Oulu

Iilimato on yleistynyt jälleen Suomessa – pohjoisessa voi törmätä he­vos­juo­tik­kaa­seen

Hevosjuotikasta on löydetty muun muassa Pyhäjoesta. KUVA: Maija Aho
Oulu 22.7.2019 15:41
Taina Virolainen

Verijuotikas eli iilimato on runsastunut viime vuosina Suomessa. Yli-intendentti Risto Väinölä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisesta Keskusmuseosta kommentoi, että verijuotikkaasta on tullut enemmän havaintoja kuin pitkään aikaan.

Tumma, pitkittäisjuovainen verijuotikas voi olla jopa 15-senttinen ja se imee verta veteen menevistä.

– Se tarvitsee veriaterian lisääntyäkseen aivan kuin hyttynen.

Väinölän mukaan sata vuotta sitten verijuotikas oli yleinen Suomessa, sillä sitä käytettiin lääkinnällisesti. Madot olivat apteekkitavaraa. Juotikkaita pistettiin imemään potilaan verta, niiden syljestä erittyy hirudiinia, joka muun muassa estää verta hyytymästä. Iilimatoa käytettiin "pahan veren imemiseen".  

– Verijuotikasta levitettiin uusiin paikkoihin Suomessa, sillä siitä oli taloudellista hyötyä apteekkitavarana.

Verijuotikas kuitenkin harvinaistui jo 1950-luvulle tultaessa. Iilimatojen elinolot muuttuivat, kun karja ei enää kahlannut rantavesissä.

– Verijuotikas on ainoa mato, joka luokitellaan uhanalaiseksi Suomessa.

Väinölän mukaan verijuotikaskanta on säilynyt Ahvenenmaalla ja havaintoja on tullut myös Turun seudulta.

– Lounais-Suomesta on tullut tietoa tapauksista, jossa on menty kahlaamaan veteen ja  verijuotikkaat ovat uineet kohti.

Iilimato voi elää yli 15-vuotiaaksi

Yli-intendentti Risto Väinölä ei usko, että Oulun korkeudella ja muualla pohjoisessa esiintyisi iilimatoja.

Sen sijaan pohjoisessa voi törmätä hevosjuotikkaisiin, joka on myös suurikokoinen juotikas. Sekin voi tarttua ihmisen ihoon, mutta verta se ei kykene imemään.

Hevojuotikas on suuri ja tumma, mutta sillä ei ole oransseja tai ruskeita pitkittäisjuovia selässään kuten verijuotikkaalla.

Suomessa elää Väinölän mukaan alle 15 juotikaslajia. 

– Niillä on hyvin erilaisia elintapoja, mitä ne syö ja missä ne esiintyvät.

Esimerkiksi mutapohjalammet eivät ole Väinölän mielestä automaattisesti verijuotikkaan elinpaikkoja. Iilimato elää matalissa ja runsaskasvustoisissa makean veden lammissa ja viihtyy pohjassa ja vesikasveissa. Se voi elää yli 15-vuotiaaksi.

Väinölä mainitsee myös kalajuotikkaan, jonka voi löytää kalan pinnalta. Se on kuin mittarimato, joka raahautuu imukupeillaan.

– Kun kääntelee rantakiviä tai laudanpätkiä rannalla, voi löytää pienempiä juotikkaita.

