Kulttuuri

Teat­te­rioh­jaa­ja Alma Lehmuskallio: Tuot­teis­ta­mi­nen ja muumihöskä ovat vieneet huo­miota Tove Janssonin hienoilta al­ku­pe­räis­kir­joil­ta

Ohjaaja Alma Lehmuskallio uskalsi istuutua Muumipapan omaan nojatuoliin, muttei halunnut kiivetä Ninnin sänkyyn. Näkymätön lapsihan voisi litistyä. "Kun dramatisoin tekstin, en halunnut lisätä puhuttua tekstiä. Takana oli myös ajatus, että esitys avautuisi, vaikkei ymmärtäisi suomen kieltä. Tai ei kuulisi", hän kertoo. Lavastus on Veera-Maija Murtolan ja sävellykset Jari Niemen. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kulttuuri 16.3.2018 18:39
Eeva Kauppinen

Oulun teatterin kevääseen ilmestyy pienelle näyttämölle Näkymätön lapsi. Se on niminovelli 1962 julkaistusta Tove Janssonin ko­koelmasta, jossa toistuu teema itsensä esiin tuomisesta ja nähdyksi tulemisesta.

Ohjaajana vierailee Alma Lehmuskallio, joka sai marraskuussa Vivica Bandlerin säätiön Ester-palkinnon.

Tämä Vivica Bandler oli Lilla Teaternin johtaja ja Tove Janssonin ystävä, ohjaaja, joka ensimmäisenä toi muumit näyttämölle ja innosti Janssonin kirjoittamaan näytelmän Mumintrollen i kulisserna.

Se on teatterihistoriaa, kuinka Lillanin näyttelijät hikoilivat ja tuskailivat muumikuonoissaan.

– Kun Vivica Bandler ohjasi muuminäytelmää, hän ehdotti Tove Janssonille, että nyt ne muumikuonot helvettiin, Lehmuskallio kertoo.

– Ilmeisesti näyttelijät tulivat näyttämölle muumikuonot päässä, ottivat ne pois ja selittivät sen auki, että nyt näyttelemme ilman näitä. Mutta nykyään se on kiellettyä.

Muumikuonoja ei siis voi unohtaa uunin pankolle?

– Ei itse asiassa olisi kyllä tehnyt mielikään. Vaikka säädökset ovat tarkat, miltä hahmot saavat näyttää, tunnistettavuus on niiden hienokin puoli.

Näyttelijöille iso kuono tuo uusia haasteita.

– Kasvot ovat kokonaan pois käytöstä eikä naamarin kanssa näe kunnolla. Ainoa, millä pystyy pelaamaan, on ääni ja kokonaisvaltainen fyysinen ilmaisu. Ohjaaminen on tässä tilanteessa ollut hirveän kiinnostavaa.

Dramaturgina Lehmuskallio pysyi uskollisena alkuperäistekstille.

– Novelli on hyvin lyhyt ja hyvin pieni, mutta siellä on jo kaikki. Tapahtumat ja dialogi näyttämölle sopivasti kirjoitettuja jo alunperin. Tarina siirtyy näyttämölle helposti, mutta kun tullaan muumipukuun solahtamiseen tai näkymättömän henkilön toteuttamiseen, täytyy sanoa, että hirveän vaikeasti, hän tunnustaa.

Se jää teatteriesityksen yllätykseksi, miten loihditaan esiin Ninni, joka muuttuu näkyväksi pikkuhiljaa: ensin pelkät käpälät, sitten koko jalat ja ruumis kaulaan asti.

Työryhmän taikurikonsulttina on toiminut Kalle Nio WHS-nykysirkusryhmästä.

– Kalle Nio on ollut jeesaamassa illuusioiden tekemisessä, miten Ninni tehdään eläväksi.

Alma Lehmuskallio vierailee ensimmäistä kertaa ohjaajana Oulun kaupunginteatterissa. KUVA: Jarmo Kontiainen

Tove Janssonin muumitarinoita ei niiden ilmestyttyä osattu lokeroida: satuja lapsille vai novelleja aikuisille? Satukokoelman nähtiin sisältävän moraalista ja psykologista hienostuneisuutta, joka puhuttelee melkein enemmän aikuisia kuin lapsia.

– Näkymätön lapsi voi olla yhtä aikaa molemmille, Lehmuskallio toteaa.

Hänelle oli tärkeää säilyttää Näkymättömän lapsen mysteeri.

– Minua eivät kiinnosta teatterissa yhdet vastaukset: tässä on kysymys vain tästä. Elämä ei ole mielestäni semmoista. Ristiriidat, vastakkaisuudet ja saman asian eri puolet kiinnostavat.

Novellissa Pikku Myy yrittää saada Ninnin suuttumaan. Myyn logiikka on se, että ellei opi tappelemaan, ei ikinä saa omia kasvoja.

– On Janssonilta aivan nerokas ajatus, että pitää uskaltaa suuttua, jotta tulee näkyväksi. Se osuu myös itseen, eikä koske pelkästään lasta. Jos yrittää koko ajan olla iloinen tai hilpeä tai näyttää vain parempaa puolta, ei ole kokonainen myöskään muiden silmissä. Pitää uskaltaa näyttää myös negatiivisia tunteita.

