Kulttuuri

Luotettavuus on kaiken perusta – koulujen Sa­no­ma­leh­ti­vii­kol­la pohditaan mediaetiikkaa

Kalevan toimittaja Liisa Laine etsii taustatietoja useista eri lähteistä. KUVA: Maiju Pohjanheimo
Kulttuuri 29.1.2018 7:05
Elina Ursin

Koulujen Sanomalehtiviikolla pureudutaan mediaetiikkaan. Kalevan toimittaja Liisa Laine etsii taustatietoja useista eri lähteistä. Pajunköyden syöttämisestä Laineella on kirvelevä muisto.

Kouluissa ja oppilaitoksissa vietetään tällä viikolla Sanomalehtiviikkoa. Viikolla pureudutaan mediaetiikkaan teemalla Sinulla on oikeus tietää.

Kalevan toimittaja Liisa Laine kertoo, mistä aineksista syntyy luotettava uutinen.

Kuka olet ja mitä teet Kalevassa?

- Olen Liisa Laine, Kalevan toimittaja jo yli 40 vuoden ajan. Viimeiset reilut kymmenen vuotta olen ollut kaupunkitoimittajana eli keskittynyt Oulua koskeviin asioihin. Olen yrittänyt avata lukijoille, mistä on kysymys suurissa ja pienemmissäkin rakennushankkeissa, kaavasuunnitelmissa, koulujen ja terveyspalvelujen muutoksissa sekä monenlaisissa muissa vireillä olevissa asioissa. Aiheet vaihtelevat suuresti ja välillä tulee ristipistoja melko kauas kaupunkiasioista.

Kun teet uutisen, mistä kaivat tietosi?

- Riippuu hyvin paljon uutisesta. Parasta olisi, jos löytyisi haastateltava, jota asia henkilökohtaisesti koskee tai joka siitä muuten parhaiten tietää. Jutun kokokin ratkaisee. Jos aihe liittyy johonkin kaupungin tarjoamaan palveluun, asiasta vastaavalta virkamieheltä voi tarkistaa faktoja ja kysyä selitystä, miksi asiat ovat niin kuin ovat.

- Erikoisalastani johtuen haastateltavina ovat usein myös poliitikot, varsinkin jos juttu koskee asiaa, josta ollaan tekemässä poliittinen päätös valtuustossa. Käytännössä voin kuitenkin haastatella ketä tahansa, jota asia koskee tai jonka voin kuvitella siitä jotain tietävän.

- Henkilöiden lisäksi tietoja kaivetaan myös papereista, esimerkiksi kaupungin päättävien elinten, kaupunginhallituksen, valtuuston ja erilaisten lautakuntien pöytäkirjoista ja esityslistoista.

Mitkä seikat vaikuttavat lähteiden sekä haastateltavien valintaan?

- Lähteiden ja haastateltavien valintaan vaikuttaa kokemus, vaisto ja sattuma. Jos tiedän, että joltakin henkilöltä saan luotettavaa tietoa, soitan hänelle. Yritän kuitenkin saada erilaisia näkemyksiä asioista.

- Jos kyseessä on oma aiheeni, joka perustuu johonkin itse näkemääni, kuulemaani tai kokemaani, haastateltava löytyy usein samassa yhteydessä. Kuunnellessani tai lukiessani muiden viestimien juttuja painan mieleeni "hyviä haastateltavia" eli ihmisiä, joilla on sana hallussaan tai jotka tuntuvat tietävän, mistä puhuvat.

- Aina haastateltavia ei siis ole sovittu ja mietitty etukäteen. Lähteissä ratkaisee luotettavuus. Tämä asia arvioidaan joka kerta erikseen.

Miten tarkistat juttusi faktat?

- Kuuluu ammattitaitoon tarkistaa asioita. Kuulopuheiden ja huhujen perusteella juttuja ei tehdä. Haastateltavan nimen kirjoitusasu ja titteli on syytä tarkistaa joka kerta. Jos jutussa esiintyy lukuja, ne voi tarkistaa vaikka googlettamalla jostain luotettavasta lähteestä. Tilastokeskus on aika hyvä, samoin eri tahojen omat nettisivut, kun kyse on niiden tiedoista.

- Läheskään aina asioissa ei ole yhtä totuutta, ja mielestäni erilaisten näkemysten tulee näkyä, vaikka se "vesittäisikin" juttua.

Onko olemassa aiheita, mistä et saa kirjoittaa?

- Koko urani aikana juttujani ei ole koskaan hyllytetty, mutta kylläkin muutaman kerran pyydetty muotoilemaan jokin kohta uudestaan "lievemmin" tai lyhentämään oleellisesti. Koen, että voin pitkälle vaikuttaa itse, mistä aiheista kirjoitan, vaikka ideoita tuleekin koko ajan uutistuottajilta ja muilta työkavereilta.

– Omat ideat ovat tietysti aina mieluisimpia, mutta sen mukaan mennään, mikä on päivän uutistilanne ja tarve.

Saako haastateltava lukea juttusi ennen sen ilmestymistä?

- Saa. Haastateltavalla on oikeus lukea oma osuutensa ja minustakin on parempi korjata virheet ennen jutun ilmestymistä kuin sen jälkeen.

Mitkä periaatteet ohjaavat työtäsi?

- Journalistin ohjeet tietenkin kaiken taustalla. Yritän olla oikeudenmukainen.

Jos lehdessä julkaistussa uutisessasi on virhe, miten toimit?

- Minusta virhe pitää mukisematta korjata. Jutussa olevasta asiavirheestä tehdään oikaisu, ja oikaisu julkaistaan niin lehdessä kuin Kalevan verkossa.