MAINOS

Kommentoi

Ainut paikka missä olen törmännyt nuihin oli 80 luvulla pyykösjärvessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kesäsiirtolassa 60-luvulla, tuli hevosjuotikkaat tutuiksi. Eivät tarttuneet ihmisiin ja kelpasivat muurahaisille. Järven rantavedessä
myös verijuotikkaita, jouhimatoja!, vesiskorpioni, punaisia "punkkeja" ja vesihämähäkkejä. Biologia aina kiinnostanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Iilimadot ovat luonnonparannuksessa yhtä hyödyllisiä kuin leveät heisimadot ja kärpäsen toukat. Iilimadoilla voidaan korvata kuppariämmä, kuten kirj.prof.Kalle Päätalon ja Posion Reino Rinteen tuotannossa. Kärpäsen toukkia on käytetty Kalevalan ajoista haavakuumeista toipuneiden Väinämöisen, Joukahaisten, Kullervojen tms amputoitujen raajojen ja haavamätimisten kuolleen kudoksen helppoon poistoon ja nykyisin vastaavaan kirurgin kanssa ja ilman. Leveät heisimadot toimivat vatsan ja suoliston täytteenä ja olivat väistämättömiä katovuosina ja nälkäaikoina. Kalle Päätalon vanhan kansan konsti niiden karkotukseen oli veden juonti aamun ensimmäisenä ateriana, mikä vaati pariviikkoa tai useamman. 1930-luvulla käyttöön tullut lääke tepsi vuorokaudessa. Karjalan sotateillä kaikissa kaloissa oli heisimatoja ja ison kalan saattoi olla metrejä. Jotkut söivät niitä pienien annosten takia muun sopan joukossa. Jotkut raakoina saadakseen matotartunnan ja päästäkseen poliklinikalle ja sotasairaalaan kuntoutukseen. Ministeri Matti Ahteen pihapiirissä asunut teollisuus neuvos T. Tönning kertoo kolmiosaisissa muistelmissaan sotaretkestään ja omastakin nälkiintymisestään, alipainostaan ja syöttösairaalassa olostaan. Kalle Päätalolla oli samankaltaisia juttuja 6 osaisessa 1939-45 sotaretken aikana. Puu-Tuirassa asui useita postimestareita, ylipostimiehiä, postiesimiehiä ja postin kannon työntekijöitä. Erään poika kertoi isänsä kuullen mökillä , että pitää odottaa että isä käy hyyssissä, jos tullee isoja matoja on rapujen verosta herkkua, jos pieniä niin päästään ongelle. Poika ja naapurin penskat pääsivät myös heidän kaupunki asunnollaan hyyssiin, että pihspellolle ja naapureille saadaan luonnon lannotetta. Poika erehtyi viisastelemaan isälleen, seurasi kuin Vaahteramäen Eemelin poistuminen vajaan vuolemaan puu-ukkoa. Kysyessämme vähän ajan kuluttua asiasta , kyse oli kuulemma sisä- ja ulkovessan käytöstä lannoitteiden tuotantoon . Kalle Päätalolla oli vastaava juttu, kun Hilturannan isäntä Hiltu-Iikka suositteli ja pakotti vieraansa, työntekijänsä maataloussesonkeina ja kunnan asioissa vierailleet ja kunnan lupia ja jauhoihin oikeutetut vastaavaan operaatioon , ellei ollut Pää-Kallio-Kallen selityksiä 1919-39-44-54-89/91 ja Pölhökantona Iijoki-sarjan osaan. Joka Päätalo päivillä ja muissa sessioissa oli omat versionsa . Myös Kallen sukulaisilla, työtovereilla ja muilla oli omia versioitaan. Iilimadoilla ja juotikkailla oli myös omia muita käyttötarkoituksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Penskana Nivalassa 60-luvulla ja 70-luvun alkupuolella kun uitiin Kalajoessa niin siellä oli paljon noita mustia matoja jotka tarttui ihoon. Sanottiin niitä iilimadoiksi mutten oikeastaan tiedä oliko ne niitä vaiko hevosjuotikkaita. Olivat yleensä alle 10cm pitkiä. Mun mielestä ne aika lailla katosivat kun joki niihin aikoihin ruopattiin ja pilattiin isoksi kanavaksi vesivoimalaitoksia varten. Jos ovat uhanalaisia niin mun puolesta saavat kyllä kuolla sukupuuttoon, ällöjä otuksia :-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Yli-intendentti Risto Väinölä ei usko, että Oulun korkeudella ja muualla pohjoisessa esiintyisi iilimatoja."

Paljon mahdollista, mutta vielä 60-luvulla ainakin niitä vielä oli Oulunkin seudulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

70
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää
50
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
44
Oulun Allas Sea Poolin aikataulua jatkettiin vuodella – nyt merikylpylän arvioidaan avautuvan keväällä 2021
42
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
19
Sykkelit saadaan viimein käyttöön ensi viikolla, viimeiset kaupunkipyörät asennetaan paikoilleen viikonlopun aikana
18
EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut ensin myönteinen, sitten kielteinen vaikutus
17
Oulu palkkaa ulkopuolisen selvittäjän etsimään säästökohteita – "Oulu ei ole mikään kriisikaupunki, mutta työtä pitää tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työssä käyvät, tykkäätkö työstäsi?

En tykkää. Eikä se johdu työpaikasta tai sen huonosta ilmapiiristä. Työnteko ei vain kiinnosta. Raha ainoa motivaattori ... Lue lisää...
Patonki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image