Kulttuuri

Teatteriin haetaan lisää elä­myk­sel­li­syyt­tä pe­lil­li­syy­del­lä – etenkin nuoret odottavat mukaansa tempaavaa elämystä

Pelillinen ja immersiivinen teatteri luo maailman, jota ei katsota tavalliseen tapaan katsomon penkistä, vaan sinne kävellään sisään ja siellä liikutaan. Osallistavissa esityksissä katsoja tai kokija pääsee myös vaikuttamaan siihen, mitä esityksen maailmassa tapahtuu. Kuva on Kaiken Keskuksen tuotannosta Koneälypuoleen perustaminen. KUVA: Marko Mäkinen
Kulttuuri 14.4.2019 10:28
Eeva Kauppinen

Oulun teatteri, kaksi muuta teatteria, Kaiken Keskus, Flow Productions ja oululainen pelifirma etsivät esittävään taiteeseen lisää vaikuttavuutta. – Teatterin muodon ja yleisö-suhteen pitää muuttua, jos se haluaa tavoittaa uudempia sukupolvia, Sami Henrik Haapala Kaiken Keskuksesta sanoo.

Pelillisyys tulee uudistamaan teatteria. Pelilliset elementit ja upottava eli immersiivinen teatteri lisäävät esitysten elämyksellisyyttä ja muuttavat yleisökokemuksen. Katsoja voi olla interaktiossa eli toimia ja reagoida suhteessa lavastettuun tilaan, esitysteknologiaan tai eläviin esiintyjiin.

Oulun teatteri ja Kaiken Keskus Helsingistä ovat primus motoreina keksimässä ja luomassa tätä uudenlaista teatteria.

– On tarkoitus uudistaa koko kenttää tuoden sinne immersiivisen teatterin, pelillisyyden ja pelisuunnittelun keinoja, Kaiken Keskuksen taiteellinen johtaja Sami Henrik Haapala kertoo.

Oulun teatterin lisäksi hankkeessa on mukana kaksi muutakin valtionosuusteatteria, pelituotantoyhtiö ja Flow Productions Oulusta sekä oppilaitoksia.

Työnimellä Upottavien teatterien uusi aalto on Suomen Kulttuurirahastolle jo postitettu yhteinen apurahahakemus. Päärahasto on jakamassa Taide²-apurahoja, joilla kannustetaan tekemään taiteellisista tuotannoista yhä kiinnostavampia laajan yleisön silmissä sekä testaamaan uusia tuotantorakenteita.

Upottavien teatterien uusi aalto näyttäisi natsaavan juuri tähän.

– Yksi tärkeä osa on isojen teattereiden mukaan ottaminen. Immersiivisiä teoksia on jonkin verran tehty vapaalla kentällä, mutta nyt yritetään selkeästi isompaa liikettä, Haapala toteaa.

Vapaalla kentällä resurssit eivät riitä toteutusten mittakaavan kasvattamiseen.

– Tässä hankkeessa toteutukset saattavat olla jo aika mittavia. Ne eivät ole enää pieniä kokeiluita jossain teatterin perusohjelman ohessa.

Sami Henrik Haapala korostaa, että äärimmäinen kärki on taiteen uudistaminen.

– Taiteen keinovalikoima laajenee. Tällä hetkellä isot teatterit tekevät tosi painottuneesti lavaesityksiä. Siellä on se yksi yleisösuhde. Immersiivisten esitysten myötä yleisösuhteita voisi olla niin monia kuin mielikuvitus antaa myöden.

Esimerkeiksi hän nostaa Walesin ja Skotlannin kansallisteatterit.

– Niillä ei ole omaa tilaa ollenkaan, vaan ne tekevät koko ajan erimuotoisia teoksia, joilla on erilaisia yleisösuhteita. Joukossa on ihan perinteisiä lavaesityksiä, immersiivisiä teoksia ja kaiken näköisiä teoksia.

Samalla teattereille kehitetään uutta tuotantomallia, joka olisi jatkossa koko kentän käytettävissä.

– Keskiössä on ajatus koko kentän muutoksesta, ei pistemäisestä kokeilusta. Sen takia puhutaan tuotantomallista ja tuotantologiikoista, että teatteritaloille tulisi realistisia mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia teoksia.

Tässä on Haapalan mukaan myös syy, miksi hankkeeseen pitää hakea ulkoista rahoitusta.

– Koska talot ovat niin tiukilla, että niiden on muuten helpompi vain jatkaa entisellä mallilla. Ison riskin ottaminen taloudellisesti tiukassa tilanteessa on monelle aika mahdoton tilanne.

Visiona on lävistää koko kenttä myös maantieteellisesti.

– Ettei kokemus jää vain pohjoiseen tai vain etelään.

Elämyspuisto Oulu toteutettiin neljä kertaa vuosina 2008–2013. KUVA: Leinonen Jukka

Tunnetuin alan toimija on Isossa-Britanniassa vuonna 2000 perustettu teatteriryhmä Punchdrunk. Se on vuosien saatossa tehnyt useita valtavan suosion saaneita suurimuotoisia immersiivisiä esityksiä esimerkiksi yhteistyössä Kansallisteatterin (Royal National Theatre) kanssa.

