Oulu

Il­mas­ton­muu­tos on nuorten suurin yh­teis­kun­nal­li­nen huolenaihe, kertoo tuore tutkimus – "Kanavoikaa teinikapina taisteluun il­mas­ton­muu­tos­ta vastaan, älkää vanhempiinne"

Eeli Takalo (vas.) ja Roope Järvinen pyöräilevät mielellään koulumatkat Pohjankartanoon. Järvinen käyttää vapaa-ajalla kulkemiseen joukkoliikennettä. KUVA: Jukka Leinonen
Oulu 3.2.2020 6:00
Elina Ursin

Kun nuorille annetaan tilaisuus kertoa näkemyksiä ja mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, saa roppakaupalla harkittuja ja perusteltuja vastauksia.

Madetojan musiikkilukion abilla Ella Limingojalla, 18, on nuorille varteenotettava toivomus.

– Kanavoikaa teinikapina taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, älkää vanhempiinne.

Viisi eri ikäistä nuorta kertoo omista keinoistaan ja ajatuksistaan ilmastonmuutokseen liittyen.

Tänään alkanut Sanomalehtiviikko pureutuu ilmastonmuutosuutisointiin.

Sanomalehtien Liiton Kantar TNS:ltä tilaamassa Nuoret, media ja ilmastonmuutos-tutkimuksessa selvitettiin nuorten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta sekä ilmastouutisoinnista.

Kyselyn mukaan yli puolet 13–18-vuotiasta nuorista kokee, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi ilmastoasioissa.

Iästä riippumatta ilmastonmuutos on selkeästi nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe.

Ilmastonmuutoksesta ei voi puhua liikkaa

Pohjankartanon koulussa sekä Madetojan musiikkilukiossa ilmastonmuutosta on käsitelty oppitunneilla, mutta myös muissa yhteyksissä.

Ruokahävikin vähentämiseksi ruokalan seinällä oleva juliste kehottaa syömään lautasen tyhjäksi, ja lukion oppilaskunnan hallituksen ylläpitämä Mad lukiolaiset Instagramissa kannustaa nuoria kestävään kuluttamiseen kertakäyttökulutuksen sijaan, kertoo oppilaskunnan hallituksessa vaikuttava Limingoja.

Hugo Haukkamaa, 17, on opiskellut lukion maantiedon ykköskurssilla luonnonkatastrofien syntyä.

– Opettaja on antanut lisätietoa siitä, miten ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonkatastrofeja. Ainakaan vielä en ole saanut liika-annosta aiheesta.

– Ottakaa meidät mukaan keskusteluun ja kuunnelkaa nuorten mielipiteitä, toivovat oululaisnuoret Hugo Haukkamaa (vas.), Ella Limingoja, Roope Rautio, Roope Järvinen ja Eeli Takalo (oik.). KUVA: Jukka Leinonen

Vaikka Ilmastonmuutosta on käsitelty paljon mediassa ja somessa, Roope Raution,16, mielestä rummutus saa jatkua voimakkaana.

– Ilmastonmuutoksesta ei voi puhua tai kirjoittaa liikkaa. Huolestuttavaa on se, että päätösvalta politiikassa on huomattavasti meitä vanhemmilla ihmisillä.

– Oulun kaupunginvaltuusto päätti sitä ja tätä, mutta harvoin lehdissä kerrotaan, mitä Oulun nuorisovaltuusto päätti tai kahdeksantoistavuotias Ella sanoi, Haukkamaa kritisoi.

Tutkimuksen mukaan nuoria kiinnostaa selkeästi eniten mediasisällöt, joissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. He toivovat medialta myös perustietoa siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä siitä voi seurata.

Ilmastouutiset herättävät nuorissa ennen kaikkea halua toimia tai tehdä asialle jotain. Toisaalta ne herättävät myös ahdistusta sekä kiinnostusta.

– Nuoret toivovat ilmastouutisilta ratkaisuja ja tahtoisivat, että heidän äänensä kuuluisi vahvemmin mediassa. On tärkeää, että ilmastouutisoinnissa on mukana myös toivoa ja sen avaamista, mitä nuoret voivat asialle tehdä, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo.