Onko sinua yritetty painostaa, lahjoa tai onko sinulle syötetty pajunköyttä?

- On. Kaikkea noita. Myös uhkailua on ollut. Pajunköyden syöttämisestä kirvelevä esimerkki on tapaus, jossa asiantuntijaksi esittäytynyt henkilö osoittautui jälkeenpäin itse juuri sellaiseksi, jollaisen toimintaa jutussa kritisoin. Hänen lausuntonsa ja asiansa oli ihan ok, mutta en olisi käyttänyt häntä asiantuntijana, jos olisin tiennyt. En tutkinut taustoja tarpeeksi tarkkaan ja totuus paljastui lukijakirjeestä jälkeenpäin.

 

 

MAINOS

Kommentoi

Kyllähän nykypäivänä media ohjaa ihmisten ajatuksia valitsemalla tarkasti mitä uutisoidaan ja mitä ei. Monet ihmiset eivät tajua, että heitä käännytetään median toimesta koko ajan. Ainoa, miten tämä mielipiteenmuokkaus estetään, on lopettaa median seuraaminen. Itse olen sen jo pääosin tehnyt. Suurin osa asioista ei vaikuta minuun henkilökohtaisesti mitenkään. Ei minun tarvitse tietää, montako ihmistä kuoli pommituksessa jossain tuhansien kilometrien päässä eilen, tänään ja huomenna. Nyt katsoin uutisia vaalituloksesta, joka oli oletetun kaltainen. Toisaalta eipä minun elämäni olisi muuttunut mitenkään vaikka joku muu olisi tullut valituksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi asia mihin olisi syytä kiinnittää huomiota on gallupit. Näissä vaaleissa osa gallupeista osoittautui erittäin epäluotettaviksi. Veikattiin, että toiseen vaaliin mennään. Tosin kuitenkin kävi, eli voiko gallupin hyväksyttävissä oleva virhemarginaali olla yli 12 prosenttiyksikköä?

Siksipä kysynkin, että mikä on niiden perimmäinen hyöty? Äänestysprosentin lasku? Luulen, että osa jättää äänestämättä ihan vain sen vuoksi, että ei usko "omalla" ehdokkaalla olevan mahdollisuuksia vaaleissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoinen aihe. Kuinka paljon medialähteet ovat valmiita valottamaan Venäjältä Suomeen tapahtuvan tiedonvälityksen manipuloinnin? Meille ei kerrota, mikä on musiikin top ten tänään. Me emme tiedä, mikä dekkari on kärjessä ja myy eniten, Meille ei tuoda edes filmejä Venäjältä. Meidän kouluissamme ei näytä olevan venäjä vaihtoehtona. Meille kyllä kerrotaan 200 henkilön mielenilmauksesta istuvaa presidenttiä vastaan. Meille ei kerrota tavallisten ihmisten samanlaisesta tavallisesta elämästä Pietarissa, jossa alueella asuu koko Suomen kansan kokoinen väestö. Meille halutaan kertoa ainoastaan, että Venäjä tulee itärajan ylitse, mutta jätetään kertomatta, miksi se tulisi, kun sen täytyisi samaan aikaa evakuoida 7 miljonaa ihmistä taideaarteisen keskustansa ympäriltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Klikkiotsikot opettavat lukijansa epäilemään kaikkea, mitä lehti suoltaa - koko homman jujuhan on se, että lukijaa huijatataan klikkaamaan valehtelulla ja vääristelyllä. Eipä sitten tarvi ihmetellä, jos lehtien luotettavuus laskee lukijoiden silmissä. Itse olenkin systemaattisesti ryhtynyt boikotoimaan klikkiotsikoita ja niitä käyttäviä lehtiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samoilla linjoilla, en ole enää vuosiin avannut iltalehteä ja iltasanomia mauttomien uutisotsikoiden takia. Vaikka välissä olisikin jotain tähdellisempiäkin otsikoita, niin ne kyllä löytyvät muualtakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aikoinaan keskuudessamme oli medioissa aiheena kuinka rehellisinä muut maat pitävät suomalaisia. Ei pidä enään nykyään paikkansa. Valtamediasta lähtien keskinäinen kansanvedätys alkaa olla tämänpäivän suomessa jo arkipäivää.
Uusia suomalaisia tulee kokoajan ja valheellisuuden ja epärehellisyyden leima ottaa yhä tiukemmin otteen suomalaisuudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

63
Kysyimme: Miksi Oulun linja-autoasemalla ei ole tauluja, joista näkisi autojen lähtö- ja tuloajat?
28
Tuiranpuiston kehittämiskaavailut kuumensivat tunteita – Asukkaat haluavat puiston pysyvän puistomaisena ja täysin ennallaan
19
Professori irtisanomisten helpottamisesta pienyrityksissä: Kuluisi vuosikausia, että irtisanomisperusteet vakiintuvat
15
Uusista sellutehtaista on puhuttu jo kolme vuotta, päätöksiä yli 5 miljardin hankkeista ei ole vieläkään
14
Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pinaattikeittoa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään?
10
Nuoret tekevät yhä vähemmän abortteja Suomessa – "Tämän ajan kulttuurissa on jotain sellaista"
9
Koeajossa: Mainoslause "Kaikkien aikojen paras Ford" ei jää kovin kauaksi totuudesta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ei varaa eläkkeiden korotuksiin

se ei saisi antaa "etua "suurituloisille? Me tämä maa elätetään. 10%, eli suurituloiset maksaa pitkästi yli puolet vero... Lue lisää...
MIksi?

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image