Kulttuuri

Urkujen soittaminen ei katso ikää – oululainen Emilia Soranta vetää pi­lot­tip­ro­jek­tia, jossa hän opettaa urkujen soittoa lapsille

Remu Jylhä, Oiva Tanhuala ja Eeli Järvirinne säestävät Ukkosmyrsky-laulu. Urkuopettaja, kirkkomuusikko Emilia Soranta on koko ajan tukena. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kulttuuri 15.10.2019 7:14
Pia Kaitasuo

Oululainen kirkkomuusikko Emilia Soranta kehittää lapsille ja nuorille sopivaa opetusta pilottihankkeessa. 

Takavuosina moni opetteli kosketinsoittamisen alkeita Thompsonin pianokoulun Pienet sormet soittamaan -vihkosta.

Sama teema on tällä hetkellä totta joukolle oppilaita oululaisesta Lintulammen koulusta, tosin tällä kertaa myös jalat soittavat.

Ainutlaatuinen hanke näet haki keväällä halukkaita ottamaan tuntua urkujen soittamiseen.

Neljältä 2.–3.-luokalta löytyi 16 innokasta, jotka ovat nyt syksyn mittaan saaneet soitonopetusta kerran kahdessa viikossa.

Kyse on pilottihankkeesta, jossa ideana on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua urkujen soittoon siten, että aikuinen on niin opastamassa kuin mukana musisoinnissa.

Lintulammen oppilaiden ohella hankkeessa ovat mukana Karjasillan seurakunnan lapsi- ja nuorisokuorot.

Kaikkiaan mukana on lähes 40 lasta ja nuorta. Nuorimmat ovat neljävuotiaita, vanhin 19-vuotias.

Hanke on kirkkomuusikko Emilia Sorannan käsissä.

Soranta, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta valmistunut musiikin maisteri, on lähtenyt rohkeasti tarjoamaan urkuja, aikuisten soittimeksi miellettyä soitinta, haastavalta vaikuttavalle ikäryhmälle.

– Halusin yhdistää oman soittimeni urut, kiinnostuksen kohteeni improvisaation ja lasten musisoimisen.

Hän tuottaa hankkeessa käytettävän oppi- ja nuottimateriaalin sovittamalla ja säveltämällä samalla keräten kokemuksia uudenlaisen toimintamuodon mahdollisuuksista.

Lintulammen koulun 2A-luokka opettajineen oli torstaina musisoimassa Karjasillan kirkossa. Osaa lauluista säestivät oman luokan urkuoppilaat, osassa soitettiin mukana. Emilia Soranta neuvoi, miten chimes-kellot saadaan soimaan. –Nosta kello kasvojen eteen, kopauta sitä eteesi kuin seinään ja hiljennä kädellä. KUVA: Jarmo Kontiainen

 

– Koululaisten kanssa materiaalina on ollut ihan tutut lastenlaulut. Seurakunnan kuorolaisten kanssa mukana on myös hengellistä ohjelmistoa, ja molempien kanssa aletaan valmistella joulumusiikkia, Soranta kertoo.

– Tunneilla tutkitaan myös urkuja ja niiden tekniikkaa, urkujen sisässäkin käydään.

Sikäli poikkeuksellista tämä opetus on ollut, että läksyjä ei anneta.

Tavoitteet on silti asetettu, Soranta sanoo.

– Kukin oppilaista valmistelee joulukirkkoon säestyksen tai oman soolotehtävän.

Soranta korostaa, ettei musiikkitaustaa tai erityistä musikaalisuuttakaan tarvita.

– Lähdemme rakentamaan musiikkia yhdessä, ja kaikille on löytynyt sopivaa soitettavaa.

Toiset ovat olleet rohkeampia, toisia Soranta on tukenut konkreettista tuntumaa soittimeen haettaessa.

– Jonkun kanssa on soitettu aluksi käsi käden päällä.

Kullekin taataan sellaista soitettavaa, joka sopii hänen motivaatiolleen ja taidoilleen.

– Jollekin pienelle soittajalle pitkä äänikin voi olla riittävän haastava.

Soranta teki sovitukset ennen lasten tapaamista, mutta on tehnyt tarvittaessa muutoksia tai vaihtanut laulua kokonaan.

– Samoja liikeratoja ja lihasmuistia toistetaan seuraavissakin lauluissa, joulukirkkoon tulevissa.

Koska ei myöskään voida olettaa, että lapsi osaisi lukea nuotteja, Soranta on ottanut käyttöön värisymbolit.

Koskettimilla ja jalkiossa on värillisiä tarroja ohjaamassa.

Lapsisoittajia mahtuu urkupenkille useampi.

– Väliin heitä on ollut neljäkin, Soranta mainitsee.

Onko urkujen soittamisessa joitain fyysisiä rajoitteita? Esimerkiksi urkupenkiltä jalkiolle on matkaa.

Emilia Soranta vakuuttaa, ettei sekään hankaloita.

– Yhteissoitossa aina joku yltää jalkiolle. Meille Karjasillalle on tosin hankittu myös lastenjalkio, ainoa laatuaan Pohjois-Suomessa.

