Kulttuuri

Oulun teatterissa on luotu profiilia uudelle taiteelliselle johtajalle – henkilökunta osallistuu kandidaattien etsintään

Oulun teatterin uuden johtajan profiloinnista kertovat toimitusjohtaja Tuija Hyppönen (vas.) ja näyttelijä Merja Pietilä. " Haluamme olla kansallisesti merkittävä teatteri, joka uskaltaa nousta puheenaiheeksi kurottamalla kohti uusia yleisöjä ja toimintatapoja", Pietilä sanoo. KUVA: Teija Soini
Kulttuuri 2.12.2018 19:17
Eeva Kauppinen

Oulun teatteri hakee uutta taiteellista johtajaa kutsumenettelyllä. Talon henkilökunta ja teatterin hallitus ovat yhteisvoimin rakentaneet teatterinjohtajan profiilia, millaista johtajaa haetaan. Kandidaattien nimiä saavat ehdottaa kaikki.

Toimitusjohtaja Tuija Hyppösen mukaan nimiä on tullut mukavasti. Keskusteluissa on vellonut kymmenkunta nimeä. On semmoisiakin, joita on ehdottanut useampi.

Johtajakuvioista ovat keskustelemassa Hyppösen kanssa teatterin hallituksen jäsen, näyttelijä Merja Pietilä.

Teatterin työntekijät on otettu vahvasti mukaan rekrytointiprosessiin. Miltä se tuntuu?

Pietilä: Kajaanin teatterilaiset ovat Pohjoisilla teatteripäivillä kertoneet, kuinka he ovat olleet tosi vahvasti mukana johtajaa valitsemassa. Me olemme huuli pyöreänä kuunnelleet, että ai, tuommoinenkin on mahdollista. Nyt olen urallani eka kertaa tällaisessa tilanteessa, että koko henkilökunta oikeasti saa osallistua. Teatterin hallituksen puolelta tuli pyyntö, koska olemme asiantuntijoita alallamme ja meillä on laajat verkostot. Heitetään ne vesille.

Hyppönen: Se on uutta Oulussa, että koko henkilökunta on mukana johtajahaussa, kutsumassa ja miettimässä johtajan profilointia. Meillä on vakituista väkeä noin sata: näyttämötekniikka, valo- ja äänitekniikka, kampaamo, puvusto, lavastamo, hallinto, myynti ja markkinointi, tuotantotiimi sekä taiteellinen henkilökunta. Hyvin monialainen ja ammattitaitoinen porukka. Näyttelijät ovat yleisölle näkyvin osa. Näyttelijöiden osuus henkilökunnasta on noin 20 prosenttia.

Millaista johtajaa Oulun teatteri hakee?

Pietilä: Etsimme näkemyksellistä, erinomaiset vuorovaikutus- ja henkilöjohtamistaidot omaavaa johtajaa, joka sitoutuu kanssamme teatterimme kehittämiseen. Nyt on kova toivo, että löydettäisiin timantti, koska tahtotila on niin yhteinen. Tämä on kyllä harvinaista.

Hyppönen: Mörököllijohtajien aika on ohi. Johtajan täytyy olla kuunteleva ja mahdollisimman paljon huomioida alaisia. Esimiehenä hänen tulee miettiä jokaisen työntekijän kohdalla, miten voi auttaa tätä henkilöä kukoistamaan. Tunneäly on hyvä taito omata. Tietenkin täytyy olla vastuu ja kyky tehdä päätöksiä paikassa kuin paikassa. Ei semmoinen ylhäältä alas vaan edestä johtaja.

Vaaditaanko johtajakandidaateilta aiempaa johtajakokemusta?

Pietilä: Tehtävässä menestyminen edellyttää teatteritaiteen maisterin tai muuta soveltuvaa alan koulutusta sekä vahvaa taidekentän tuntemusta sekä työkokemusta teatterialalta. Mutta olemme miettineet hallituksessa myöskin sitä, että jos kutsuttavalla ei ole johtajakokemusta, sen voi hankkia. On jätetty tässä alkuvaiheessa aika vapaaksi se, keitä kaikkia voidaan pyytää. Loppuvaiheessa nähdään, mihin painotus kääntyy.

