Oulu

Las­tenp­sy­kiat­ri­aan ohjataan yhä enemmän psyykkisestä häiriöstä kärsiviä lapsia ja nuoria – Oulun yliopiston professori: "Potilaiden määrä on selkeästi lähtenyt kasvuun"

Professori Hanna Ebelingin mielestä lapsi tarvitsee ympärilleen jotain pysyvää, edes yhden läsnä olevan aikuisen. KUVA: Matti R‰ty
Oulu 22.2.2020 10:54 | Päivitetty 22.2.2020 18:16
Anssi Väisänen

Yhä useammalla suomalaislapsella tai nuorella todetaan jonkinlainen psyykkinen häiriö.

– Joka puolella Suomea lähetteitä lastenpsykiatriaan tulee yhä enemmän. Potilaiden määrä on selkeästi lähtenyt kasvuun kymmenen viime vuoden aikana, Oulun yliopiston lastenpsykiatrian professori Hanna Ebeling sanoo.

Ebelingin mielestä yksi syy on vaativammaksi muuttunut kouluympäristö.

– Lapsella voi olla erilaisia neuropsykiatrisia ongelmia. Hän voi häiriintyä äänistä tai isoista ryhmistä, ei pysty keskittymään tai luomaan kontaktia vaihtuvissa olosuhteissa. Iso kouluympäristö vaatii omatoimisuutta, ja sekin voi olla liian vaativaa, jos lapsella on valmiiksi ongelmia.

Ebeling muistuttaa, että aikuisellekin on vaativaa toimia ääniympäristössä, jossa on paljon ihmisiä.

Elämässä liikaa muuttujia

Perheolosuhteet eivät ole niin pysyviä kuin ennen. Muuttoliike lisääntyy, mutta niin myös aikuisten särkyvät parisuhteet: erotilanne ei ole vain sitä, että yksi aikuinen vaihtuu lapsen elämässä, vaan muuttujia on enemmän.

– Kummallakin vanhemmalla on uusi puoliso, heillä kenties omat lapset. Tulee uusia veljiä, siskoja, isovanhempia ja monia uusia paikkoja.

– Toki valtaosa lapsista pärjää. Heillä on harrastuksia ja omatoimisuutta, mutta on niitäkin, jotka eivät pärjää. Jos perheympäristö vaihtuu toistuvasti, toivoisi, että edes jotain pysyvää olisi lapsen elämässä: edes yksi aikuinen, vaikka opettaja, joka tuo turvallisuuden, Ebeling muistuttaa.

Vanhemmuus kunniaan

Professori Ebeling toivoo, että vanhemmuus saataisiin nostetuksi uudelleen kunniaan.

– Vanhemmat eivät saata ajatella omaa merkitystään lapsen elämässä. Nuoret aikuiset saattavat mennä aivan liikaa työnsä ehdoilla.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, siitä tärkeämpi vanhemman osa on. Aikuisinakin vanhemmat ovat mukana ainakin mielikuvina vaikuttamassa ihmisen elämään.

Vanhempien merkitys korostuu siinäkin tapauksessa, että lapsi on saanut lähetteen psykiatriseen hoitoon.

– Millaista apua lapsi vanhempien mielestä tarvitsee? Mitä perheessä on tapahtunut? Millaiset ovat vanhempien voimavarat ja psyykkinen terveys. Joskus vanhemmat tarvitsevat tukea ja ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Perhe voi hajota eri syistä.

– Jos vanhemmat rakastavat lapsiaan mutta vihaavat toisiaan, arviolta neljänneksessä oikeuteen päättyvissä erotilanteissa alkaa vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Tämä ei voi olla heijastumatta lapseen.

Elämän väistämättömissä ja rankoissa tilanteissa pitäisi olla riittävästi tukea saatavilla. – Isovanhempien lisäksi tädit ja sedät voisivat ottaa enemmän vastuuta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (66)

Viisaita kysymyksiä nuorilta:
Eikö opettajilla koulutuksessa käydä läpi lapsilla ja nuorilla esiintyviä mielenterveysongelmia vai miksi he eivät reagoi oireiluun?
Miksi lasta/nuorta ei oteta tosissaan ja tarjota apua, kun hän käy kertomassa mielen ongelmistaan esim. kuraattorille, vaan otetaan yhteyttä sosiaalitoimeen, joka ei ole oikea osoite?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei noihin ongelmiin ole yhtä syytä.
Jo pelkästään koulujärjestelmä voi aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia, se mikä aiheuttaa vaikeuksia, on yksilöllistä.

