Kulttuuri

Museo pelastaa syntikat kaa­to­pai­koil­ta

Oululaisen säveltäjän Jukka Ruohomäen amerikkalainen ARP 2600 -syntetisaattori on keräilyharvinaisuus 1970-luvun alusta. Soitin kelpaa myös nykyisille teknon tekijöille.
Kulttuuri 27.4.2008 0:00
Esko Aho
Onko sinulla nurkassa pölyttymässä sähköurut tai syntetisaattori, tutummin syntikka, josta olet valmis luopumaan? Moog, Fairlight, Yamaha, Clavia, Casio, tai peräti kotimainen WLM tai Finorgan?

Turussa toimiva Sibelius-museo toivoo yhteydenottoa, jos olet halukas lahjoittamaan soittimesi musiikkimuseoon tulevienkin polvien katsottavaksi ja kokeiltavaksi.

"Meillä on vielä kokoelmissamme hyvin vähän sähkösoittimia. Haluamme kerätä Suomessa käytettyjä sähköurkuja ja syntetisaattoreita talteen, ennen kuin ne kaikki päätyvät kaatopaikoille. Meitä kiinnostaa saada selville, minkälaisia instrumentteja Suomessa on ollut ja ketkä niitä ovat soittaneet. Varsinkin suomalaiset soittimet ovat lähellä sydäntämme", kertoo museopedagogi Unna Soiluva.

Syntetisaattoreista ja kotiuruista tuli yleisiä 1970-luvulla. Siitä lähtien niiden suosio on jatkuvasti kasvanut. Turkulaisia kiinnostaakin myös soittimen käyttöympäristö, harjoitteluun ja kotiin liittyvät valokuvat, käsikirjat, mainosmateriaali, ilmoitukset - eli kaikki mahdollinen syntikka- ja sähköurkutieto.

Soittimia ja oheismateriaalia tullaan myöhemmin käyttämään erilaisissa projekteissa ja museon näyttelyissä.

Museo ei halua katsoa niin sanotusti lahjahevosta suuhun. Sinne tarjottava soitin voi olla vanha tai uusi, käyttökelpoinen tai käyttökelvoton, minkä tahansa merkkinen ja miltä ajalta tahansa.

Kaikkein harvinaisimmilla soitinyksilöillä on yhä myös kaupallista jälleenmyyntiarvoa. Vaikka museo kartuttaa kokoelmiaan pääasiassa lahjoituksilla, rahallisesta korvauksestakin on Unna Soiluvan mukaan mahdollista neuvotella, mikäli kohde on erityisen kiinnostava.



Elektronilehtorin aarre


Oulun konservatorion elektronimusiikin lehtori, säveltäjä Jukka Ruohomäki, kaivaa studionsa nurkasta kaksi mustaa nuhjaantunutta laukkua. Niihin on pakattu aarre, josta Ruohomäellä ei ole aikomustakaan luopua.

"Tämä on yksi parhaimmista 1970-luvun alkupuolen syntetisaattoreista, ja vieläkin kuumaa kamaa teknomusiikin tekijöiden keskuudessa. Sen analogisoundit ovat kuulemma niin jäljittelemättömän upeita", Ruohomäki kuvailee.

Kasattuna tämä amerikkalaisvalmisteinen ARP 2600 -soitin vuodelta 1974 näyttää erehdyttävästi vanhan ajan puhelinkeskukselta. Piuhoja kulkee reiästä toiseen ja säätimiä riittää.

"Tässä on kolme analogista oskillaattoria eli värähtelevää piiriä. Niistä lähtevät äänet ohjataan suodatinyksikön läpi ja sitten edelleen jännitesäätöiseen vahvistimeen. Jännitesäätöisyys on keskeinen toimintaperiaate", Ruohomäki selventää.

"Kaikki ARP 2600:ssa tottelee säätöjännitteitä. Kun oskillaattoria ohjaamaan työnnetään korkeampi jännite, siitä tulee korkeampi ääni ja matalampi jännite tuottaa vastaavasti matalamman äänen. Kun esimerkiksi matalataajuinen, ääntä tuottamaton oskillaattori pannaan ohjaamaan ääntä tuottavaa oskillaattoria, syntyy vibratoa. Muun muassa näppäimistökin tuottaa säätöjännitteitä voltti per oktaavi."