Hyppönen: Johtajakokemusta ei ole laitettu kriteeriksi. Pätevöityminen ja osaamisen täydentäminen työn ohessa on mahdollista.

Minkälainen Oulun teatteri tahtoo olla?

Hyppönen: Tulevaisuuteen suuntautuva, avoin. Täytyy uudistua ja pysyä ajassa kiinni. Mietitään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja ihan talonkin sisällä osastoittain, mitä voimme kehittää ja sillä tavalla mennä asioissa eteen päin.

Pietilä: Haluamme olla kansallisesti merkittävä teatteri, joka uskaltaa nousta puheenaiheeksi kurottamalla kohti uusia yleisöjä ja toimintatapoja. Oma olo taiteilijana on se, että ovet auki joka suuntaan. Teatterin tekemisen tapoja on niin monia. Toivon kehitystä meidän ensembleen: nuoria ohjaajia, uusia tuulia tekemisen tavassa ja esitysvalinnoissa. Mutta en tietenkään halua heittää vanhaa romukoppaan, luopua klassikoista.

Hyppönen: Se on tulevan taiteellisen johtajan harkittavissa ja mietittävissä, millaisen kombon hän tarvitsee tulevaan ohjelmistoon.

Löytyykö Suomesta teatteria, joka on onnistunut luomaan monipuolisen ja puhuttelevan ohjelmiston?

Pietilä: Kansallisteatteri tulee mieleen erittäin positiivisena esimerkkinä. Heillä on monipuolisesti kantaesityksiä ja kaikkea. Lisäksi he jalkautuvat Kiertuenäyttämön kautta. Sitä kohti!

Hyppönen: Kansallisteatteri on tietenkin vähän eri asemassa kuin me rahoituksen ja yleisöpohjan takia. Mutta aina pitää olla suuret tavoitteet, mihin tähdätään. Kyllähän me tätä ollaan sivuttu myös strategiakeskustelussa.

Voisiko ohjelmistovalinnasta tehdä moniäänisempää?

Pietilä: Kajaanin kaupunginteatterissa toimii taiteellinen jaos. Siihen on meilläkin ehdottomasti tahtotila. Ei se herranen aika ainakaan mitään pois vie. Idealaari on paljon isompi, kun on enemmän porukkaa mukana.

Hyppönen: Olen kokenut, että taiteellisella henkilökunnalla on tarve ja palo suorastaan tuoda omia ehdotuksia, vaikka lopullisen päätöksen tekisikin taiteellinen johtaja. Varmasti se kantaisi hedelmää.

Televisiosta tuttu julkkis vai ei?

Ohjaaja Raija-Sinikka Rantala hämmästelee Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Meteli-lehdessä, että teattereissa tekee taiteellisia päätöksiä yhä useammin teatterinjohtaja, ”joka on nykyisin talon ainoa taiteellinen ammattilainen, jota varten ei ole olemassa korkeakoulutasoista tutkintoa”.

Rantalan artikkelin toinen piikki kohdistuu televisiosta tuttuihin julkkiksiin johtajina.

Haetaanko Oulun teatterin johtoon julkkista?

– Teatterin hallitus ajattelee, ettei ole oleellista, onko tuleva johtaja julkkis vai ei, näyttelijä Merja Pietilä toteaa.

– Minulla on semmoinen olo, ettei ole pelkoa, että joku lähtisi sooloilemaan jotain. Meillä on oikeasti yhteinen agenda. Ei ole ollut kädenvääntöä teatterin sisällä, millaista johtajaa halutaan. Ei ole ollut kädenvääntöä myöskään hallituksen kanssa. Luottamus teatterin hallituksen ja henkilökunnan välillä on molemminpuolinen.

Oulun teatteri työstää parhaillaan uutta strategiaa, joka ulottuu vuoteen 2026.

– Meillä on ollut henkilökunnan ja esimiesten kanssa hyvin hedelmälliset työpajat. On ollut ilo huomata, että meillä on yhteinen tahtotila ja kaikki puhaltavat samaan hiileen. Siihen on uuden johtajan hyvä tulla mukaan viemään strategiaa loppuun asti, toimitusjohtaja Tuija Hyppönen sanoo.