Koulun sisällä mielenterveydellisiä pulmia voi aiheuttaa:
- avoin oppimisympäristö, jos oppilas kokee sen kaoottisena
- henkinen ilmapiiri, kuten kilpailukeskeisyys, jos oppilas kokee sen epäinhimilliseksi
- kiusaaminen muiden oppilaiden taholta
- kiusaaminen tai välinpitämättömyys opettajien taholta, mikäli sellaista sattuu ilmenemään
- epäselvät ohjeet, itseohjautuvuus, struktuurin puute, oppilasvetoisuus, mikäli oppilas on sen tyyppinen, että kaipaisi toisenlaista opetustyyliä
- keskusteluavun ja ohjauksen puuttuminen koulussa eli se yksikin hyvä aikuinen siellä koulussa puuttuu

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhemmat eivät sanele sääntöjä työpaikoilla vaan työnantajat. Vanhemmat eivät myöskään päätä siitä miten koulut rakennetaan. Vaaditaan vanhemmilta sitä tätä ja tuota, mutta milloin aletaan kysymään työnantajien vastuuta ja asenteita vanhempia kohtaan? Lapsettomat työpaikalla alkavat herkästi kitisemään jos joku lapsiperheellinen saa tehdä vaikkapa lyhyempää työpäivää ollakseen lasten kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nooh, siinäpä kitisee. Jos työkaveri kuvittelee, ettei itse tule koskaan tarvitsemaan joustoa oman elämäntilanteensa vuoksi, niin kyseessä lienee melko nuori työkaveri.
Monilla työpaikoilla on niin suuri vaihtuvuus, että se on ihan sama mitä työkaveri miettii. Vuoden päästä on taas eri kuviot, ihan kaikilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lasten hankkiminen on vapaaehtoista, jos kertakaikkiaan ei ole lapsille aikaa niin kannattaa hankkia jotain muuta sisältöä elämään. Työssä käyminenkin on vapaaehtoista. Työelämän vaatimukset alkaa olla kohtuuttomia esim hoitoaloilla. Kouluissa olisi hyvä opettaa tulevaisuuden suunnittelua, millaisen elämän itselleni haluan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole työssä käyminen vapaaehtoista, etenkään jos on huollettava/huollettavia.
Kyllä huoltajan/huoltajien velvollisuuksiin kuuluu myös lapsen elättäminen ja aika harvalla sellainen varallisuus taustalla Suomessa, että voisi parhaassa lapsenteko- ja huoltoiässä jättäytyä omilla säästöillä ja omaisuudella kotiin.
Yleensä valitetaan sitä, että jättäydytään kotiin veronmaksajien elätettäväksi ja nyt sitten ollaan sitä mieltä, että työssä käynti on vapaaehtoista.
Yrittäkää päättää kummin asia on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" millaisen elämän itselleni haluan"

