Kulttuuri

"Sotilaat ympäröivät minut ja ottivat kamerani" – Nathalie Daoustin Pohjois-Koreassa salaa ottamista kuvista huokuu vaara

Massiivisen Arirang -voimistelu- ja taidetapahtuman nuorimmat osallistujat ovat viisivuotiaita. Suurten johtajien kasvot muodostuvat värikorteista, joita kymmenet tuhannet lapset pitävät ilmassa. Lapsia koulutetaan tapahtumaa varten 12 tuntia päivittäin kuukausien ajan. KUVA: Nathalie Daoust
Kulttuuri 3.3.2018 21:35
Eleonoora Riihinen

Kanadalainen Nathalie Daoust kuvasi salaa elämää Pohjois-Koreassa. Valokuvat ovat esillä Pohjoisen valokuvakeskuksessa.

Tänä päivänä Nathalie Daoust ei tekisi niin kuin teki kuusi vuotta sitten. Vuonna 2012 kanadalaisvalokuvaaja kävi kaksi kertaa Pohjois-Koreassa ja otti etälaukaisimen avulla salaa valokuvia elämästä maailman suljetuimmassa valtiossa.

Pääkaupungissa Pyongyangissa Daoust tallensi filmille turisteille esiteltyjä mahtipontisia paraateja mutta myös paikkoja, joissa ei olisi missään nimessä saanut kuvata. Näistä kuvista koottu 25 kuvan näyttelykokonaisuus Korean Dreams avattiin Pohjoisen valokuvakeskuksessa perjantaina.

Syy, miksi Daoust ei enää ottaisi salakuvia Pohjois-Koreassa, on että Kim Jong-unin valtaannousun jälkeen kontrolli on entisestään kiristynyt.

– Jos olisin jäänyt kiinni, minut olisi todennäköisesti vain karkotettu. Nyt tilanne on eri. Viime aikoina maassa on vangittu ulkomaalaisia. Toimintani ei tietenkään silloinkaan ollut aivan riskitöntä, puhumme kuitenkin Pohjois-Koreasta, Daoust sanoo.

Daoust minimoi kiinnijäämisen vaaran valmistautumalla huolellisesti. Hän ei kertonut olevansa valokuvaaja vaan sanoi työskentelevänsä tarjoilijana. Digitaalisen kameran sijaan hän käytti filmikameraa, mikä esti kiellettyjen kuvien paljastumisen paikan päällä. Amatöörimäinen kamera antoi myös uskottavuutta peitetarinalle.

Miten salakuvaaminen käytännössä onnistui? Kamera roikkui Daoustin kaulalla. Hän tähtäsi mahdollisimman huomaamattomasti kohteeseen ja painoi taskuunsa piilottamaa etälaukaisinta.

Yksi tällä tavoin otetuista kuvista näyttää uhkaavan tilanteen. Siinä sotilas tuntuu katsovan suoraan kameraan. Maan sotavoimien kuvaaminen on ehdottoman kiellettyä.

– Korjasin hieman kameran asentoa miestä kohti, ja hän taisi ymmärtää, mitä olin tekemässä. Hän kutsui paikalle sotilaita, jotka ympäröivät minut ja ottivat kamerani. Se oli hetki, jolloin pelkäsin todella, Daoust kertoo.

Miehet huusivat jotain koreaksi ja yrittivät turhaan tarkistaa kuvia kamerasta. Lopulta valokuvaajan mukana liikkunut opas puuttui tilanteeseen ja Daoust sai kameransa takaisin.

Jokaiseen kuvaan on liitetty teksti, joka antaa katsojille lisätietoa salaperäisestä maasta. Valokuvaus on sallittua vain hyvin rajoitetusti hallituksen sallimissa kohteissa. Etenekin sotilashenkilöiden kuvaaminen on ehdottoman kiellettyä. KUVA: Nathalie Daoust

Oppaat eivät päästä ulkomaalaisia näköpiiristään. Daoust kutsuu heitä tosin vartijoiksi – eikä syyttä. Eräänä unettomana yönä Daoust yritti käydä haukkaamassa happea hotellin ovella:

– Huoneeni oli kolmannessa kerroksessa. Kun olin päässyt alas, vartijani oli jo siellä minua vastassa ja käski minun mennä heti takaisin huoneeseeni. Hotellissa oli luultavasti jatkuva videovalvonta, sillä vartijani oli herätetty paikalle niin nopeasti.

Riskialtis projekti vaati Daoustilta huolellista valmistelua ja taustatyötä. Taiteilijan piti esimerkiksi olla yhteydessä verkkojulkaisuihin, joiden sivuilla oli maininta hänen aiemmasta Pohjois-Koreaan liittyvästä valokuvaprojektistaan. Kun nämä kohdat oli poistettu, Daoustin piti odottaa vielä puoli vuotta, että tiedot häviäisivät myös hakukoneiden muistista. Jos viranomaiset olisivat löytäneet internetistä yhteyden hänen ja Pohjois-Korean välillä, Daoustia ei olisi päästetty maahan. Entä mistä Daoust sai ajatuksen lähteä Pohjois-Koreaan?