 

Johtaja valitaan määräajaksi

Uusi taiteellinen johtaja valitaan kutsumenettelyllä ja määräajaksi. Sopimus tehdään kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi plus optiovuodet. Tai sopimuksen mukaan.

Johtajan valitsee ja kandidaatit haastattelee teatterin hallitus, johon kuuluvat Matti Karhula (puheenjohtaja), Sannamari Sala, Anna Rounaja, Karoliina Niemelä, Ari-Pekka Sirviö ja Merja Pietilä (näyttelijäyhdistyksen edustaja).

Nimiehdotukset lähetetään teatterin toimitusjohtaja Tuija Hyppöselle.

Teatterin hallituksen avuksi on koottu tiimi, johon kuuluvat näyttelijä Merja Pietilä, näyttelijä Mikko Korsulainen, tuottaja Sari Tanner ja dramaturgi Jukka Heinänen.

Johtajakandidaatit haastatellaan helmikuussa. Uusi teatterinjohtaja valitaan maaliskuussa.

Nykyinen taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen irtisanoutui 15.10.2018. Puolen vuoden irtisanomisaika päättyy huhtikuun puolivälissä.

Näin teatteri on profiloinut uutta johtajaa:

Taiteellinen näkemys ja monipuolinen ohjelmisto.

Erinomaiset vuorovaikutus- ja henkilöstöjohtamisen taidot.

Kykenevä rakentamaan verkostoja paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Avoin ote viestintään sekä talon ulko- että sisäpuolella.

Halua ja kykyä käydä keskustelua teatterin linjasta ja ohjelmistovalinnoista.

Pitää korkeatasoisen taiteen tekemisen aina toiminnan keskiössä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (40)

Kuulostaa ihan mahtavalta edistysaskeleelta! Juuri tällaisessa yhteisössä haluaisin itsekin työskennellä ja samaten asiakkaana tukea toimintaa, joka perustuu tämänkaltaisille yhteisille tavoitteille. Laitosteattereissa kammottavat vanhat pilkuntarkat tavat ja rivienvälinen hierarkia. Tympeintä on kohdata töissä tätä ylhäältä alaspäin -asennetta, niin talon sisäisessä yhteisössä, kuin vierailijoita kohtaan. Täältä sydämellinen tuki näihin OKT:n suunnitelmiin ja toteutumiseen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika kalkkeutuneen kuuloista kommentointia täällä. Tervetuloa nykyaikaan. Kuulostaa todella hienolta, ja toimitusjohtajahan se vastuun kantaa, vaikka henkilökunta valintaan osallistuisikin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ottakaa joku kapiainen, vaikka eläkellä oleva vääpeli pistämään asiat oikeaan järjestykseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka teatteria johtaa? Johtaja vai henkilökunta? Nyt näyttää ulkopuolisen silmin että johtajat ovat menettäneet arvovallan.
Ei ihme jos tuossa työpaikalla voidaan huonosti. Johtajat saavat tehtäviensä nähden korkeaa palkkaa, kyllä tuolla palkkaluokalla pitäisi jo pikkupäätöksiä tehdä ilman kaikilta kysymistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taiteellisen johtajan ja ohjaajan rooli on vähän kuin valmentajan. Ei voi mennä koko ajan mukavuusalueella ja keskivertokuntoilijan ehdoilla. Merja Pietilä lienee kuitenkin harvinaisen fiksu näyttelijäksi. Tsemppiä hyvän ratkaisun löytämiseksi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisiköhän laitoksen omistajien ja kaikkien kulujen maksajien, eli kuntalaisten, ottaa ja vaihtaa koko henkilökunta ja kaikki näyttelijät sekä pakottaa kokonaan uusi meininki taloon joka ei ole toiminut kunnolla aikoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelma taitaa muodostua siitä, että jos teatterin työntekijät vaalitsevat johtajansa, johtaja on vastuussa valitsijoilleen, ei yleisölle eikä veronmaksajille eikä kaupungille, olkoonkin, että taiteellinen johtaja ei ole toimitusjohtaja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Johtamiskulttuurin kehittäminen on koko työyhteisön asia. Suomen luovien alojen menestystarinat syntyvät nykyään digitaalisia pelejä tuottavissa yrityksissä. Niiden nuoret johtajat eivät ole ylhäältä sanelevia diktaattoreita vaan kokevat johtajan tehtävänsä fasilitaattoreiksi, jotka mahdollistavat työntekijöiden luovan kukoistamisen. Sellaisissa työntekijöitä kunnioittavassa työkulttuureissa työtekijät ovat motivoituneita, antavat parhaansa ja tulosta tulee. Onnea Oulun kaupunginteatterilaisille sellaisen johtajan löytämiseen, joka asettuu itse teatterin taiteellisen tason kehittämisen instrumentiksi eikä alista teatteria vain oman itsensä ja perheensä menestyksen välineeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on hyvä kommentti! Miten kävi esimerkiksi Nokialle, kun valittiin ylhäältä päin johtava Stephen Elop! Taidettiin menettää aika iso veronmaksaja tämmöisen konservatiivisen ajattelun takia.
Verrokkina nykyaikaisesta edestäpäin johtamisesta ja tiiminä työskentelystä voisi hettiiä Supercelliä ja Roviota yms yms..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi olla mahdotonta löytää hyvää taiteellista johtajaa, varmasti huippu ammattilaisia ei enää kiinnosta tippaakaan.
Määräaikaan sidottu virkamies halutaan, joten se rajoittaa perheellinen ja parhaiden Ouluun muuttoa.
Kajaanin teatterista ei kannata mallia otetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa kaikki hyvin.
Kun ei ole puutetta kuin taiteesta.
Kun he maksasivat itse niin yehköön
taitetta vaikka hamaan tappiin asti.
Eikä tarttis Kalevan jokapäivä olla huolissaan
oululaisten taitteesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällaisten kommenttien takia en ole huolissani Oulun Kulttuuripääkaupunki -proggiksen onnistumisesta :/

