Kulttuuri

Mela kusi, mulimokata ajti*

Kulttuuri 22.2.2009 0:00
Ville Ropponen
Kansainvälinen kieli esperanto on saamassa haastajan, mikäli Udmurtiassa kehitetty suomalais-ugrilainen keinotekoinen kieli budinos pääsee kunnolla valloilleen.

Budinos on rakennettu suomalais-ugrilaisten kielten udmurtin, suomen, viron, unkarin, marin, mansin ja mordvan aineksista. Budinosia kutsutaan "uralilaisten esperantoksi" ja kielioppi julkaistaan pian kirjan muodossa.

Budinos-kielen synty liittyy Udmurtiassa vuosikymmenen vaikuttaneeseen taidesuuntaukseen etnofuturismiin, jota valtaosa nykyisistä udmurttitaiteijoista tunnustaa. Etnofuturismi pyrkii yhdistämään modernia maailmankulttuuria etniseen ja paikalliseen.

Globalisaation oloissa vähemmistökielet ovat usein ahtaalla isojen kielten pauhussa.

"Monesti väitetään, että tämä on luonnollinen prosessi, mutta kyse on henkisestä väkivallasta", kirjoittaa udmurtilainen historian professori Vladimir Vladykin tulevan julkaisun esipuheessa.

Budinosin avulla pienet suomalais-ugrilaiset kansat voivat jämäköittää identiteettiään.



Ikivanha mallinnos


Nimi budinos juontuu muinaiskreikkalaisen Herodotoksen historiasta, jonka mukaan Don-joen takana asuivat kreikansukuiset helonit ja paimentolaisheimo budinit.

"Budinit olivat udmurttien esi-isiä", tulkitsee taloustieteen professori Juri Perevoshtshikov, joka on budinos-kielen idean isä.

"Budinosissa on itseasiassa kyse ikivanhan kantauralilaisen kielen rekontruktiosta", Perevoshtshikov sanoo.

Udmurttikirjallisuuden julkaisuja kustantanut Perevoshtshikov tunnustaa mielikuvituksen osuuden teoriossaan. Hän on esittänyt fantastisia tulkintoja udmurttien alkuperästä ja tehnyt rinnastuksia udmurtin ja muinaiskreikan välillä.

Tulee mieleen miten suomalaiset tutkijat koettivat kansallisen heräämisen aikana todistaa suomen sukulaisuutta hepreaan tai latinaan.



Taiteellinen kokeilu


Budinos-kielen kehittäjät, kirjallisuudentutkija Aleksei Arzamazov ja Vordskem kyl -lehden varapäätoimittaja Pavel Bazhenov sanovat tietävänsä, että keinotekoisen kielen luomisessa on omat ongelmansa.

He tuntevat esperanton ja volapykin kohtalon. Budinosin voi kuitenkin nähdä paitsi uuden kielen rakennuksena myös performanssina ja taiteellisena kokeiluna.

Arzamazov muodosti ensin 2 000 sanan perussanaston, jonka sanat olivat äänteellisesti ja merkitykseltään kaikilla kielillä lähes samat. Kielten pohjalta luotiin yhteinen kielioppi. Julkaisussa on budinosin sanaston käännös udmurtiksi, suomeksi ja unkariksi. Esimerkkilauseita löytyy myös venäjäksi ja englanniksi.

Arzamazov on syksyllä 2005 perustetun Udmurtian Pen-klubin varapuheenjohtaja. Penin kautta on lähivuosina kanavoitunut terävin udmurttikulttuuri. Pen on muun muassa kritisoinut kiihtyvää venäläistämispolitiikkaa ja joutunut siksi valtamedian loanheiton kohteeksi. Verottaja on ahdistellut peniläisten Invozho-lehteä.



Sanoja eri kielistä


Budinosin sanalistat on kääntänyt suomeksi ja englanniksi Marinmaan valtionyliopiston fennougristiikan tutkija Esa-Jussi Salminen.

"Budinosissa on melko tasapuolisesti sanoja eri kielistä, vaikka udmurtin ja unkarin osuus ehkä korostuu", Salminen pohtii.

Salmisen mukaan budinosin rakennusperusteena näyttää usein olevan aineksina käytettyjen sanojen vanhuus. On myös suosittu kuvailevia sanoja. Ja synonyymeja piisaa.

Budinosin vastaanotosta on Salmisen mukaan turhan aikaista puhua. Kun mukana on nimekkäitä kulttuuri-ihmisiä, budinosia saadaan ehkä mainostettua laajastikin Udmurtiassa ja lähiseuduilla.

"Lännessä innokkuus on yllättänyt, olen saanut useita yhteydenottoja."



Runojakin tehty


Budinosin taitajia löytyy toistaiseksi lähinnä udmurttiälykköjen piiristä. Arzamazov on kirjoittanut peräti runoja budinosiksi. Muitakin kokeilijoita varmasti tulee. On pohdiskeltu taidefestivaalin järjestämistä, jossa käytettäisiin vain budinosia.

Siispä opiskelemaan. Olisihan tymäkkää, jos voisimme keskustella kielisukulaisten kanssa yhteisellä, omapohjaiselle kielellä.

Udmurtialaisten intellektuellien luoma 240-sivuinen budinosin kielioppi ja sanasto on julkaistu internetissä: www.shaer.ru.
* Järki loistaa,
mennyt auttaa

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Ali G kyseli myös kielitieteilijältä aiheesta "mitä jos kehitän oman kielen". Kaveri tyrmäsi idean täysin, vaikka Alilla oli esimerkkejäkin tarjolla, koira olis voinut olla vaikka "methelope". Ei saanut silti tuulta alleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.1.
Ruotsin sprinttitykin takareidessä repeämä – MM-kisat jäävät todennäköisesti väliin
23.1.
Norjan poliisi: Viimeisen lumivyöryn suomalaisuhrin etsinnät lopetetaan – "Valitettavasti on odotettava nyt kevättä"
23.1.
Oppositiojohtaja julistautui Venezuelan presidentiksi – Trump tunnusti uuden johtajan vain minuuteissa
23.1.
Kapinaryhmä ehdottaa brexitin siirtämistä vuoden loppuun – May tiukkana: "Ei ratkaise mitään"
23.1.
Pieni vauva jäi pakkasella autoon Iskon Nesteellä – äiti oli tankkaamassa ovien napsahtaessa lukkoon, palokunta ja hinauspalvelu hätiin
23.1.
Hailuodon jäätie työn alla, avaamiseen vaadittavasta jään paksuudesta puuttuu vielä kymmenisen senttiä
23.1.
Meiju Suvas kasvoi Frederikin taustalaulajasta lavatähdeksi – "Minun tekisi mieli sanoa, että opin Frederikiltä, mitä ei pidä tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pakkasvaroitus: Maan itä- ja pohjoisosassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia esiintyy lähivuorokauden aikana kireää pakkasta.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eläkeläiset töissä

Eli rahan perässä olet elämäsi juossut. Oletko osannut nauttia elämästä, Oikeasti? Minä kunnioitan ihmisiä jotka jäävät... Lue lisää...
Raukka

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image