Sinäpä sen sanoit. Nuori ihminen ja hänen vanhempansa ajattelevat usein juuri noin sen sijaan, että miettisivät, mihin nuoren kapasiteetilla voi yltää. Elämän edessä ollaan kuin valintamyymälässä ja oletetaan, että kaikki sujuu, kun on mieluinen valinta tehty. Ei se niin mene. Syntyyhän siinä ahdistusta, kun kyvyt eivät vastaakaan vaatimustasoa. Realismia peliin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai vapaaehtoista työssäkäynti. Aika kituuttamista on kotihoidon tuella lapsia hoitaa(antoisaa kylläkin). Vanhemmat on aivopesty,että kotona lapset eivät saa riittävästi virikkeitä. Niinpä sitten viedään lapset hoitoon ja kiiruhdetaan töihin(tai ollaan työttömänä kotona). Ei ole aikaa,syliä, kiireetöntä arkea kotona. Kun avioerot,uudet kumppanit ja heidän lapset tulevat kuvioon,ei ole ihme,jos lapset oireilevat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi elämäni suurimpia virheitä oli hyväksyä vuonna 2006 tyttäreini peruskoulun keskeyttäminen äkillisesti romahtaneen koulunkäyntihalukkuuden vuoksi ja siirtyminen nuorisopsykiatrian tutkittavaksi, vaikka selkeästi kouluun meno ja koulussa olo aiheuttivat pelkotiloja. Vaatimuksistakaan huolimatta ei koulu eikä erikoissairaanhoito halunnut kiinnittä vanhempien huoleen huomiota.
Oireilu paheni ja muutti muotoaan v 2007 ja kuvioihin oli tullut osastolla viiltelyt, itsetuhoiset ajatukset sekä sulkeutuneisuus. Tämä paljastui meille vasta kokonaisuudessaan vuosia myöhemmin terveydenhuollon nuorisopsykiatrian tekemistä kirjauksista vuosilta 2007. Koulun kuraattori on kirjausten perusteella suositellut tyttären siirtymistä nuorisopsykiatrialle ja sairaalakouluun tyttären ongelmien vuoksi. Kirjauksen tehnyt lääkäri ,ei kerrottu vanhemmille.
Ongelmat pahenivat koulussa sairaalakoulujakson jälkeen ja vointi huononi nopeasti. Nuorisopsykiatri laski osan nuoren itsenäistymisen ja kasvun piikkiin ja kannusti nuorta itsenäistymään hänen ollessan 14-17 vuotias. Sulkeutuneisuus hoidettiin masennuslääkkeillä ja paniikkihäiriäitä, itseinhoa ja syömishäiriöita ei mitenkään. Terveydentila romahti. En ymmärtänyt tutkia terveydenhuollon kirjauksia vaan uskoin lääkintähenkilökunnan toimivan tyttäremme parhaaksi .
Seurasi lyhyt psykiatrian osastojakso, koska hänen katsottiin olevan psykoottinen ja hoito toimineneen sen mukaista.
2013 esiin tuli hänen kertomanaan hyväksikäyttö peruskouluajalta ja vaatimuksista huolimatta psykiatria ei suostunut selvittämään tarumataustaa. Näin jatkui aina vuoteen 2015 asti kunnes paikalliset nostivat kätensä pystyyn jouduttuaa kantelujen kohteeksi puuttellisten tutkimusten ja kyseenalaisten hoitomenetelmien sekä ei ihmisarvoisen kohtelun vuoksi. Perusteena heidän itsensä toimet ja tekemät kirjaukset sekä traumataustan tutkimattomuus + kieltäytymineset.
2015 seurasi lyhyt tutkimusjakso Oulu 87 lla vakavan suisideyrityksen jälkeen. Tutkimus muuten asiallien ja samoin kohtelu ja hoito , mutta traumataustan tutkiminen jäi osaltaan kesken.Oireilua v 2006-2008 ei selvitetty koska keskityttiin vuoden 2008 ja sen jälkeiseen aikaan esiintulleen hyväksikäyttötapauksen vuoksi. Keskeneräisen tutkimuksen perusteella myös oikeus käsitteli tapausta.
Turvauduimme v 2016 yksityiseen taruma ja dissosiaatiohäiriöihin ja niiden vakauttamiseen perehtyneeseen psykiatriin joka koosti koko käytettävissä olleen aineiston, tutki ja haastatteli ja totesi ne kipukohdat joissa v 2006 jälkeen oli toimittu vastoin nykytietämystä. Ensimmäistä kertaa v 2016 tytär totesi tavanneensa ihmisen johon pystyy rakentamaan luottamuksellisen hoitosuhteen. Asiat näyttivät menevän parempaan suuntaa ja v 2017 vahvistui diagnooseiksi traumaperäinen stressihäiriö määrittämätön sekä dissosiaatiohäiriö. Pajastui myös raiskaus v 2006 akusyksyltä.