MIDI mullisti koko alan


Vielä parikymmentä vuotta sitten Ruohomäki teki ARP-syntetisaattorillaan kaiken, sillä käytettävissä ei juuri ollut muita äänilähteitä.

"Jännitesäätöiset syntetisaattorit eivät koskaan tulleet kovin suosituiksi, sillä niiden soittaminen tavallisessa bändissä ´livenä´ oli vaivalloista. Vain harvat muusikot viitsivät uhrata esimerkiksi ARP 2600:n käytön harjoittelemiseen riittävästi aikaa."

"Pink Floydin Dark Side of the Moon -levyllä syntetisaattorit voi kuulla, ja sitä ennen jo Beatlesin Abbey Roadilla. Myös Emerson, Lake & Palmer -yhtye suosi syntetisaattoreita sähköurkujen ja kaikkien muiden härveleiden lisäksi."

Seuraava edistysaskel kokonaan analogisten syntetisaattorien jälkeen olivat digitaaliset ohjaussysteemit, vaikka silloinkin oskillaattorit olivat vielä kokonaan analogisia.

MIDI:n tulo 1980-luvun alussa muutti tilanteen nopeasti. MIDI (Musical Instrument Digital Interface) on tiedonsiirtojärjestelmä, joka välittää viestejä sähköisten musiikkilaitteiden välillä. MIDI mahdollistaa muun muassa tietokoneiden, syntetisaattoreiden, äänikorttien ja rumpukoneiden välisen viestinnän ja tiedon vaihdon.

"MIDI on tänäkin päivänä pohjimmiltaan samanlainen kuin silloin ennen. Sovellukset vain ovat monipuolistuneet", arvioi Jukka Ruohomäki.

Lisätietoja sähköurkujen ja syntetisaattorien keräyksestä antavat Sibelius-museon museopedagogi Unna Soiluva (02) 215 4343 ja intendentti Inger Jakobsson-Wärn (02) 215 4388. Sähköposti: sibeliusmuseum@abo.fi

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

18:45
Ministeri Mykkänen lupasi: Vaarallisten henkilöiden säilöönottoperusteita tarkennetaan Oulun tapausten takia
17:42
Mäkäräinen sijoittui 21:nneksi pikakilpailussa, ammunta vei jälleen menestystoiveet
17:27
Pyhäjärven kaivoksella kuvataan tv-sarjaa 700:n metrin syvyydessä – Tuottaja: "Tästä tulee erilainen kuin aiemmin nähdyistä pohjoismaisista sarjoista"
17:06
Orpo oikoo poliisikyselyä: Kokoomuksen ansiosta poliiseja koulutetaan maksimimäärä – "Haluan lisää poliiseja Suomeen"
16:39
Maastohiihto–jääkiekko 20–0 – Vuoden urheilijaksi on valittu vuosina 1947–2017 kuudentoista eri lajin urheilijoita
16:36
Jääkiekon World Cupia ei pelata ensi vuonna
16:32
Suomessa paljastumassa useita uusia kartelleja – yritysten rangaistuksia halutaan koventaa
98
Pyhäntäläisyritys esittelee liikkuvaa ja talviasuttavaa mökkivaunua Helsingissä – rakennuslupa tarvitaan, jos mökki jätetään paikoilleen
83
Suolattujen teiden määrä kasvaa pohjoisessa – "Vuodenvaihteessa teille tuli aika paljon hoitoluokkakorotuksia"
59
Kokoomus vahvisti neljä uutta ehdokasta Oulun vaalipiirissä – katso lopullinen ehdokaslista
52
Fazerin Oulun leipomon työntekijöillä öinen ulosmarssi vastalauseena leipomon sulkemisaikeille – "Fazerilla ei rahasta ole pulaa"
36
Arina vaihtaa Otto-automaatteja Nosto-automaatteihin, Pohjois-Suomeen tulee viisi uutta rahannostopaikkaa
29
Kittilän kultakaivos täytti 10 vuotta, mutta tunnelma ei ole katossa – "Nykyinen keskustelu huonontaa Suomen kilpailua investointirahasta"
28
Talvikunnossapito paranee 1500 kilometrillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – katso kartalta, missä tilanne muuttuu

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

172 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pidätkö aletarratuotteita ostavia köyhänä?

Hölmöintähän tässä kauppojen ruokahinnottelussa on se, ettei hintaa lähdetä alentamaan heti tavaran tultua kauppaan, jol... Lue lisää...
meniskö järkeen

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image