Soranta ohjaa oppilaita yhteissoiton aikana ja huolehtii pienimpien kanssa soitettaessa myös tekniikasta kuten äänikertojen valinnasta.

Äänikerta on urkupillien sarja, jolla on sama äänenväri. Äänikertoja vaihdellaan yleensä soittopöydässä olevilla rekisteritapeilla, mutta Karjasillan uruissa ne korvaa koskettimisto.

– Vanhimmat oppilaista hoitelevat jo itse rekisteröintiä eli äänikertojen valintaa sekä äänenvoimakkuutta säätelevän paisutuskaapin käyttöä.

Pilottihanke päättyy joulukuussa, mutta Sorannalla on laajempikin tavoite.

– Haluan luoda konseptin, jonka perusteella tällaisen toiminnan voisi aloittaa missä tahansa seurakunnassa.

Ystäväni on kuin villasukka -säestys oli Lotta Hämeenniemen (vas.), Tilda Järvenpään ja Krista Pajusen vastuulla. Emilia Soranta auttoi tarvittaessa. KUVA: Jarmo Kontiainen

Samalla hän pyrkii aloittamaan tohtoriopinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla.

Lasten tavoitteellinen urkujensoiton opetus tarvitsee oman oppikirjansa, Soranta tähdentää. Muualla sellaisia jo on.

– En ole perehtynyt vielä muiden luomaan teoriaan, vaan olen halunnut testata, pystynkö tuottamaan sitä itse.

Sorannan pyrkimys on tunnustettu jo muidenkin mittapuulla: hän sai hankkeeseen Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahan.

Rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat kirittämässä päämäärään, voi todeta.

– Tähänastinen on ollut tulosta hienosta yhteistyöstä niin Lintulammen koulun kuin seurakunnankin kanssa, hän kiittelee.

Julkiset maistiaiset ovat tarjolla torstaina 17. lokakuuta Karjasillan seurakunnan lapsi- ja nuorisokuorojen Sydämeni on levollinen -konsertissa kello 18 alkaen ja kello 19 alkaen Kolmen vartin musiikkimessussa.

Kirkon parvella tapahtuva kuorolaisten urkumusisointi toistetaan videotekniikan avulla kirkkosaliin.

Pillit soivat paineesta

Urut on yhdistetty puhallin- ja kosketinsoitin, jossa on paineilman avulla soivat pillit.

Se muodostuu pillistöistä, ilmanantolaitteista ja koneistosta, joka käsittää myös soittopöydän.

Pillit on valmistettu puusta tai metallista ja yleensä kumpiakin käytetään urkuja rakennettaessa.

Urkuja soitetaan sormin koskettimistolla, joka muistuttaa ulkoisesti esimerkiksi pianon koskettimistoa.

Useimmissa uruissa on myös jalkiokoskettimisto, joka muistuttaa sormiokoskettimistoa, mutta on luonnollisesti suurempi.

Urut on läntisen kirkon jumalanpalvelusten keskeinen soitin. Varsinaisen urkumusiikin ohella sillä säestetään virsiä ja suurempia vokaaliteoksia.

Myös suurissa konserttisaleissa voi olla urut, sillä niitä käytetään myös sinfoniaorkesterin soittimena.

Pilottihanke

Lapset ja nuoret urkupenkille -hanke alkoi toukokuussa ja jatkuu joulukuuhun.

Yhteistyökumppaneita ovat Karjasillan seurakunta, Lintulammen koulu, Oulun konservatorio sekä Lasten kulttuurikaupunki Oulu.

Hanketta tukee Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto.

Nuoria urkureita voi kuulla esimerkiksi 17.10. kello 18 Karjasillan kirkossa ja 11.12. kello 18 Pyhän Andreaan kirkossa.

MAINOS

Kommentoi

Tuo musiikki kutsuu minua. Urkujen soinnissa kuulen vuosisatojen viestin, jopa ajalta jolloin mekaaninen, tylsä musiikki oli vielä vain painajaisissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä. Digitaalisuus on kasvussa. Urutkin ovat mitä suuremmissa määrin digitaalisia. Se on hyvä jatkumo lasten tietokonepelien pelaamisen ohessa..

tietokonepelit pikkuhiljaa jäävät ja alkaa tulla kiinnostusta toisenlaiseen itsensä toteuttmiseen. Lasten harrastaminen tarvitsee uusia oivalluksia, mistä urkujensoitto on varmasti tulevaisuuden trendi, ja on luonteva pohjoisen kirkkomusiikki kulttuurin näkökulmasta.

Se on suht hiljaista ja fyysisesti kevyempää harrastamista, verrattuna esim. pianon tai viulun soittoon ja siten tulevaisuuden toivo myöskin monelle!!

Mahtava homma ja tsemppiä Emilia Sorannan työlle! Toivottavasti konsepti laajenee maakunnissa, koska innokkaita opiskelijoita varmasti löytyy!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Se on suht hiljaista"

Riippuu ihan siitä, mitä ja miten äänikertoja ja urkujen voimaa käyttää. Tarvittaessa voidaan soittaa hiljaa, mutta jos laitetaan päälle esim. tutti, silloin kaikki äänikerrat soivat yhtä aikaa, joten hiljaisuudesta ei enää ole tietoakaan.