Esikuvana Greta Thunbergin ilmastolakko

Kahdeksasluokkalaisen Roope Järvisen, 14, mielestä Greta Thunbergin ilmastolakko oli monelle oululaisnuorelle hetki havahtua ja miettiä omaa suhdetta sekä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Ilmastolakko keräsi satoja lapsia ja nuoria Oulun kaupungintalolle vaatimaan muutosta viime vuoden elokuussa.

Thunbergin viesti on purrut ja Järvinen on tehnyt omat valintansa.

– En syö eläinperäistä ruokaa. Kun eläimille aiheutetaan kärsimystä, se taistelee minun moraalisia arvoja vastaan. Lihantuottaminen lisää myös haitallisia päästöjä.

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista on toiminut jollain tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kierrätys, valojen sammuttaminen sekä ruokaan ja muuhun päivittäiseen kuluttamiseen liittyvät valinnat ovat yleisimpiä nuorten käyttämiä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kyselyyn vastanneista nuorista 44 prosenttia on joko osallistunut tai suunnitellut osallistuvansa ilmastolakkoon itse tai koulussa.

Järvinen seuraa ilmastonmuutoksesta kirjoitettuja juttuja ja uutisia netistä muun muassa Ylen sivuilta. Ilmastonmuutos on myös noussut keskusteluissa esille kotona.

– Netistä löytyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Olen lukenut juttuja, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset teilataan tai on käytetty vaikeaa terminologiaa, sanoja, etten ymmärrä mistä on kyse.

Tutkimuksen mukaan lähes kaikki nuoret ovat kohdanneet medioissa ilmastonmuutoksen liittyviä sisältöjä.

Nuoret luottavat ennen kaikkea kodissa ja koulussa saatuun ilmastotietoon. Seuraavaksi luotettavimpina tietolähteinä he pitävät televisiota ja sanomalehtiä.

Nuoret ovat ilmastouutisointiin varsin tyytyväisiä: yli puolet nuorista kokee, että mediat ovat onnistuneet ilmastouutisoinnissa hyvin.

Valtaosa nuorista kokee, että eri lähteistä voi saada ristiriitaista tai erilaista tietoa ilmastonmuutoksesta – tätä mieltä on yli 80 prosenttia vastanneista. Kaksi kolmasosaa nuorista osaa arvioida mikä ilmastotieto on luotettavaa ja mikä ei.

Tulemme kokemaan ilmastonmuutoksen nahoissamme

Nuoret ovat voimakkaasti sitä mieltä, että ilmasto ei kestä nykyisiä elämäntapojamme ja kaipaavat poliittisia toimia asian ratkaisemiseksi, mutta uskovat myös siihen, että jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen.

– Jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, suuri osa maapallosta muuttuu elinkelvottomaksi. Voi olla, että ruoka ei riitä kaikille. Se voi tapahtua minun elinaikana, Järvinen pohtii.

Haukkamaa on puolestaan huolissaan luonnon ja sääolosuhteiden mullistuksista.

– Eläinlajeja kuolee, eikä meidän lastenlapset ehdi kokea valkeaa talvea.

Koska aika käy vähiin, Limingoja, Järvinen, Rautio, Haukkamaa ja Eeli Takalo, 13, toivovat poliitikkojen ja suuryritysten tekevän tulevaisuuden päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Politiikassa millään muulla asialle ei ole merkitystä, jos me kaikki kuolemme. Me olemme se sukupolvi, joka tulee kokemaan ilmastonmuutoksen nahoissamme.

Sanomalehtiviikon teemana ilmastonmuutos

  • Tänään alkanut Sanomalehtiviikko pureutuu ilmastonmuutosuutisointiin
  • Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimus on osa koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa.
  • Mediakasvatuksen teemaviikko antaa työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
  • Kantar TNS toteutti Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta 27.11.–4.12.2019 web-kyselynä Kantarin vastaajapaneelissa.
  • Tutkimukseen vastasi 770 nuorta.
  • Vastaajajoukko edustaa 13–18-vuotiaita suomalaisia sukupuolen ja iän mukaan.

