Kulttuuri

NSSS Oulussa: Tuhannen äänen keskellä kuorolainen tuntee itsensä pieneksi

Teekkarikuoro TeeKu ja sekakuoro Cassiopeia harjoittelivat NSSS 2017 -kuorofestivaalia varten keskiviikkona Pyhän Tuomaan kirkossa. Kuvassa vasemmalla festivaalin varajohtaja Annamari Martinviita, hänen vieressään järjestelytoimikuntaan kuuluvat Maria Petäjäniemi ja Elisa Viljamaa, KUVA: Anni Hyypiö
Kulttuuri 5.5.2017 13:13
Anni Hyypiö

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä.

Kuvittele itsesi seuraavaan tilanteeseen:

Seisot Ouluhallissa katsomon ylimmällä rivillä, seinän vieressä, molemmilla puolillasi kymmeniä metriä pitkä ihmisrivi.

Katsetta kääntäessäsi näet, että ihmismeri jatkuu ylhäältä alas, alhaalta ylös. Halkaisijaltaan 115-metrinen Ouluhalli on pullollaan ihmisiä, niin katsomossa kuin vierelläsi.

Jossain tuolla kaukana seisoo kapellimestari Jaakko Kuusisto, kapellimestarin ja sinun välilläsi on kokonainen sinfoniaorkesteri, Oulu Sinfonia.

Kohta on aika aloittaa laulaminen yli tuhannen muun opiskelijakuorolaisen kanssa. Vedät ilmaa keuhkoihisi, ja –

Hetkinen nyt, eipäs hötkyillä – aivan vielä ei ole H-hetken, lauantain suuren gaalakonsertin, aika.

Palataan siis vielä hetkeksi festivaalin kulisseihin.

Torstaina 4.5. Oulussa käynnistyvä kolmipäiväinen pohjoismainen opiskelijakuorofestivaali Nordic Student Singers’ Summit (NSSS), tuttavallisemmin Nysse, järjestetään nyt kymmenettä kertaa.

Joka kolmas vuosi järjestettävä laulujuhla kokoaa yhteen opiskelijakuoroja Pohjoismaista ja Baltian maista. Festivaali järjestetään Suomessa nyt kolmatta, Oulussa ensimmäistä kertaa.

Koska tapahtuma järjestetään aina kolmen vuoden välein, Oulu on samalla näyttämö tapahtuman kolmekymmenvuotisjuhlalle.

Oulu ei valikoitunut festivaalin järjestämiskaupungiksi sattumalta.

Valinnan taustalla on jo kuusi vuotta sitten käynnistynyt suunnitelmallinen lobbaustyö, paljastaa festivaalin johtaja Janne Kalinainen.

Ouluhalli on ollut tapahtumalle alustavasti varattuna jo neljän ja puolen vuoden ajan, ja lopullinen hallivaraus tehtiin kolme vuotta sitten. Samaten Oulun NSSS-tapahtuman nettisivut perustettiin jo kolme vuotta sitten.

Kuusi vuotta sitten Oulun lobbausta varten painatettiin myös omat t-paidat. Niissä komeilee itsevarmasti teksti NSSS 2020 @ OULU.

Tosin lobbaus onnistui jopa odotettua paremmin, kun Oulu valittiin järjestäjäkaupungiksi kolmea vuotta tavoitetta aiemmin.

“Tarkemmat suunnittelut tapahtuman järjestämisestä Ouluun käynnistyivät oikeastaan heti viime Nyssessä Tartossa, kun nousimme Ouluun lähtevään bussiin”, Kalinainen sanoo.

NSSS on harvinaista herkkua. Janne Kalinaisen mukaan seuraavan kerran tapahtuma palannee Suomen kamaralle aikaisintaan vasta viidentoista vuoden päästä.

On lisäksi epätodennäköistä, että Oulu valittaisiin heti uudestaan järjestäjäkaupungiksi, sillä vastuu tapahtuman järjestämisestä kiertää myös maan sisällä.

On siis juhlittava nyt, kun juhlan aika on.

Leuka rintaan ja kelkasta kiinni!

Oulussa tapahtumaa isännöivät oululaiset opiskelijakuorot, OYY:n sekakuoro Cassiopeia ja teekkarikuoro TeeKu. Mukana festivaaleilla on myös Cassiopeian alumneista koostuva Kaiku-kuoro.

Vaikka Cassiopeia on osallistunut jokaiseen järjestettyyn NSSS-tapahtumaan, ensimmäinen kerta tämän kaliiberin tapahtumajärjestänä on kuorolle suuri ponnistus.

Pitkän valmistelutyön huipentuminen H-hetkeen tuntuu Janne Kalinaisesta jo pieneltä helpotukselta.

“Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. Kohta tässä koittaa se hetki, että leuka rintaan, ja pidellään vain kelkan reunasta kiinni”, hän kuvaa.

Aivan alkuvaiheessa vastuu Oulun NSSS:n järjestelyistä oli vain muutaman asialle vihkiytyneen aktiivin niskoilla.

Festivaaliviikonlopun lähestyessä myös talkoolaisten määrä on jatkuvasti kasvanut. Nyt järjestäjiä on Cassiopeiasta ja TeeKusta mukana noin sata henkeä, festivaalin varajohtaja Annamari Martinviita kertoo.

Kalinainen ja Martinviita kehuvatkin TeeKua erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Yhteinen projekti on Kalinaisen mukaan lähentänyt kuoroja merkittävästi.

“Aiemmin on ollut naapurustoeloa: on moikkailtu toisillemme, muttei ole oikein toimittu yhdessä”, Kalinainen sanoo.

“Nyt ollaan yhdessä hartiavoimin paiskittu työtä. Odotankin innolla myös Nyssen jälkeistä aikaa, sitä, millaisen jäljen näin suuren tapahtuman järjestäminen jättää meidän yhteiseen kulttuuriimme”, Martinviita toteaa.

Armeijan opeista apua

Kuorotapahtumaan osallistuu 1100 kuorolaulajaa peräti 42:sta eri opiskelijakuorosta.

Määrä kuulostaa varsin järisyttävältä. Miten ihmeessä sellainen määrä ihmisiä pidetään talkooporukan voimin ruokittuna ja nesteytettynä?

Sotilaallisella järjestyksellä, Janne Kalinainen kertoo.

Nälkäisten ruokkimisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Maanpuolustusyhdistys, joka rakentaa ja toimittaa Ouluhallille ja kuorovieraiden majoituspaikalle omat ruokalinjastonsa.

“Tällä juonella saamme myös sotkun [sotilaskodin] kuuluisia munkkeja myyntiin”, Martinviita nauraa.

“Armeijan kertausharjoituksissa olen tottunut hallitsemaan isojen joukkojen siirtelyä. Siitä kokemuksesta on ollut tässäkin työssä hyötyä”, Kalinainen nauraa.

Erona on tosin se, että armeijassa joukot ovat tottuneet kulkemaan yhtä matkaa yhdessä muodostelmassa – kuoroissa taas aivan tällaista taitoa ei ole.

Puolet Ouluun tulevista kuorovieraista yöpyy perinteisessä koulumajoituksessa Teuvo Pakkalan kampuksella, puolet taas Oulun alueen hotelleissa ja mökeissä.

Järjestäjiä jännittää myös hieman se, kuinka kummassa kaikki kuorolaiset saadaan ongelmitta mahtumaan lauantain laulukulkueeseen. Perinteisessä laulukulkueessa kaikki festivaalin osallistuvat kuorot kulkevat laulaen 1,2 kilometrin matkan Raksilasta Rotuaarille.

“Esimerkiksi 10-100 ihmisen saaminen yhteen sijaintiin olisi vielä helppoa, mutta kun kyseessä onkin yli tuhat henkeä, tilanne onkin toinen”, Martinviita toteaa.

Järjestäjiltä kulkueen onnistuminen vaatii muun muassa minuuttiaikataulun laatimista, toimivan liikenteenohjauksen järjestämistä ja Kivisydämen Hallituskadun sisäänkäynnin sulkemista.

“Jännä nähdä, miten kaikki lopulta onnistuu. Olemme toki tilanneet lauantaille hyvää säätä”, Martinviita nauraa.

Viikonloppu kuluu vilauksessa

Kolme intensiivistä päivää, yli tuhat kuorolaista ja 18 konserttia tarkoittaa tiukkaa aikataulua ja melkoista hoppua.

Tapahtuman avajaiskonsertti järjestetään torstai-iltana Oulun Tuomiokirkossa. Avajaisissa esiintyy Cassiopeian ohella kaksi helsinkiläistä kuoroa, mieskuoro Akademiska Sångföreningen ja naiskuoro Akademiska Damkören Lyran.

Perjantaina kuorot jalkautuvat ympäri Oulun esiintymään kirkoissa, kahviloissa, kirjastoissa ja juhlasaleissa.

Lauantaina laulu käynnistyy iltapäivästä, kun kuorot kulkevat laulavana kulkueena kaupungin halki, ja ilta huipentuu Ouluhallin suureen gaalakonserttiin.

Yleisökonserttien ja kuoroharjoitusten ohella tapahtumaan kuuluu myös vapaa seurustelu ja hauskanpito. Kuorolaiset kokoontuvat torstaina ja perjantaina omiin bileihinsä.