Muumitarinoihin liittyy muutakin painolastia, esimerkiksi animaatiosarjojen kautta tulevia odotuksia.

– Ajattelen, että animaatiot, kaikki tuotteistaminen ja muumihöskä on vienyt huomiota siltä, miten älyttömän hienoja alkuperäiskirjat ovat.

Tove Janssonista on kirjoitettu terapeuttina, moralistina ja kasvattajana. Hänen tekstejään on psykologisoitu ja tutkittu taiteilijan oman elämän pohjalta.

Alma Lehmuskallio sanoo, että suorat rinnastukset alkoivat tuntua puisevilta.

– Se kaventaa hahmoja ja asioita, kun muumihahmoja on tulkittu niin paljon sitä kautta, että tämä ja tämä edustaa Toven tätä puolta ja tämä hänen puolisoaan. Näkymättömässä lapsessakin voi nähdä 380 eri puolta, mikä on ihan mahtavaa.

Lehmuskallio kertoo, ettei myöskään melankoliaa ja mustia aiheita haluttu esityksestä häivyttää.

– Esitystä suositellaan yli 5-vuotiaille. Olipa lapsia tai aikuisia, yleisö koostuu yksilöistä, jotka kokevat asiat hyvin omalla tavallaan. Jotakin 8-vuotiasta meidän esityksen yökohtaukset voivat pelottaa ja jotakin 3-vuotiasta ei. Loppujen lopuksi kaikki päätyy aina siihen, mitä itse haluan nähdä ja mikä minusta tuntuu koskettavalta, hauskalta tai hyvältä. Päätökset ovat aika intuitiivisia, ja voi vain sormet ristissä toivoa, että ne osuvat johonkin toiseenkin.

Vahvistiko Bandler-säätiön Ester-palkinto ajatusta, että olet oikealla tiellä?

– Se oli suuri yllätys ja tuntui todella hämmentävältä. Koen, että olen niin urani alussa. Valmistuin Teatterikorkeakoulusta kolme vuotta sitten, Alma Lehmuskallio sanoo.

– Onhan se tosi kannustavaa. Siitä tulee tietysti tosi hyvä fiilis, että tulee nähdyksi varteenotettavana tekijänä.

Alma Lehmuskallio

Teatteriohjaaja, syntynyt Helsingissä 1979.

Koulutus Teatteritaiteen maisteri TeM ohjauksen koulutusohjelmasta Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2009–2015. Humanististen tieteiden kandidaatti HuK pääaineena teatteritiede Helsingin yliopisto 2007. Näyttelijäntyön perusopinnot Suomen Teatteriopisto 2000–2001. Tamara Rasmussen Opiston tanssin erityiskoulutusryhmä 1992–2000.

Tärkeimmät ohjaustyöt Häräntappoase, Kotkan kaupungin­teatteri 2017. Nykysirkusesitys Sivuhenkilöt, What the Cirk? -festivaali 2016. Vargen kommer!, Teater Naken Malmö 2015. Vain kauniit ja laihat naiset (taiteellinen opinnäyte) yhdessä Marie Kajavan kanssa, Teatteri Takomo 2014.

Kuunnelmaohjauksia Kita, Yle Radioteatteri 2016. Wenla Männistö, Yle Radioteatteri 2015.

Vivica Bandlerin säätiön Ester-palkinto 2017.

Tanssijan, näyttelijän ja koreografin töitä Helsingissä 2000-luvulla.

Tulossa Näkymätön lapsi, ensi-ilta Oulun teatteri 16.3.2018. Ibsenin Nukkekotiin perustuvan esitys, Teatteri Jurkka Helsinki 8.9.2018.

 

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

82
OYSissa on hoidossa kahdeksan koronapotilasta – sairastuneita Pohjois-Pohjanmaalla on 73 ja koko maassa 1882
56
Viranomaiset: Itse tehty kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta – toimi näin, jos teet itsellesi tai läheisellesi maskin
48
Taksiliitossa ollaan huolissaan siitä, että asiakkaan koronatartuntaa ei kerrota – sama taksi voi kuljettaa asiakkaita myös syöpähoitoihin
25
Satoja Oulun kaupungin työntekijöitä yt-neuvottelujen piirissä – lukuisilla sivistys- ja kulttuuripalvelujen henkilöillä palkanmaksu päättymässä
23
Lukuisat Oulun kaupungin työntekijät ovat estyneet tekemään työtään koronatoimenpiteiden vuoksi – Hoivatehtäviin ja Oulu-apuun siirtynyt noin 50
23
Poliisi luopui tänään Uudenmaan tiesulkujen ympärivuorokautisesta miehityksestä – liikkuvaa valvontaa on lisätty
13
Oppilaiden eväsjakelua laajennetaan Oulussa – tiistaista alkaen eväsjakelu käytössä 30 koulussa, katso lista eväiden jakopaikoista

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

208 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuinkas hurisee - nyt, kun erilaiset "eristykset" rassaavat ympärillä

Töitä tekkee ja palkka juoksee niin mikäs tässä on kotona istuskellessa. Vieressä istuskelee marsalkka vahva :) Lue lisää...
Mikäs tässä on töitä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

4.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image