"fyysisesti kevyempää harrastamista, verrattuna esim. pianon tai viulun soittoon"

Millä perusteella muka?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

nykyvanhempien hermo ei kestä pianon rämpytystä ja urut voidaan tod säätää siten, että se ei rassaa kenenkään hermoja ja kuulokkeita käyttäen äänet saa pois kokonaan. Toki volumiakin löytyy, kun haluaa ja tarvitsee

Pianon kosketusta ajatellen, urkujen soittaminen ei vaadi juurikaan voimaa, sillä kosketus on kevyt.
Itse lopetin viulun soiton, koska kroppa ei vaan jaksanuta / kestänyt seurata nuotteja ja samalla jännittää sekä jousta, että viulua leuan alla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Pianon kosketusta ajatellen, urkujen soittaminen ei vaadi juurikaan voimaa, sillä kosketus on kevyt."

Tämäkin riippuu uruista. Tavallisissa uruissa kosketus on hyvinkin jämäkkä, ja vaatii napakkaa sekä voimakasta kosketusta, jotta äänet syttyvät täsmällisesti. Esim. pneumaattisissa uruissa kosketus taas on veltto ja hidas ja "kevyt". Mitä tulee pianon ääneen, niin sekin on säädettävissä mm. intonoimalla sekä koneiston säädöillä - ja toki pianoitakin on ihan erilaisia - halpoja "kangaspuita" sekä sitten oikeita instrumentteja, joiden ääni hivelee korvia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirkkourut on hieno ja vaikuttava soitin. Toivottavasti osa näistä lapsista ja nuorista innostuu urkujen soittamiseen. Taidemusiikin suurimpiin säveltäjiin kuuluva Johann Sebastian Bach soitti urkuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisipa muuallakin joku joka opettaisi. Minun pikkupoika soittaa urkuja, joko tuttuja lauluja tai sitten kehittelee omaa musiikkia. Hän tarvitsisi jonkun opettamaan lisää, niin innostus säilyisi. Hyvä että joku on hoksannut tuon lasten opettamisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:57
Mitä ihmettä – Suomessa rekisteröitiin joulukuussa uusia henkilöautoja 33,2 prosenttia edellisvuotta enemmän
14:29
Vegaaniruuan tarjoamisessa päiväkodeissa suuria vaihteluita Suomen sisällä – Helsingissä perheet voivat ilmoittaa syövänsä vain vegaaniruokaa, Oulussa tällaista vaihtoehtoa ei ole
14:03
Johaug tuplasi etumatkansa ja juhli voittoa – Pärmäkoski ei pysynyt Östbergin kyydissä
12:19
Mies laittoi toisen miehen kuvan Facebook-ryhmään ja väitti sarjakuristajaksi – Rovaniemen hovioikeus tuomitsi maksamaan sakkoja ja korvauksia
11:43
Vanhat kuvat: Nuorten yöelämä oli hurjaa 90-luvun ja vuosituhannen vaihteen Oulussa - kaduilla parveilua ja biletystä
11:13
Traktoria ohittanut henkilöauto ajoi ojaan Muhoksen ja Utajärven välillä – matkustajat pääsivät pois autosta omin voimin
10:44
Nainen hur­jas­te­li 50 km/h yli no­peus­ra­joi­tuk­sen Muo­nios­sa – Ajo­kiel­lon pituus selviää myö­hem­min
133
Kysyimme, onko työaika Suomessa liian lyhyt – "Vastaus riippuu paljon siitä, minkälaisesta työstä puhutaan"
52
Pimeät katuvalot ovat kulkijoiden riesana Oulussa – ledeissä ongelmia aiheuttaa lamppujen huolto
24
Mikko Rautalin opettaa nuoria sairaalakoulussa – Aknestikin ex-rumpali antaa kaikille perheille yhden vinkin: "Voisi olla ihan hyvä, että kotona keitetään pottuja neljän aikaan"
22
Oululaiset eivät ole ottaneet kultuuripääkaupunkihanketta omakseen Lukijalta
20
Harry ja Meghan menettävät kuninkaalliset tittelinsä eivätkä saa enää valtion varoja – Kuningatar Elisabet: "Tuen heidän toivettaan itsenäisemmästä elämästä"
17
Kärpät palasi voittojen tielle, mutta Ässät järjesti Porissa hikisen ja stressitasoja nostaneen puhteen – ykkösnyrkki piti vieraat pelissä mukana, Kristof ja Koblizek voittolaukauskilpailun sankarit
14
IS: Elisan pu­he­lin­myy­jät va­leh­te­li­vat asiak­kail­le – Yhtiön kä­si­tyk­sen mukaan käy­tän­tö oli pe­siy­ty­nyt ty­tär­yh­tiön Enia Oy:n Poh­jois-Suo­men myyn­ti­yk­sik­köön

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hallitus suunnittelee uutta aktiivimallia

134 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ei ihan normaali nainen, enkä sellaista kaipaa

Tuskin susta on miehetkään kiinnostuneet. Lue lisää...
Late vanahana

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image