“Tämä on mahtava mahdollisuus tavata ihmisiä, vertailla kokemuksia, vaihtaa kuulumisia. On ollut myös hauska huomata, että vuosien varrella Nysseistä on saanut paljon hyviä tuttuja”, Kalinainen toteaa, ja jatkaa:

“Sitä tunnelmaa ei voi sanoin kuvailla. Se pitää kokea ja tuntea.”

Kuuluuko soraääni tuhannen äänen joukosta?

Tuhannen äänen saaminen soimaan yhteen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen juttu.

Ouluhallin konsertissa kaikki 42 kuoroa esittävät samaa ohjelmaa. Kaikki eivät tosin esiinny yhtä aikaa: osan kappaleista esittää vain mieskuoro, osan naiskuoro, osa esitetään sinfoniaorkesterin kanssa, osa taas ilman säestystä.

Konsertin ohjelma koostuu pääosin suomalaisista ja suomenkielisistä kappaleista. Ohjelma alkaa ja päättyy Jean Sibeliuksella: ensimmäinen kappale on Kuningas Kristian II –näytelmään sävelletty Nocturne, viimeinen Finlandia-hymni. Sibeliuksen ohella ohjelmassa on muun muassa Leevi Madetojan, Toivo Kuulan ja Einojuhanin Rautavaaran sävellykset.

Konsertissa kantaesityksensä saa myös säveltäjä Jussi Chydeniukselta tilattu, Eino Leinon runosarjaan Kesäkantaatti sävelletty kuoroteos.

Lisäksi konsertin ohjelmaan kuuluu NSSS-tapahtumien tunnussävel, norjalaissäveltäjä Edvard Griegin reipastahtinen kuorosävellys Sangerhilsen.

Martinviita ja Kalinainen arvelevat, että koko tapahtuman ehdottomiksi huippuhetkiksi nouseekin gaalakonsertissa joko Finlandia tai Sangerhilsen.

Gaalakonsertin ohjelman harjoittelu on aloitettu kuorolaisten kotimaissa, jo hyvissä ajoin ennen Ouluun matkustamista.

Yhteisharjoitukset kaikkien kuorolaisten kesken käynnistyvät perjantaina. Päivän aikana järjestetään kolme kolmen tunnin mittaista yhteisharjoitusta. Niiden aikana kuorojen on Kalinaisen mukaan “hitsauduttava yhteen”.

Sen lisäksi kuorojen on löydettävä yhteinen sävel myös Oulu Sinfonian ja konsertin kapellimestari Jaakko Kuusiston kanssa.

Kalinaisen mukaan gaalakonsertissa kuorolaisten tulee oppia laulamaan yhdessä orkesterin, kapellimestarin ja muiden kuorolaisten kanssa. Sooloilulle tai hidastelulle ei ole sijaa.

“Laulajalle se on aika ainutkertainen paikka. Sinulla on sinfoniaorkesteri edessä, kapellimestari vielä orkesterin edessä, vierelläsi puolen Ouluhallin etäisyydeltä laulajia. Koska etäisyydet ovat valtavat, sinun täytyy osata kappale niin hyvin, että kun oikea hetki tulee, aloitat silloin laulamisen, etkä odota musiikkia. Kun kuulet musiikin, olet jo myöhässä, kuluuhan äänen matkaamiseenkin kuitenkin aikaa. ”

Annamari Martinviidan mukaan näin suuressa kuorossa laulaminen on laulajalle poikkeuksellinen tilanne.

Hänen mukaansa tunnelma on hieman eläimellinen, aistinvarainen – kaikki laulajat laulavat yhdessä, yhtenä organismina.

“Hetken siinä kestää, että yhteispeli loksahtaa paikalleen, mutta jossain vaiheessa se lähtee menemään. Massan voima vie siihen pisteeseen, ettei lauleta enää yksilönä, vaan lauletaan yhdessä. Siinä on jotain samaa kuin siinä, miten kalat osaavat suunnistaa suurissa parvissa. Siinä ollaan yksi iso masiina, joka tuottaa ääntä. Kyllä siellä tuntee itsensä aika pieneksi.”

Tyhmä kysymys, mutta pakko kysyä: Kuuluuko tuhannen ihmisen esiintyessä yhden ihmisen soinniton laulu? Jos vaikka ääni olisikin syystä tai toisesta aivan harvinaisen kamala?

Kalinaisen ja Martinviidan mukaan ei. Mikäli aivan lähimmällä vierustoverilla laulu menee ainoastaan sinne päin, sen voi vielä kuulla, mutta yhtään kauempana pieleen menevää laulua ei voi enää kuulla.

