Kulttuuri

Saunaidylli Klubitalon katolle

Maamerkkimies. Tarkastusarkkitehti Esa Kauppi haluaisi enemmän säpinää oululaiseen arkkitehtuuriin. Kaupunkiin tarvitaan ainakin yksi kunnollinen maamerkki,mutta jo Klubitalon (kuvassa taustalla) katon sauna,lampi jakoivut saavat mielikuvituksen liikkeelle. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kulttuuri 5.12.2004 0:00
Esko Aho
Mitä jos rakennettaisiin Oulun Klubitalon katolle rantasauna, pieni lampi ja koivumetsä?

Hullunhauska idea, myös rakennusvalvontaviraston tarkastusarkkitehdin Esa Kaupin mielestä, mutta tosi.

Klubitalon ylimmän kerroksen uusi isäntä ihan oikeasti suunnittelee tällaista kokonaisuutta sekä siihen liittyviä luksusasuntoa ja sky-baaria.

Kauppi ei suostu kertomaan nimiä, mutta yleisesti tiedetään, että yläkerran on hiljattain hankkinut omistukseensa Microcell-yhtiön kautta tunnetuksi tullut miljonääri Jyrki Hallikainen.

Oululainen rakentaminen yleensäkin kaipaisi Kaupin mukaan villimpää ajatuksen lentoa ja ennen kaikkea kansainvälisyyttä. Olkoon se aluksi vaikka rantasauna ydinkeskustassa.

Oulun, dynaamisen teknologiakaupungin, ainoa kansainvälisesti noteerattu uudehko rakennus kun on Pyhän Tuomaan kirkko.



Monumentaalinen virhe


Martti ja Marjatta Jaatisen suunnittelema torinrannan monumentaalikeskus jäi lopulta keskeneräiseksi. Samoin katkaistiin Lyötyn alikulkukäytävä Madetojan huilu.

"Monumentaalikeskus olisi kannattanut rakentaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisena; myös siihen kuuluneet Rantakatu ja torni. Silloin meillä olisi mitä näyttää, takuulla kansainvälisesti kiinnostava arkkitehtuurikohde", Esa Kauppi heittää hyvin tietoisena siitä, että hän saa tästä DDR-tyylin kannattajan maineen.

Mies onkin olemukseltaan kuin Markus Kajo, joka mielellään makustelee asioita eri kanteilta. Miksi emme panisi luutuneita ajatusmalleja koetukselle.

Siis seinät kaarelle ja kohti taivaita kuin Bilbaon Guggenheim-taidemuseossa konsanaan. Tosin, jos Bilbaon taidemuseo olisi rakennettu Ouluun, sen seinät olisivat suunnitteluvaiheessa suoristuneet jo pelkistä kustannussyistä.

"Helsinkiin nouseva Musiikkitalo on kaikessa lasisuudessaan vain rakennus eikä taideteos, kuten Kiasma. Musiikkitalo ei tule koskaan saavuttamaan samanlaista kansainvälistä julkisuutta ja identiteettiä kuin Kiasma. Se on muodonannosta kiinni; siitä miten rakennus sopii paikalleen. Musiikkitalo ottaa yksinkertaisen ja hyvin sovinnaisen muotokielensä Finlandia-talosta", Kauppi laajentaa keskustelua.



Arvokeskustelun paikka


Oulun julkinen rakentaminen on viime vuosikymmeninä ollut valtaosin asiallista, siistiä ja somaa. Trendikkäitä lasijulkisivujakin näkee siellä täällä.

Esa Kauppi ei voi pestä tästä käsiään, koska viran puolesta hän toimii rakennuslautakunnalle lausuntoja antavan kaupunkikuvatyöryhmän päätösten valmistelijana.

Aika alkaa vain olla kypsä syvällisemmälle Oulun arkkitehtuurin taiteellisuus- ja arvokeskustelulle. Kaupin mielestä myös uuden matkakeskuksen kaavasta tulisi järjestää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu.

"Nyt on päätetty, ettei kilpailua tule. Kaavaluonnos tehdään konsulttityönä. Jatkossa pitäisi huolehtia, että iso kokonaisuus jaetaan osiin ja niistä järjestetään erikseen arkkitehtuurikilpailut. Tällä tavoin olisi mahdollista saada aikaan kaupunkikuvallisesti paljon kerroksellisempi ja mielenkiintoisempi lopputulos."



Tarvitaan maamerkki


Esa Kaupin mukaan Oulun kaupunkikuva myös kaipaa kiehtovaa, omaperäistä maamerkkiä.

"Ouluun toivoisin ainakin yhden esinemäisen korkean rakennuksen, tämän ajan uuden maamerkin. Mutta onko rakennuttajilla ja rakennusvalvojilla uskallusta, suunnittelijoilla taitoa, tehdä kustannusten puitteissa tasokasta arkkitehtuuria? Kyllä me aika varovaisia olemme."

Ei tarvitse mennä kuin laatukäytävää pitkin Oulunsaloon huomatakseen, että rakennustaiteellinen rohkeus palkitaan.

"Paikallinenkin arkkitehtuuri voi olla kansainvälistä, jos se on kokonaisuuteen nähden onnistunutta. Jotta oululainen arkkitehtuuri ylittäisi kansainvälisyyden kynnyksen, siihen ei välttämättä tarvita nimekästä kansainvälistä arkkitehtia. Kansainvälisyys ei myöskään edellytä, että arkkitehtuuri olisi trendikästä", Esa Kauppi linjaa.

"Jyväskylässä on pyritty käyttämään kansainvälisiä arkkitehteja, mutta siellä ovat kustannukset tulleet vastaan. Se taas on vain suunnittelijan pöljyyttä. Jos arkkitehdilta tilataan tietyn hintainen talo, hänen pitää pystyä suunnittelemaan niissä puitteissa."

Yhtenäisyyden rikkominen on Oulussa sallittua, vaikka kaupungin uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman yksi keskeisimpiä sisältöjä on, että Oulun pitää näyttää Oululta.

"Joku voisi ajatella sen tarkoittavan, että kaupunki ei saa muuttua. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma antaa kuitenkin mahdollisuuden poikkeuksiin. Hyvällä suunnittelulla voidaan yleisiä periaatteita venyttää - mutta se tosiaan vaatii kansainvälisen kynnyksen ylittämistä."

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image