Punchdrunkin kohdalla ei puhuta enää marginaaliyleisöistä.

– Punchdrunkilla on erikseen firma Punchdrunk International, joka hoitaa kansainvälistä toimintaa, ja sitten ei voittoa tuottava nonprofit-tiimi, jonka tavoitteet ovat taiteelliset. Nämä kaksi toimivat yhdessä pystyäkseen kokeilemaan ja luomaan uusia muotoja, Haapala kertoo.

Punchdrunk on rohkaiseva malli. Se haravoi uutta yleisöä taidolla rakennetuilla upottavilla käsikirjoituksilla ja visuaalisesti viimeistellyillä esitysmaailmoilla.

Esimerkiksi Punchdrunkin The Drowned Man: A Hollywood Fable (2013–2014) lavasti tyhjilleen jääneen postitalon 60-luvun elokuvastudioksi, jonka kerroksissa yleisö saattoi vaeltaa vapaasti tiloja tutkien tai seurata esiintyjiä näytellystä tilanteesta toiseen.

– Toki Punchdrunk on esikuva. He ovat pystyneet murtamaan valtavirran, muuttamaan ihan konkreettisesti sen, minkä muotoisia teoksia tehdään isoille yleisöille sekä tavoittamaan ihan muuta yleisöä kuin mikä käy esimerkiksi Kansallisteatterin muissa ensi-illoissa Lontoossa, Haapala toteaa.

– Mutta samalla pitää olla tarkkana, ettei me Suomessa ruveta matkimaan kansainvälisiä menestyksiä. Meidän pitää silti tehdä omaa taiteellista työtä ja omia avauksia. Vaikka voimme ottaa oppia niistä ratkaisuista, mitä Isossa-Britanniassa on tehty.

Kulttuurissa on näkyvissä ilmiö, että yleisö viihtyy vaihtoehtoisia maailmoja ja upottavia elementtejä tarjoavissa esityksissä, näyttelyissä ja taideteoksissa. Sen osoitti japanilaisen teamLab-taiteilijaryhmän avajaisnäyttely Amos Rexissä Helsingissä. Näyttely kiinnosti yli 260 000:ta vierailijaa.

Oulun teatterin dramaturgi Jukka Heinänen nostaa esiin myös meillä ja maailmalla suositut pakohuoneet.

– Visio pelillisestä teatterista lähti minun ja ohjaaja Heta Haanperän keskusteluista oululaisen pelifirman kanssa. Teatterilla ja pelimaailmalla on paljon rajapintaa. Työnimenä oli Pakohuone näyttelijöillä, Heinänen kertoo.

Pelillisen teatterin testailu alkaisi 2020. – Teattereiden, pelifirman ja oppilaitosten yhteistyölle on luonnosteltu kolmen vuoden kaarta, dramaturgi Jukka Heinänen kertoo. KUVA: Pekka Peura

– Teatteri tulee yleensä vähän jälkijunassa. Tässä yritetään nyt saada sitä junaa kiinni. Oli tosi helppo saada muita teattereita mukaan. Oulussa hanke liittyy laajemminkin teatterin haluun etsiä uusia yleisöjä ja uusia tekemisen tapoja.

Varsinkin nuoret ja nuoret aikuiset odottavat teatterilta mukaansa tempaavaa elämystä.

– Pelillisyys on ihan erilainen sosiaalinen käyttöliittymä kuin teatteri perusmuodossaan, Sami Henrik Haapala toteaa.

– Nuoret ovat tottuneet siihen käyttöliittymään. Teatterin muodon ja yleisösuhteen pitää muuttua, jos se haluaa tavoittaa näitä uudempia sukupolvia.

Kulttuurirahasto päättää Taide²-apurahoista toukokuussa. Yhden hankkeen kokonaisrahoitus voi olla 100 000–200 000 euroa ja kesto enintään kolme vuotta.

 

Oulussa alkoivat immersiiviset esitykset jo 2011

Immersiiviset eli upottavat

esitykset muuttavat esitysten perinteisen yleisösuhteen. Katsojat eivät istu katsomossa vaan liikkuvat esityksen luomassa maailmassa, joka on usein rakenteeltaan osallistava eli interaktiivinen.

Upottavissa

esityksessä käytetään pelisuunnittelun ja aktivismin keinoja.

Pioneereja

29

Sami Henrik Haapala

Kaupunkipeli ja tanssiklubi Tutkimusretki Rovaniemi 2013 yhteistyössä Tanssiteatteri Rimpparemmin kanssa. Katupeli Salaiset taidot, osana Elämyspuisto Oulua 2013. Aisticocktailbaari, Flow Festival Helsinki 2013. Elämyspuisto Oulu 2013, 2012, 2011 ja 2008. Elämyspuisto Turku 2011, johon sisältyi useita ensi-iltoja, lukuisia esityksiä julkisessa tilassa sekä verkkoon toteutettu peli. Tapahtuman tuotti Flow Productions Oulusta yhteistyökumppaneinaan Ehkä-tuotanto, Turun kaupunginteatteri ja Turun ylioppilasteatteri.