Lisätietoa Sanomalehtiviikosta, sanomalehtiopetuksessa.fi/sanomalehtiviikko

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (71)

Ilmasto muuttuu ihmisestä huolimatta. Dinosauruskaudella oli paljon lämpimänpää kuin nyt. Ilmastovouhkaus on ilmanaikuista näpertelyä. Jos halutaan jotain tehdä ilmastolle niin se on metsäpalojen ja tulivuorten päästöjen putsaus ilmakehästä. Sillä on merkitystä. ja se on sitten insinöörien hommaa. Nuoret voivat elää huolettomana. Heitä on turhaa syyllistää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viisas Esko Valtaoja sanoi osuvasti, että ilmastonmuutos on totta ja ihmisen aiheuttama, vaikka hassut setämiehet ja maksetut lobbarit mitä kirjoittaisivat. Niinpä nuoret eivät mene halpaan, hehän ovat tulevaisuudessa nauttimassa tai kärsimässä tämän päivän päätöksistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esko on viisas mies mutta ei sentään tiedä kaikkea hänkään. Mutu on mutua. Todisteet kun puuttuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä setämies. Yhtään todistetta ei puutu. Käynnissä oleva nopea ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama, ja jos muutos saa jatkua nykyisellään, seurauksena on nykyisen sivilisaation romahdus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei taas näitä.. mutta ookoo, kun kerran olet noin 'varma' niin tässä sullekin haaste: Esitä viittaus tutkimukseen, joka yksiselitteisesti todistaa, että ihmiskunta on muutoksen takana.
Tähän mennessä, vuosien ajan tähän kysymykseen olen saanut aina saman vastauksen: 'dataa löytyy paljon, kato netistä' tai 'suurin osa asiantuntijoista on sitä mieltä'.
Minusta on suurta idiotismia väittää jotain näin perustavaa ilman, että pystyy perustelemaan väitteensä faktapohjaisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eivätköhän setämiehetkin jo usko, että se on ihmisen aiheuttama. Ja se on helppo uskoa, että nuoret ovat valmiita luopumaan oikeuksistaan ja mukavuuksistaan ilmaston ja muun ihmiskunnan hyväksi, tarvitaan vain hyviä ja kannustavia johtajia, jotka saavat ihmiset elämään hyvinkin niukalla, kuten Pohjois-Koreassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No, esittäkää nyt ne faktat vihdoinkin tähän ilmasto vouhotukseen. Ei sellaisia ole. Toki, liuta "asiantuntijoita" voi lennellä pitkin maailmaa kokoustelemassa ja rupattelemassa keskenään kaikenlaista. Se jo kertonee siitä ettei ihminen vaikuta ilmastoon yhtään mitenkään.
Se taas että jos tuulee pohjoisesta, tulee kylmä, jos tuulee etelästä tulee lämmin. Kuten nyt on menossa.
Siinä teille ilmastoa.
Sitten: Grönlannista höpöttely taas...Kannattaa katsoa millaset kelit sielläkin paikkapaikoin on nyt juuri, sellaset -50/60 pakkasta.
Vetäkäähän happea ja lopetetaan tämä nuorison pelottelu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Internet tuottaa isomman hiilijalanjäljen kuin koko maailman lentoliikenne. Internetin kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääasiassa kahdesta osasta: fyysisten tietokoneiden, älypuhelinten ja palvelinten tuottamisesta ja kuljettamisesta, sekä käytössä olevien laitteiden ja dataa varastoivien palvelinten jatkuvasta lataamisesta ja pyörittämisestä. Yhä suurempi ja jatkuvasti kasvava määrä dataa taltioidaan verkkoon muun muassa sosiaalisen median, musiikin, videoiden ja kuvien, sähköpostin ja valuuttaliikenteen muodossa. Kaiken tämän datan säilyttäminen ja hyödyntäminen vaatii massiivisia määriä energiaa. Esimerkiksi joka ikinen yksittäinen hakukoneella tehty haku työllistää useampia servereitä, kuluttaen näin niiden kaikkien virtaa.

Vielä konkreettisemmin: yksi Google-haku tuottaa 0,2–7 grammaa hiilidioksidia. Seitsemän gramman päästöt aiheutuvat myös vesikannullisen keittämisestä tai henkilöauton ajamisesta 16 metrin matkan. Yhden sähköpostiviestin lähettäminen tuottaa noin neljä grammaa hiilidioksidia, mutta suuren liitetiedoston kanssa sitä muodostuu jopa 50 grammaa. Ylivoimaisesti eniten hiilidioksidia tuottaa kuitenkin videoiden katselu, mikä on Youtuben ja Netflixin sekä vastaavien palveluiden suosion myötä myös tietoliikenneverkon suurimpia kuormittajia.

