöille; kuinka yhteiskunta kusetti piensijoittajilta rahat laittamalla Takvivaaran konkurssiin ja puhdisti pöydän ja kuinka kaikki on unohdettu ja uusi valtion rahoittama kaivos jatkaa samaa peliä ja tuotaa mukamas "voittoa". Suomi on siis demokraattinen kansaa väheksyvä roistrovaltio. Kuinka helppoa onkaan syyttää etäisiä etelä-amerikan maita korruptiosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

samaa mieltä. Esim Talvivaaran työllistä vaikutus näkyi myös Oululaisissa yrityksissä ja silti täällä oli kaivosvastaisuutta näkyvissä ja media oli kaivosta vastaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jollakin tapaa hyvin sairaaloista tämä kaivoskeskustelu on.Media tekee ikääkuin tikusta asiaa levittäessään uutisia kaivostoiminnan puolestapuhumisesta tai vastustamisesta.
Jokainen inhimillinen kanssakyminen tässä tämänaikaisessa yhteiskunnassa on näköjään riippuvainen ajantasisesta teknologiasta(ja kuka siitä pystyy luopumaan) ja teknologia edellyttää kehittyäkseen vain yhä enemmän ja enemmäm erillaisia jopa hyvin harvinaisia maametalleja ja metallisekoituksia.Tämä asia voi olla tiedossa isommankin ihmismäärän tiedossa tai sitten ei ja kausaalisus ymmärretään tai sitten ei.

Ikäänkuin ihmiset eivät muka ymmärtäisi korrelaatiota kaivostoiminnan ja nykyisenkaltaisen elintason välillä ja eivät halua kaivosta takapihalleen tai alleen kuten Jällivaarassa kunnes pelko talojen romahtamisesta käy ylivoimaiseksi.
Kaiken lisäksi nuo kaivokset joita suunnitellaan tai on jo otettu käyttöön ovat keskimäärin huonotuottoisia ja kaivoksia perustetaan kasvavalla vimmalla.Vääjäämätön kehityssuunta on jo toteutumassa.
On kait ylivoimaista toivoa ihmisten ymmärtävän laajasti että oli se kaivos sitten missä tahansa valtakuntaa, niin kysymys on ehtyvistä luonnonvaroista.
Nuori tutkija on hämmästynyt keskustelun polveiluvuudesta puoleen ja toiseen ja tulee mieleen että hän haluaisi pelastaa vielä jotain mikä on vielä pelastttavissa... muillekin sukupolville.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Jokainen inhimillinen kanssakyminen tässä tämänaikaisessa yhteiskunnassa on näköjään riippuvainen ajantasisesta teknologiasta(ja kuka siitä pystyy luopumaan) ja teknologia edellyttää kehittyäkseen vain yhä enemmän ja enemmäm erillaisia jopa hyvin harvinaisia maametalleja ja metallisekoituksia."

Hyvä pointti. Tyylimme kuluttaa teknologiaa ja mainosten perässä juoksemisemmehan niitä tarpeita luovat. Nyt kun kodinkoneitakin aletaan jatkossa valmistaa kestävistä materiaaleista, olisiko aika vaatia, että puhelimetkin tehtäisiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilman kaivoksia missään, olisimme jo lajina kadonneet. Ainakin näiltä leveysasteilta. Ilman kaivoksia ei tosin olisi niiden aiheuttamia ongelmiakaan, mutta suolen tyhjyyden ongelma ja vilu taitaisivat kyllä olla isompi hätä. Eihän se mukavaa ollut kaivoksen kaikki vaikutus tuossa omalla reviirillä, mutta kuitenkin haitat hyväksyin, koska näin mikä hyöty toiminnasta oli laajemmin. Sittemmin kaivos lakkautettiin, mutta toiveikkaina odotellaan sen uudelleen avaamista kaikkine "haittoineen". Kaikesta huolimatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten tässä nyt oikein uutisoidaan? Kaivosko on yhteiskunnallinen ongelma? Ainako? Entä työpaikat, perheiden hyvinvointi, kuntien verotulot ja elinkeinoelämän vilkastuminen, kaikki käytettävissä oleva tekniikka, koneet ja laitteet. Hämmästyttävää, todellakin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Media on aina vaikuttanut kansan mielipiteeseen ja tulee vaikuttamaan. Koska tavallinen kansalainen ei saa asioista helposti tietoa muualta kuin mediasta. Harva tilaa tiede- tai muita eri mielipiteitä julkaisevia painotuotteita, saadakseen uutta tai muuta tietoa kuin, mitä valta media julkaisee.
Joten medialla tulee olla myös vastuu siitä, miten se muokkaa kansan mieleipiteitä. Valtaa media on aina halunnut, mutta vastuun kantaminen on ollut sille ongelma!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon kuntaa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi luoteistuuli on voimakasta yöstä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Inarin ja Utsjoen kuntia sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Taas SUOMI onnellisin maa.

180 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Taas SUOMI onnellisin maa.

YK:n Onnellisuusraportissa on tutkittu sitä, miten yhteiskunta tarjoaa erilaisia palvelujaan kansalaisilleen, EI SITÄ, m... Lue lisää...
Sinttu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image