Oulu

Lennart Meri on edelleen Viron kansakunnan galleriassa valtiomies numero yksi – suurmiehestä kertova kier­to­näyt­te­ly esillä Oulun pää­kir­jas­tos­sa

Presidentti Lennart Meri syntyi Tallinnassa vuonna 1929 ja siellä hän myös kuoli vaikean sairauden murtamana keväällä 2006. KUVA: Jõepera Jarek
Oulu 14.1.2020 19:00
Esko Aho

Keskiviikkona 15.1. Heikki Rausmaa taustoittaa Oulun kaupunginkirjastossa olevaa kiertonäyttelyä Viron historian suurmiehestä, joka syksyllä 1992 valittiin uudelleen itsenäistyneen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.

Viro-instituutin kiertonäyttely Terävä katse, terävä kynä – Lennart Meri 90 on 26.1. asti esillä Oulun pääkirjastossa.

Tänään pääkirjaston tapahtumatila Laiturissa kello 18 Tuglas-seuran kirjastonhoitaja FT Heikki Rausmaa taustoittaa näyttelyä Viron historian suurmiehen henkilöhistorian, Suomi-yhteyksien ja sitaattien valossa.

– Meri oli mestarillinen sanankäyttäjä, minkä takia niin monet hänen sanontansa ja lausahduksensa ovat jääneet elämään. Osa niistä on aika kryptisiä, mutta toiset aforismin tapaisia kiteytyksiä eri asioista, Rausmaa kertoo.

Viro sai ensimmäisen epävirallisen edustuston Helsinkiin 1989 alussa, kun Tuglas-seuran toimisto avattiin. Vuonna 1982 perustettu seura on yhä Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, joka tekee työtä etelänapurimme kielen ja yhteiskunnan tunnetuksi tekemiseksi Suomessa.

Rausmaakin tutustui presidentti Mereen nimenomaan Tuglas-seuran toiminnan kautta.

– Meri oli käynyt jo syksyllä 1988 Helsingissä keskustelemassa eri tahojen, muun muassa ulkoministeriön kanssa mahdollisuudesta avata Virolle jonkinlainen edustusto. Ulkopoliittisista syistä se nähtiin vaikeaksi, mutta talkoopohjalta toiminut Tuglas-seura sopi kompromissiksi.

Suomen valtio aloitti Tuglas-seuran rahoituksen vuoden 1989 alussa ja osoitti sille toimitilat opetusministeriön naapurikorttelista Helsingin Kruununhaasta.

Meri nimitettiin keväällä 1992 Viron ensimmäiseksi suurlähettilääksi Helsinkiin. Hänen toimikautensa kesti vain puoli vuotta, koska syksyllä 1992 hänet valittiin uudelleen itsenäistyneen Viron ensimmäiseksi presidentiksi.

Kiinnostus Meren kirjallista tuotantoa kohtaan oli Suomessa voimakkainta 1970- ja 1980-luvuilla.

– Hän ei ole Viron kirjallisuudessa verrattavissa esimerkiksi Jaan Krossiin tai Anton Hansen Tammsaareen, mutta oma paikkansa Merelläkin on. Erityisesti hänen Viron historiaan liittyviä teoksiaan, kuten Hopeanvalkeaa, pidetään edelleen arvossa.

– Neuvostoaikana mitään ei voinut sanoa suoraan, mutta koko hänen kiinnostuksensa suomalaisugrilaisten kansojen historiaan ikään kuin pohjusti tulevaa. Meri teki myös useita dokumenttielokuvia Siperiasta ja Pohjois-Venäjältä. Ne olivat mukana tukemassa suomalais-ugrilaista identiteettiä, sillä Neuvostoaikana virolaiset pelkäsivät, että he sulautuvat kokonaan venäläisiin, mikä oli Moskovan tarkoituskin.

Maaliskuussa Lennart Meren kuolemasta tulee kuluneeksi 14 vuotta.

– Meri on edelleen Viron kansakunnan galleriassa valtiomies numero yksi. Hänen kanssaan samaa kategoriaan kuuluvat Jaan Tõnisson ja Konstantin Päts. Meri vaikutti Viron itsenäistymiskehitykseen nimenomaanLaulavan vallankumouksen 1987–1991 aikana, mutta hän teki myös sen jälkeen tärkeää työtä Viron aseman vakiinnuttamiseksi kansainvälisillä foorumeilla.

Hän nousi virolaisten silmissä poliitikosta valtiomiessarjaan, mutta häntä arvostetaan sekä valtiomiehenä että intellektuellina.

