Kulttuuri

Ta­pa­kou­lut­ta­ja: Suomalaisten sa­na­va­ras­tos­ta on hävinnyt tärkeä sana

Kulttuuri 24.1.2015 21:04
Juha Vainio

Tapakouluttaja Kaarina Suonperän mielestä suomalaisten sanavarasto on kaventunut yhdellä tärkeällä sanalla, jota käytetään muualla maailmassa hyvin ahkerasti.

Se sana on ”hyvää”.

– Meillä hyvän toivottaminen on poikkeuksellisen harvinaista. Ruotsalainen sanoo god morgon, ja virolaisetkin tervehtivät hyvää toivottaen. Ranskalainenkin sanoo bonjour. Eivät he sano vain ”jour”, eli päivää, kuten suomalaiset.

Suonperä sanoo puhuvansa paljon kouluissa, armeijassa ja yrityksissä, joissa hän aloittaa aina puheensa toivottamalla hyvää.

– Hyvin harvoin kukaan vastaa takaisin toivottamalla hyvää.

– Toivotamme kyllä päivää tai huomenta, mutta emme hyvää päivää tai hyvää huomenta.

Syy voi löytyä koulusta

Tapakouluttaja kertoo pohtineensa paljon sitä, miksi hyvän toivottaminen on vähentynyt. Yksi syy voi hänen mukaansa löytyä koulusta.

– Kyllä meillä aikaisemmin opettajat edellyttivät, että pitää toivottaa hyvää huomenta ja lähtiessä näkemiin. Nyt puhutaan, että on tullut niin kova kiire. Ei koskaan niin kiire voi olla, ettei ehtisi hyvää sanoa.

– Eivätkö opettajat enää tervehdi kouluissa toivottamalla hyvää? Meistä aikuisista lapset saavat mallinsa kotona ja koulussa. Tätäkö me opetamme lapsille, Suonperä kysyy.

Suonperän mukaan edes kaupan kassalla ei aina kuule sanottavan ”kiitos” tai ”hyvää päivänjatkoa”.

– Ostokset vain ladataan tiskille hiki hatussa ja katsotaan, että maksetaanko kortilla vai käteisellä.

Hyvän toivottaminen lyödään usein leikiksi

Yrityksissä järjestetyissä tapakoulutuksissa Suonperä on törmännyt myös siihen, että hyvän toivottaminen on kyseenalaistettu.

– Joku saattaa lyödä leikiksi, että mitä hyvää tässä on, kun sataa räntää tai on hirveästi duunia. Me haemme aina selitystä sille, miksi emme tulleet toivottaneeksi hyvää.

Suonperä kertoo käyneensä pari vuotta sitten Sysmässä huoltoasemalla ja huomanneensa kyltin, jossa mainostettiin kahvia kolmella eurolla.

– Menin sisään ja toivotin hyvää ja kiittelin, että onpa ihanaa, kun täällä tuoksuu kahvi ja karjalanpiirakatkin ovat vielä lämpimiä. Sitten kävin maksamassa ja myyjä sanoi, että talo tarjoaa karjalanpiirakan ja että kahvi maksaa vain euron. Sanoin hämmentyneenä, että ovessa luki kolme euroa. Mies sitten kehotti katsomaan kylttiä uudelleen.

– Siellä luki pienemmällä, että kiitoksen ja tervehdyksen kanssa kahvi maksaa vain euron.

Suonperä toivookin, että työpaikoilla, kouluissa ja vapaa-ajalla panostettaisiin tietoisesti hyvän toivottamiseen ja toisten huomioimiseen.

– Tasa-arvo ei ole tasapäistämistä. Jokainen on kättelyn, tervehdyksen ja kiitoksen arvoinen.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (121)

Tekee hyvää sanoa hyvää, vaikka kainuussa sanovatkin usein että mitä se hyvejää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kaupan kanssat ihan kiitettävästi muistaa ne hyvät päivänjatkot. Mistä lienee oppineetkin. Kun minä olin nuori, ei kukaan semmoisia toivottanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ole hyvä" on kadonnut myös. Kiitoksiin vastataan kiitoksilla. Kuulostaa tosi typerältä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se vaan päivää piristää kunnon reipas tervehdys, ei ole antajaltaan pois vaan päinvastoin...Edelleenkin pitää paikkansa niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Hyvää päivän jatkoa kaikille...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun yksi tärkee häviää, tuulee tilalle 10 turhaa. Tiietäähän nämä kiireisen nykynarisijan kestosuosikit: tiästi, ikänku, tavalaa, ehmes, mummjiäst, elikä, ningku...
Kyllä vanhempia ihmisiä on mukavampi kuunnella, kuten nyt vaikka Hannu Salaman haastattelua ratiosta. Puhuu selkosuomea