Kokonaisuudessa oireilun syynä on ollut väkivalta ja sen seuraamukset ja valitettavasti tuhoisia .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiittäkää vapaata kasvatusta ja annetaan vaan lasten elää kuin ne ite haluaa mutta kuitenki vanhemmat ne sinne hoitoon pitäs toimittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmisellä on vain yksi elämä. Näinhän se on ja sitä hoettiin yhteen aikaan. Sekös pisti miettimään, että mitä kaikkea MINÄ haluankaan saavuttaa ja kokea. Millään muulla ei ole väliä, kunhan MINÄ, aikuinen, saan kaiken mitä haluan, välittämättä siitä mitä tuhoa saan aikaiseksi ympärilläni. Itsekeskeinen ajattelu, johtaa vastuuttomuuteen. Aina pitää huomioida muut, varsinkin lapset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmettelen sitä, miksi uutisointi on nykyään niin laajalti negatiivista ja kouhottavaa. Ennen osattiin uutisoida myös mukavista asioista ja tehtiin hyviä artikkeleita mielenkiintoisista asioista. Nykyään teksteihin on usein ympätty kaikenlaista piiloviestintää ja politiikkaa sekä ilmastovouhkausta. Kyllä siinä kovempihermoinenkin ärsyyntyy. Ei ihme, jos nuoret alkavat voimaan pahoin. Kyllä nyt uutisten tekijäiden pitää ajatella kahteen kertaan, mitä kirjoittavat. Halutaanko uutisilla aikaansaada hyvin- vai pahoinvointia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tosiasioita ei pidä siloitella tai piilotella, ei ne sillä tavalla katoa. Kaikenlaisia pahoja asioita tapahtuu enenevässä määrin, ja se on realiteetti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syyriassa odottaa vajaa (enemmän tai vähemmän) puoli miljoonaa autettavaa. Nyt jokainen tinkii omistaan ja asettaa nämä eniten apua tarvitsevat ensimmäiselle sijalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voit aloittaa näyttämällä ensin itse mallia. Omilla rahoillasi alat auttamaan! Otat vaikka yhden Syyrialaisen perheen kotiisi asumaan? Vai haluatko olla auttamassa vain toisten rahoilla? Miten voit väittää että MEILLÄ on varaa auttaa kun valtio on samaan aikaan 100 MILJARDIA VELOISSA? Kerrotko minulle kun en ymmärrä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on suuri määrä köyhyysrajalla eläviä lapsiperheitä. On pitkiä leipäjonoja ja työttömyyttä. Sairaat nuoret eivät pääse psykiatriseen hoitoon. Terveyspalvelut takkuilevat. Meillä ei ole varaa hoitaa vanhuksiamme hyvin. Mutta puoli miljonaa pakolaista meillä on vara elättää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan syytä noissakin asioissa, mitä artikkelissa kerrotaan...mutta toisaalta nuoret ja vanhemmat ovat fiksumpia kuin ennen sikäli, että osaavat vaatia mielenterveyspalveluita. Ennen salaattiin, kärsittiin ja edelleen koettiin ongelmien lopputulokset. Ei muuta kuin lissää painetta mielenterveyspalveluihin, että sitäkin puolta aletaan arvostamaan lopultakin yhtälailla kuin muuta terveydenhuoltoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluissa voi olla jättisuuret luokat oppilasmäärältään, opeilla loppuu omat voimavarat, tätäpuolta voisi tuoda myös esiin. Kolmisenkymmentä oppilasta on varmastii liian paljon yhdelle aikuiselle.
Siinä ei varmasti ope ehdi paneutua jokaiseen, yksilönä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (66)

Uutisvirta

13:23
Päivän kotoiluvinkki: Puhdista kahvinkeitin marttojen ohjeilla
13:19
Ajokeli on paikoin erittäin huono Lapissa, puu kaatui talon päälle Kemijärvellä, Oulussa normaali kevättalven sää
13:13
Eduskunta hyväksyi ravintoloiden sulkemisen – pääministeri Marin tunnusti yritysten lisätukitoimien tarpeen
12:49
Toimittajamme paikalla: Thaimaan kone laskeutui Oulun lentokentälle, tarkastukset sujuivat ripeästi – "Hyvävointisen näköistä väkeä maskit päässä"
11:41
Uusimaa on nyt eristetty muusta Suomesta – tältä tiesuluilla näytti yöaikaan
11:38
Suomen rajat sulkeutuivat äkillisesti – operaatioon osallistuvat kertovat, millaista on valvoa Suomen ja Ruotsin rajaa Torniossa
11:28
Aamuyhdeksään mennessä yli 120 käännytetty ja yksi sakko annettu – Uudenmaan rajojen valvonta on täydessä käynnissä
102
Presidentti Niinistö moittii Ilta-Sanomissa kovin sanoin kansalaisia, jotka eivät tottele koronaohjeita: "Minä en sellaista halua ollenkaan hyväksyä"
43
"Maailma ei palaa ennalleen", sanoo EU-komissaari Jutta Urpilainen – Eurooppa on komissaarin mukaan nyt joukkue, jolla on sama maali
41
Krabista Ouluun palaavat matkustajat joutuvat tarkkaan syyniin –  "Kukaan ei saa lähteä kentältä tai myöhemmin muualta Oulusta julkisilla liikennevälineillä"
29
Pohjois-Pohjanmaalla viisi uutta varmistettua tartuntaa – yksi henkilö tehohoidossa Oulussa
28
Mies kaahasi järjetöntä ylinopeutta Oulun Pohjantiellä, ylitystä liki sata kilometriä tunnissa – myös lukuisat rattijuopot työllistivät poliisia
21
Halla-aho: Maahanmuuttajista apu maatilojen työvoimapulaan – "Sopivat kuin nyrkki naamaan"
19
Raskaat tie­su­lut ko­hoa­vat jo Uu­den­maan ra­joil­le – Poliisi val­mis­tau­tuu his­to­rial­li­siin tar­kas­tuk­siin, kun Uusimaa suljetaan muusta Suomesta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Lapissa ja Koillismaalla luoteistuuli on tänään voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Ruohikkopalojen vaara on suuri maan etelä- ja länsiosassa sekä Etelä-Savon maakunnassa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maatilalle töihin

Aina nämä työnvieroksujat jotain keksii. Kaupungissa ei voi tietenkään myöskään töissä käydä kun tiet pölisee ja on auto... Lue lisää...
Pekkaxy

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

28.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image