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harrastus, ja ollaan muka olevinaan töissä. Oulun kaupungin teatterilaiset, veronmaksajain ylläpitämät saisi käydä oppitunnin, maaseudulla toimivissa harrastusteattereissa. Siellä ei vetele Oulun teatterin kaltaiset NÄYTTELIJÄT, vaan tehdään aitoa teatteria, ilman ylimääräistä pätemistä. Tahtooko rooli jäädä päähän, ja kuvitellaan, että teatteria johdetaan kuten perse edellä puuhun kiivettäessä. Joku osuvasti kirjoittikin, että luottamusmiestäkö siellä valitaan. Olisi erikoista, jos oikeissa töissäkin työläiset valitsisivat itselleen johtajan työpaikalleen. Oulussa teatterin johtajan työ on ollut keskimäärin 2-3 vuoden pesti. Ei missään työmaassa voi siinä ajassa omaksua, että kaikki asiat loksahtaa saumoihin, vain harrastustyössä vaihtuvuus on tätä luokkaa, ja harrastajiahan Oulun teatterilaiset ovatkin, se siitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt meni oikeasti höpöksi. Eihän tässä ole mitään tolkkua. Taidelaitos ei ole sen kummempi työpaikka kuin mikään muukaan laitos. Eivät työntekijät oikeasti valitse johtajaansa. Toivoset eivät alun alkaenkaan kelvanneet teatterin vähätöiselle väelle, sehän on todettu julkisuudessakin. Kari-Pekan sopimuksessa oli maininta ohjaus-ja näyttelijätöistä. Kenen töitä hän siis vei? Hän oli ainoa talon näyttelijä, jolla oli jotakin lavakarismaa. Kyllä Oulussa vanhat vassarinäyttelijät pyörittävät teatterin kokematonta hallitusta miten haluavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Taidelaitos ei ole sen kummempi työpaikka kuin mikään muukaan laitos." On se, vai julkistetaanko jokaisen hitsarin jne nimi suoritetun työn luovuttamisen yhteydessä. Ja onko sen työn arvostelu seuraavan päivän lehdessä kaikkien luettavissa. Se että työstään joutuu julkisesti vastaamaan tekee siitä hyvin erilaisen työpaikan, ja pistää työntekijät kiinnostumaan hyvinkin paljon työntekemisen edellytyksistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän se ole koskaan ollut hyvä kun työntekijät valitsee johtajan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (40)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image