– Tein projektia Pohjois-Koreasta loikanneista naisista, jotka asuivat laittomasti Kiinassa. He elivät prostituoituina kurjissa oloissa ja jatkuvassa pelossa. Kiina nimittäin palauttaa loikkareita takaisin maahan, jossa heidät teloitetaan. Halusin ymmärtää, miksi he valitsivat ne elinolosuhteet sen sijaan, että olisivat eläneet Pohjois-Koreassa ystäviensä ja perheensä kanssa.

Daoust alkoi ymmärtää naisten valintoja jo ennen varsinaista matkaa, puoli vuotta kestäneen taustatyön aikana. Samalla hänelle oli selvää, että Pohjois-Koreasta oli tehtävä oma valokuvaprojektinsa.

Korean Dreams -sarjan kuvat eivät ole dokumentaarisia vaan käsiteltyjä.

– Minulle on tärkeää, että kuvani eivät vain näytä, mitä näen vaan myös sen, mitä tunnen. Olen kuorinut kuvien pintaa ja tehnyt vedoksilla kerroksia ja toistanut prosessia, kuvaaja kertoo.

Alkuperäinen kuva on hautautunut manipuloitujen kerrosten alle. Samalla tavoin Pohjois-Koreassa aina uudet sukupolvet kasvatetaan uskomaan vääristeltyyn todellisuuteen.

– Aluksi järkytyin monista asioista, joita näin ja kuulin. Järkytystä ei saa näyttää, vaan omat ajatukset täytyy piilottaa hymyn taakse. Jonkun ajan päästä huomasin, että aloin tottua siihen kummalliseen maailmaan. Kun huomasin, että oudosta oli tullut minulle normaalia niin lyhyessä ajassa, se todella sai minut tolaltani.

Aivopesun lisäksi kontrollin välineinä ovat käsittämättömän julmat rangaistukset. Esimerkiksi mies, joka epähuomiossa käytti siivoamiseen sanomalehteä, jossa oli Kim Jong-ilin kuva, tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Maan lain mukaan vankeusrangaistukset myös periytyvät syyllisten lapsille ja lapsenlapsille. Siksi Pohjois-Koreassa onkin kaupunkien kokoisia keskitysleirejä.

Daoust näkee diktatuurin tulevaisuuden miljoonien pohjoiskorealaisten kannalta lohduttomana ja ratkaisemattomana. Kansan vapautusyritys johtaisi joukkotuhoon.

Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean kiristyneet välit eivät auta tilannetta.

– Kun nämä kaksi idioottia laitetaan yhteen, niin siitä ei seuraa kuin väkivaltaa, Daoust puuskahtaa viitaten Kim Jong-uniin ja Donald Trumpiin ja jatkaa:

– Tuntuu, että maiden johtajat eivät ajattele tässä ihmisiä.

Taiteellaan Daoust haluaa lisätä tietoisuutta.

–Toivon muutosta. Yritän saada huomiota asialle, jos jossain olisikin joku, jolla olisi ratkaisu.

Korean Dreams Pohjoisen valokuvakeskuksessa 8. huhtikuuta saakka.

Nathalie Daoust

  • Valokuvaaja ja nykytaiteilija.
  • Syntynyt Kanadassa 31. maaliskuuta 1977.
  • Työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, mutta asuu tällä hetkellä Berliinissä.
  • Käsittelyt teoksissaan muun muassa naisten asemaa ja identiteettiä.
  • Kuvannut esimerkiksi seksityöntekijöitä Japanissa ja Brasiliassa.
  • Korean Dreams ollut esillä noin 50 eri näyttelyssä.
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Eihän noista kuvista saanut mitään selvää. Yhdessä oli liikennepoliisi. Tekstin mukaan se todisti vaikka mistä. Enempi se minusta kertoi kuvaajasta kuin kohteesta. Oulussa jos näkee poliisin niin kiittää pitää..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Diktaattorit vain lisääntyvät tässä ajassa: Venäjä, Kiina, Turkki, Unkari...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulihan se sieltä. Tärkeää ja uutisoinnin arvoista oli Trumpin haukkuminen idiootiksi. Eipä taida kuvaaja ymmärtää, että pitkälti juuri suurvaltojen (USA, Venäjä ja Kiina) käsissä on Pohjois-Korean kohtalo. Niin kauan kun nämä maat eivät ratkaise asiaa yksin tai yhdessä, voidaan vain huokailla, toivoa ja vedota kaikenlaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan länsiosassa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Koillismaata sekä Lounais-Lapissa lounaistuuli on voimakasta päivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Kyllä. Uskallanpa väittää, että ne samat ihmistyypit, jotka täällä tuvassa valittavat ja kitisevät lähes kaikesta ovat ... Lue lisää...
TRJ

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

20.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image