– Tietyt puolueet nostivat Meren presidenttiehdokkaaksi, mutta hän nautti arvostusta laajasti yli puoluerajojen. Kielitaitoisena miehenä hän pystyi helpommin toimimaan kansainvälisesti ja esiintymään muiden maiden valtionpäämiesten kansa yhdenvertaisesti.

Viimeisen matkan Suomeen Meri teki vain muutama kuukausi ennen kuolemaansa.

– Hän tiesi, ettei elinaikaa ollut enää paljon jäljellä ja hän halusi hyvästellä tärkeimmät suomalaiset ystävänsä. Meren auto pysähtyi Helsingissä myös Tuglas-seuran toimiston eteen.

Lennart Meri

Lennart Meri (29.3.1929–14.3.2006) toimi Viron presidenttinä 1992–2001.

Hänet tunnetaan myös kirjailijana, tuottajana ja elokuvaohjaajana.

Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon ja Lennart Meri oppi nuoruudessa puhumaan muun muassa suomea, ranskaa, saksaa, englantia ja venäjää.

Meri aktivoitui poliittisesti 1970-luvun lopulla. Kun Neuvostoliitto antoi hänelle luvan vierailla länsimaissa, Meri ryhtyi solmimaan sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä länteen. Samaa työ jatkui hänen toimiessaan vuosina 1990–1992 Viron ulkoministerinä.

Meri oli toiminut aktiivisesti ns. Laulavan vallankumouksen 1987–1991 aikana sekä Viron kansanrintamassa että Muinaismuistoyhdistyksessä.

Ensimmäisen epävirallisen edustustonsa Viro sai Helsinkiin vuoden 1989 alussa, kun Tuglas-seuran toimisto avattiin.

Meri kutsuttiin 1980-luvulla hänet Suomen kirjailijaliiton kunniajäseneksi sekä Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

Meri julkaisi kaikkiaan 10 kirjaa, joista neljä on suomennettu.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

10:24
Jalkansa loukannut joutsen huolettaa oululaisia – lintu kököttänyt Raatissa jään päällä pakkasessa
10:14
Koronaviruksen kuolonuhrien määrä nousi yli kahdeksaankymmeneen – Aasian pörssit ja matkailuosakkeet laskivat
9:36
Aurinko innosti Nallikarin edustalla ja muuallakin jäällä - lukijat kuvasivat valoisten pakkaspäivien touhuja
9:15
Ylen MOT-ohjelma: Veikkaus jätti kilpailuttamatta kymmenien miljoonien sopimuksen – lakitoimiston arvio sopimusmuutoksen laittomuudesta ohitettiin
9:09
NBA-koripallotähti Kobe Bryantin ja hänen tyttärensä kuolemaa on surtu ympäri maailman – tämä helikopteriturmasta tiedetään
9:00
Auton lämmitysjohdosta lähtenyt palo tuhosi henkilöauton ja uhkasi sytyttää katoksen Muhoksella
8:24
Suunniteltu tehtaan laajennus vetää jo yrityksiä Kemiin – "Kaupungille tulevien erilaisten kyselyiden määrä on moninkertaistunut" Tilaajille
48
Metsäteollisuuden laaja kolmeviikkoinen lakko alkoi – alan tuotanto pysähtyy lähes kokonaan Suomessa
40
Lakko pysäyttää työt mekaanisessa metsäteollisuudessa, pelkästään Pyhännällä lakon piirissä on noin 140 työntekijää
9
Metsäteollisuus vastaa lakkoon kolmen päivän työsululla, sovintoa haetaan valtakunnansovittelijan toimistolla
8
Metsänomistajille on suunnitteilla ensimmäinen valtiontuki täysin ja ainoastaan ilmastolähtökohdista – kompensaatioiden taustalla hiilinielujen vahvistaminen
8
Pysähtyvätkö paperitehtaat ja seisahtuvatko sellutehtaat? Metsäteollisuuden sovittelusta ei ole tihkunut tietoja, lakko uhkaa alkaa keskiyöllä
6
Talvinen sää palaa Ouluun: Tällä viikolla taivaalta tulee lunta useampana päivänä, lämpötila pysyy pakkasen puolella
3
Keihäsmatkat-sarja on humalainen pätkä suomalaista matkailuhistoriaa – ensin ollaan kivassa kännissä ja sitten iskee krapula

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan keski- ja itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kuntia sekä Enontekiön kunnassa jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Keskusta korottamassa lapsilisiä!

218 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paras asumismuoto?

Minulla on omakotitalossani jopa kaksi vessaa. Voin ihan huvikseni käydä kummassa vaan sen mukaan miten huvittaa. En ymm... Lue lisää...
Äly hoi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image