Että jos nuoriso todellakin välittää ilmastonmuutoksesta ja haluaa siihen vaikuttaa muutenkin kuin vain huuliaan heiluttelemalla, niin eikö kannattaisi jättää kaikenlainen turha surffailu, nettipelaaminen ja somettaminen pois? Joku lihan syönti on siihen verrattuna pikku juttu. Menisitte vaikka jonnekin pellolle potkimaan palloa kuten ennen vanhaan tehtiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuorisolle älypuhelinten tilalle pelkät peruspuhelimet. Myös tietokoneista pitäisi luopua. Tietokoneita löytyy akuuttiin tarpeeseen esim. kirjastoista ja peruspuhelimella voi soittaa kun tarve vaatii ja sen pitäisi riittää. Hyvä mieli tulee kun siten osallistuu ilmaston pelastamistalkoisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös pyörällä kaikki kouluun ja töihin. Ulkomailla ei enää lomailla kuin junalla! Ruokana syödään vain kotikunnassa kasvatettuja perunoita ja kotijärvestä pyydettyjä särkiä. Syksyllä sitten mustikkaan ja sienimetsään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hiilijalan jälki :)) Ei moni näytä ymmärtävän edes mitä se tarkoittaa.
Siihenkään ei tietokoneet tai puhelimet vaikuta ei niin tipan vertaa.
Mutta kivahan se on toistaa mitä joku on keksinyt, kuten tämän hiilijalanjälki sanan.
Tai muita kivoja viisaalle kuulostavia sanoja.
Miettikää nyt itse kuitenkin ennenkuin leikitte viisaampaa kuin olette

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallakorvauksia maksettiin ennen Pohjanmaan viljelyksille. Onneksi nyt kesän yöpakkaset ovat vähentyneet ja ruokatuotanto on saanut kasvaa kansallemme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Omassa nuoruudessani oltiin huolestuneita Vietnamin sodasta. Seuraavaksi oltiin huolestuneita Biafran nälänhädästä. Pidettiin näyttelyitä siitä kurjuudesta ja kerättiin rahaa. Seuraavaksi iski energiakriisi, kun polttoaineiden hinnat tuplaantuivat ja oltiin huolestuneita maapallon öljyvarojen riittävyydestä. Tässä ilmastohysteriassa on menty Suomessa liian pitkälle, kun sitä syötetään lapsille. Vanhempien ja aikuisten tärkein tehtävä on turvata lapsille turvallinen lapsuus, eikä hakea lasten hyväksyntää poliittisille mielipiteille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse tulin junaan mukaan kun peloteltiin aidsin tarttuvan kättelystä, sitten pelättiin ydinsotaa, happosateita ja otsonikatoa. Pari peloketta per vuosikymmen näyttää olevan aika normaali määrä. En olisi ikinä nuorena uskonut että pitäisi alkaa pelätä ilmastonmuutosta. Mikähän mahtaa olla seuraava median ja viranomaisten luoma pelkomme? Korona jää aika hetkelliseksi, veikkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kyllä se nuoruusiän kokemattomuuden ja tietämättömyyden mukanaan tuoma idealismi ja sinisilmäisyys siitä katoaa, kunhan ikää ja kokemuksia kertyy vähän enemmän ja somekuplat puhkeaa. Ennen ei ollut nykyisiä somekuplia vaan ajateltiin ihan jalat maassa, realistisesti jo nuoruusaikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tähän massiiviseen ilmasto jutuun pistetään paukkuja, mutta kuka käärii hillot?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdessäkään tekstissä eikä kyselyssä ollut maailman toiseksi eniten saastuttava eli vaateteollisuus. Jos nämä teinit aloittavat vaikka siitä ettei osteta vaatteita kun sitte vasta kun ovat käyttökelvottomia( itse olen tuhlannut 15€ viiden(5) vuoiden aikana) niin tämä voi vaikuttaa jos koko maapallon nuoret tekevät niin . Ja kännykät käytetään kuin myös tabletit. Ja tulevat mielenilmaukset muina päivinä kuin koulupäivänä, koska se on suurin syy että saa perjantaina koulusta vapaata. Sitte kun nämä on tehty, kysykää vahemmiltanne onko heillä varaa ostaa teille ja itsellensä se sähköauto. Minusta suurin osa nuorista vanhemmat kuljettaa kaikkiin harrastuksiin ja muihin tapahtumiin, eli pyörällä, kävellen, julkisilla tästä eteenpäin. Jos nämä toteutuu olette pelastaneet ilmastoa n. 0.0001 promillea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkuva talouskasvun tavoittelu ja rahanahneus tappaa enemmän. Huumeiden vahingot myös merkittävät