Pirjo Yli-Maunula

Oululainen tanssitaiteilija on ohjannut kolme paikkasidonnaista, immersiivistä teosta: Varjakka (Varjakansaari 2014), Torni (Oulu 2016) ja The Secret Garden (Kempeleen puutarhaoppilaitos 2018).

Täydenkuun Tanssit

Tanssitapahtuman ohjelmassa oli kesällä 2015 esityskokonaisuus P*lluralli, joka tapahtui tuunatuissa autoissa Pyhäjärven turuilla ja toreilla. Tuotanto Routa Company, Tanssiteatteri Minimi ja Täydenkuun Tanssit.

Valtteri Raekallio

Helsinkiläinen tanssitaiteilija on toteuttanut paikkasidonnaiset ja immersiiviset teokset Novelleja unohdetuista huoneista (Täydenkuun Tanssit, Lamminahon talon piha-alue, entinen sikala ja sisätilat, Pyhäjärvi 2015) ja Neuromaani (Marian sairaala, Helsinki 2016), Yleisö (Tekniikan museo, Helsinki 2018).

Kaiken Keskus

29

Esittävän taiteen ryhmä

, perustettu 2015. Jatkaa Kadonnut kaupunki Oy:n ja Elämyspuiston nimillä Turussa, Oulussa ja Helsingissä tehtyä taiteellista työtä.

Ryhmä

haastaa totunnaisia tapoja tehdä taidetta luomalla moninaisempia yleisösuhteita, yhdistämällä taidetta ja tiedettä, miksaamalla taidetta ja uusia teknologioita sekä kehittämällä taiteellisesti haastavia peliratkaisuja.

Taiteellinen johtaja

Sami Henrik Haapala, joka tekee taiteellista väitöskirjaa Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun aiheenaan immersiiviset esitykset ja peliesitykset.

Tuotantoja

Koneälypuolue (”The AI Party”), Helsinki 2018 (Ruotsin ja Norjan ensi-illat valmistuvat 2019). Oikea Terveyskeskus, Helsinki 2016. Play-­date yhteistyössä Eskus – Esitystaiteen keskuksen kanssa, Helsinki 2015.

29

Superolennot, Rovaniemi 2014 ja

29

Helsinki 2015.

MAINOS

Kommentoi

Siinäpä sitä on erimuotoista immersiivisyyttä kun neljä katsojaa värjöttelee torin kulmassa kännykät kädessä ja näyttelijät tviittaavat ja ottavat selfieitä. Itse ainakin perinteisempänä teatterin kävijänä tykkäisin, jos tarjolla olisi ammattilaisia näyttämöllä esittämässä käsikirjoitettua näytelmää, yleisö olisi hiljaa ja ne kännykät säilyisivät taskussa. Kun haluan pelata, minulla on pleikkari ja PC sitä varten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tää vois olla ihan kiva, kun nykyisin teatteri esitykset on jotenkin vanhanaikaisia. Joka puolella näkee räiskyviä ja visuaalisesti karkkia olevia konsertteja ja muita tapahtumia niin teatteri esitykset on hairmaita. Lavastukset isossa tilassa minamalistisia laatikoita tai tuoli ja pari seinää. Siihen on sitten laitettu valot vain päälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno juttu. Teatteria pitää uudistaa, jotta taidemuoto ei ummehdu ja kuole pois ikääntyvän yleisön mukana. Nuoria pitää innostaa teatteriin osallistamalla luovaan prosessiin. Pelillisyys voi olla siihen hyvä väline. Repertuaariteatteria pelillisyys ei uhkaa; klassikot ja perinteinen teatteri elävät uuden kanssa rinnakkain toinen toistaan innoittaen ja virkistäen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14.12.
Erikoiskuljetus liikkuu Oulun seudulla sunnuntain vastaisena yönä, liikenne pysäytetään ajoittain
14.12.
Kysely: Lähes puolet suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, 22 prosenttia haluaisi liittyä sotilasliittoon
14.12.
BBC:n dokumentti Iistä kiinnosti kansalaisia
14.12.
BBC:n tuore dokumentti Iin ilmastoteoista kiinnosti kuntalaisia Huilingin näyttämöllä – "Kyllä se varmaan ihan oikean ja tasapuolisen kuvan antoi" Tilaajille
14.12.
Raviurheilun supertähti oli voitokkaana Rovaniemellä ja ehti myös poroajelulle – "Porolla ajaminen poikkesi ravihevosista siinä, etten löytänyt mistään jarrua"
14.12.
Tuomas Kettunen, 27, taituroi klassisen saralla – elokuva ja musiikki kulkevat sulassa liitossa oululaislähtöisen säveltäjän matkassa
14.12.
Norwichin päävalmentaja: Teemu Pukilta luultavasti murtui varvas

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image