Väärin laulamisen voi särkyvän äänen sijaan bongata laulajan kauhistuneesta tai jähmettyneestä ilmeestä, harhailevasta katseesta, yhteen purruista hampaista.

“Yleisökään ei väärinlaulamista huomaa, jollei sen anna näkyä”, Kalinainen sanoo.

Ja vaikka väärin menisikin, siitä on päästävä yli, jatkettava reippaasti eteenpäin.

“Eiköhän se vielä iloksi koidu”

Yli tuhannen laulajavieraan odottaminen tuntuu järjestäjistä jännittävältä, hurjalta, hienolta – kaikelta näiltä yhtä aikaa.

Johtajan rooliaan Kalinainen kuvailee “laivan kipparin rooliksi”: vaikka välillä on yksinäistä ja stressaavaa, osaavasta ja asiantuntevasta järjestäjätiimistä on iso apu.

“Eiköhän se vielä iloksi tästä koidu. Onhan tässä paljon vastuuta, tekemistä, hoitamista – toki se tuo mukanaan stressiä. Myös hektisyys tuottaa haasteensa. Tässä ei tosin ole varaa harjoitella – jos alussa ilmenee joku pikku vika, päivien edetessä se vain kertautuu ja kasvaa“, Kalinainen toteaa.

Janne Kalinaiselle tässä Nyssessä on erityisen haikea sävy. Jo 18 vuotta Cassiopeiassa mukana olleelle Kalinaiselle Oulun Nysse saattaa olla hänen viimeinen tapahtumansa kuoron kanssa.

Loppu ei tule laulaen, sillä lavalle laulamaan festivaalin johtaja ei varmaan itse taida ehtiä.

“Olisi mahtavaa päästä laulamaan, mutta kun on tässä tällainen pikku tapahtuma järjestettävänä, puhelinta ei malta laittaa pois sen puolentoista tunnin ajaksi, joka konsertissa menisi”, hän nauraa – ja vilkaisee taas pian älypuhelintaan.

Annamari Martinviita on laulanut Cassiopeiassa jo kolmentoista vuoden ajan. Oulun NSSS:n konserteista hän esiintyy ainakin torstai-illan avajaiskonsertissa, perjantaina tervetulokonsertissa ja lauantain gaalakonsertissa.

Vaikka Nysse ei ole vielä kummitellut unissa, unensaantia se on hidastanut – tapahtuman järjestäminen on vain niin jännittävää.

“Tämä on niin siistiä, ettei sitä oikein pysty kuvailemaan. Varsinkin gaalakonsertissa, kun kaikki ihmiset laulavat samaa sointua, samaa harmoniaa – siinä tuntee todella kuuluvansa joukkoon."

Nordic Students Singer’s Summit 2017 -festivaalin avajaiskonsertti torstaina 4.5. kello 18 Oulun Tuomiokirkossa. Perjantai-iltana konsertteja ympäri Oulua kello 18 alkaen. Laulava kulkue lauantaina kello 13.30 kulkee Raksilasta Rotuaarille. Gaalakonsertti lauantaina kello 17 Ouluhallissa.

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä. Lisää lehden juttuja voit lukea täältä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Uutisvirta

23.1.
Ruotsin sprinttitykin takareidessä repeämä – MM-kisat jäävät todennäköisesti väliin
23.1.
Norjan poliisi: Viimeisen lumivyöryn suomalaisuhrin etsinnät lopetetaan – "Valitettavasti on odotettava nyt kevättä"
23.1.
Oppositiojohtaja julistautui Venezuelan presidentiksi – Trump tunnusti uuden johtajan vain minuuteissa
23.1.
Kapinaryhmä ehdottaa brexitin siirtämistä vuoden loppuun – May tiukkana: "Ei ratkaise mitään"
23.1.
Pieni vauva jäi pakkasella autoon Iskon Nesteellä – äiti oli tankkaamassa ovien napsahtaessa lukkoon, palokunta ja hinauspalvelu hätiin
23.1.
Hailuodon jäätie työn alla, avaamiseen vaadittavasta jään paksuudesta puuttuu vielä kymmenisen senttiä
23.1.
Meiju Suvas kasvoi Frederikin taustalaulajasta lavatähdeksi – "Minun tekisi mieli sanoa, että opin Frederikiltä, mitä ei pidä tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pakkasvaroitus: Maan itä- ja pohjoisosassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia esiintyy lähivuorokauden aikana kireää pakkasta.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eläkeläiset töissä

Eli rahan perässä olet elämäsi juossut. Oletko osannut nauttia elämästä, Oikeasti? Minä kunnioitan ihmisiä jotka jäävät... Lue lisää...
Raukka

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image