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyään pitää ihmisillä olla huolia ajan kuluksi.
Kun nykyään aika käy pitkäksi tekemisen puutteessa, niin täytetään se kaikenlaisilla huolilla. Ennen jokapäiväisen leivän hankkinen ja siihen liittyvä kova työ täytti elämän ajan, niin ei joutanut maailmaa murehtimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (71)

Uutisvirta

19:35
Somessa hitiksi noussut kuva rapusta, jossa ilmoitettiin lauluharjoituksista talon asunnossa ei ollutkaan aprillipila – lapun jättänyt Karita Mattila haastattelussa.
19:31
Kevään valmistujaisjuhlille etsitään uutta ajankohtaa – pääsykokeet halutaan yhä järjestää normaaliaikataulussa
19:20
Päivän kotoiluvinkki: Vaihda multa viherkasville ja kasvata itse minipaprikoita tai chilejä
19:16
Vainajaa ei enää pääse katsomaan ennen siunaamista – hautajaisissa kymmenen henkilön ylärajasta voidaan joustaa, muissa kirkollisissa tilaisuuksissa raja on tiukempi
19:04
Suomen kansalaisia on jumissa Venäjällä – helsinkiläinen Alla Stepanova odottaa viranomaisilta päätöstä, joka mahdollistaisi kaksoiskansalaisen paluun kotiin Tilaajille
19:00
Oulu Sinfonian käyrätorvisti Pasi Salminen harjoittelee korona-aikana kotonaan, koska "koripalloilijoille loistavalla 70 prosentin osumatarkkuudella muusikosta ei tule miljonääriä, vaan työtön" Tilaajille
18:36
Putin lupasi venäläisille palkallista koronalomaa kuun loppuun – auki jäi, mistä rahat palkanmaksuun otetaan
61
Vantaa tekee lentoasemalla koronatestejä, toimia harkittiin läpi maaliskuun, yli 200 000 matkustajaa ehti saapua, päätös vasta viime viikolla – "Tilanne ollut ministeriöjohtoinen"
59
Vastaanottoyksikön johtaja: Maahanmuuttovirasto on valmiina vastaanottamaan turvapaikanhakijoita Kreikasta, mikäli toimeksianto tulee
41
Välipäivän jälkeen taas kaksi uutta koronakuolemaa Suomessa – tauti on vaatinut nyt 19 ihmisen hengen
39
Koronatartuntojen määrä kääntyi uudelleen nousuun - tartuntoja tulee lisää nyt eri puolilla maata
36
Etäopetuksen laatuun tulee kiinnittää huomiota – etäopetusta ei ole se, että Wilmassa lähetetään ohjeita ja kirjalliset vastaukset pyydetään palauttamaan Wilmaan Lukijalta
33
Pohjois-Pohjanmaalla kolme uutta koronatartuntaa, hoidossa edelleen neljä potilasta – OYS siirtää kiireettömiä vastaanottoaikoja syksylle
29
Osingot tulisi maksaa – osinkotulot ovat monelle tarpeellinen lisä jatkuvasti ostovoimaansa menettävän eläketulon jatkeeksi Lukijalta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi keskiyöstä alkaen Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

332 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siipeilijöitten ytk.kassa ei pysty maksamaan työttömille korvauksia ajoissa??Puhkeaako kupla??

YTK:n kyvyttömyys maksaa normaalisti siipeilijöiden päivärahaa osoittaa, että työnantajien perustama YTK on keskittynyt... Lue lisää...
Kupla puhkeaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image