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä sitten tarkoittaa, kun varsinkin nuoriso saattaa kesken juttelun sanoa yhtäkkiä: "ei hyvää päivää"? Kertakaikkiaan käsittämätön ilmaus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisethan ovat mielellään vaitonaista kansaa, ja näin kielikin pelkistyy helposti ihan luontojaan. Tervehdittäessä "Hyvää" sisältyy sanomattakin viestiin, joten jaarittelut voi jättää kakkuhommiin ja muihin herkutteluhetkiin. Kehitys sen kun edistyy, viesti menee perille nopsaan, ja loppuajan saa sitten jurottaa aivan rauhassa. Kiitos tuntuu myös katoilevan kansanperinteestä useammissakin ikäryhmissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole tätillä tärkeämpää tekemistä! Mitä jos meidän oikesti pitäisi elää kuten ko. ikääntynyt naisihminen neuvoo? Varmaan syntyisi uusi uljas sukupolvi ja kaikki muuttuisi aivan ihanaksi sekä positiivisuus valtaisi koko Suomen. Joopa joo taas! Kyllä näitä koulun tuntijoita riittää...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ja kun henkilö on ammatiltaan tapakouluttaja, kuuluu tämä aivan luontaisena osana hänen toimenkuvaansa. Kummallista valitusta taas kerran. Yrittäkää nyt juntit kestää jos teiltä edes vähän opastetaan pois metsäläisyydestänne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on poroporvarillinen jäänne, jota tänään tasa.arvon maassa ei enää tarvita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietenkin hyvin käyttäytyville tässä on sellainen etu, että he erottuvat sitten näistä junteista melkolailla. Omasta mielestäni hyvät käytöstävat voisivat tulla takaisin kuten oven avaaminen naisille. Itse teen sitä,jatkuvasti ja naiset ovat keskimäärin erittäin otettuja tästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuten hyvää asiaa, mutta minä em hyväksy tuota "hyvää päivänjatkoa" epäsuomalaisena. Minä herkästi kuulen
sanottavan "hyvää narunjatkoa". Voihan toivottaa hyvää matkaa, hyvää loppupäivää, tavataan taas tai jotain muuta itse ajateltua eikä englannista apinoitua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten "hyvää päivänjatkoa" sanotaan englanniksi? Good day's continuing... (?) ... ei kyllä kuullosta ihan kouluenglannilta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi hyvä Kaarina, toivotan oppilaille joka aamu hyvää huomenta ja niin eespäin, mutta vain harvoilta saan mitään reaktiota.
Oiskohan tämä juttu pitänyt ottaa kasvatuskeskustelun aiheeksi jo kotona siihen aikaan kun kullannuppunen oli pieni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta varmaan tästä on kuitenkin hyötyä lapsille, jotta oppisivat edes jostakin hyviä käytöstapoja, jos vaikka vanhemmat on täysiä juntteja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole havainnut moista muutosta. Eikä toivotuksen muodolla ole oikeastaan mitään merkitystä, tärkeämpää on se miten asian viestimme. Vastaavan merkityksen voi välittää vaikkapa sanattomasti. Koulussa opetellaan kyllä perus kohteliaisuudet, mutta huomaavaisuuden ja ystävällisyyden kasvattamiseen tarvitaan erityisesti kodin panosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (121)

Uutisvirta

21.9.
Hakamaantien Shellin edustalla Kempeleessä kolaroitiin – kuljettajat selvisivät säikähdyksellä, autot lunastuskuntoon
21.9.
Hakamaantien Shellillä Kempeleessä kolaroitiin
21.9.
Ei ihmelapsi vaan sinnikäs työhevonen – 50 vuotta täyttävä säveltäjä Tuomas Kantelinen löysi elokuvamusiikin puolisattumalta
21.9.
Maanpaossa asuvan liikemiehen videot rohkaisivat egyptiläisiä harvinaisiin mielenosoituksiin – Poliisi pidätti kymmeniä protestoijia
21.9.
Ranska löi Suomen EM-lentopallon neljännesvälierissä – päävalmentaja Banks: "Nyt päti vahvemman laki, meillä ei ollut vastausta"
21.9.
Kärpät nousi jyrän alta voittoon Jyväskylässä – Karvinen maalasi kahdesti: "Painetaan päivittäin hommia, niin silloin se välillä kääntyy noin"
21.9.
Runssilla: Kerran kuukaudessa Konst o. deli tarjoilee brunssia elävän musiikin kera

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hallitus osti sotalaivoja 1300 miljoonalla!

142 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Nainen aloittaa työsuhteessa ja kohta on taas raskaana

On hieno juttu, että naisella on turvattu toimeentulo. Perheenlisäys on nykyisessä Suomessa on iloinen u... Lue lisää...
Perus 35

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image