Kulttuuri

Kun rotua jalostettiin Pohjoismaissa – saa­me­lai­soh­jaa­jan omakohtainen kipuilu tuntuu elokuvan ytimessä

Elle Marja (Lene Cecilia Sparrok) käy saamelaista koulua, mutta hän kuitenkin unelmoi elämästä toisaalla. Oman identiteetin vaihto osoittautuu vaikeammaksi kuin hän uskoikaan. KUVA: NORDISK FILM DISTRIBUTION A/S
Kulttuuri 6.2.2019 7:00
Laura Krohn

Kriitikko Pekka Eronen vaikuttuu ruotsalaiselokuvasta, jossa sahataan saamelaisia juuria

Saamelaisveri

★★★★ Minkä muotoinen on kunnollisen, rotupuhtaan ihmisen pääkallo? Amanda Kernellin elokuvan alkupuolella valtion virkamies saapuu tekemään mittauksia saamelaiskoulussa.

Kohtaus puistattaa. Ensin tarkistetaan nuoren Elle Marjan pään muoto, nenän pituus, silmien etäisyys toisistaan ja hampaiden kunto. Sitten otetaan väkisin alastonkuvia koko luokan edessä. Eikä tytöltä tietenkään kysytä mitään.

Semmoinen edusti järkilinjaa 1930-luvun Ruotsissa. Eugeniikasta, eli rodunjalostusopista, tulee nopeasti mieleen natsit ja Saksan ihmiskokeet toisen maailmansodan aikana, mutta osattiin Pohjoismaissakin. Erityisesti länsinaapurissa kansan puhtautta käytiin vaalimaan innolla.

Etelässä saamelainen on friikki

Lene Cecilia Sparrok riipaisee Elle Marjana, jonka kohtaloksi koitui varttua juuri noina vuosina. Hän oppii saamelaiskoulussa ja kylillä häpeämään omaa taustaansa. Unelmissa alkaa kangastella yliopistokaupunki Uppsala, mutta sekin on hankala paikka tunturin juurella varttuneelle tytölle.

Kaukana kotoa Elle Marja haluaa päästä eroon juuristaan, mutta Uppsalassa niitä vasta kiskotaankin esiin. Etelässä saamelainen on friikki – sirkuseläin, jota pyydetään näön vuoksi vähän joikaamaan.

Kirpaisee enemmän kuin Klaus Härön vastaava

Suomalainen Klaus Härö kuvasi ruotsalaisen rodunjalostuksen menneisyyttä vuoden 2007 Uudessa ihmisessä. Sekin kirpaisi, mutta Saamelaisveri menee syvemmälle, ihon alle.

Sparrok on juuriltaan eteläsaamelainen näyttelijä, jonka työskentelystä onkin kaikki ulkokohtaisuus tiessään. Hän selvästikin tietää, mitä Elle Marja käy läpi.

Myös ohjaaja Kernell on tunnustanut, että häpesi nuorena itse omia saamelaisia juuriaan. Omakohtainen kipuilu tuntuukin elokuvan ytimissä. Niin kuin tilinteossa kuuluukin.

Siksi Saamelaisveri ei tarvitse lopulla sanoja ja selityksiä. Vanhan Elle Marjan katse kertoo kylliksi. Ensiesitys. (Ruotsi 2016)

Yle Teema & Fem keskiviikkona 6.2. klo 22.00

MAINOS

Kommentoi

Kiitos kaleva. Pitääpä muistaa katsoa elokuva.

Norjassa tuhottiin suomalaistausta hyvin tehokkaasti vime vuosisadalla, nyt on jonkilainen selvitys asiasta menossa mutta komiteassa ei lainkaan uhrien - kveenien edustusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylellä on juuri näytetty kolmiosainen sarja suomalaisesta rodunjalostuksesta. Viime viikolla oli viimeinen osa.
Yle Areenasta varmaan löytyy. Siinä oli esim. saamelaisten tutkimista.

Hyvissä aikeissa, ohjelmasarjan nimi. Häpeällistä historiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rotua on jalostettu myös Suomessa, ja sitä olisi hyvä tuoda laajempaan tietoisuuteen. Viime vuosisadan vaihteessa maamme suomenruotsalaisessa kansanosassa, erityisesti sivistyneistössä, levisi nopeasti rotuteoria, jonka mukaan suomensuomalaiset ovat turaaneja, "metsien pölkkypäitä", jotka ovat levinneet Aasiasta Suomeen ja jotka ovat joka suhteessa suomenruotsalaista valtiaskansaa heikompia.

Niinpä suomenruotsalaiset naapurin entisen siirtomaaisännän suosiollisella siunauksella ja avustuksella harjoittivat 1900-luvun alussa täysin avointa ja häikäilemätöntä eugeniikkaa Suomessa: suomenruotsalaisen "rodun" puhtaus yritettiin säilyttää palkitsemalla perheenäitejä, jotka olivat pyöräyttäneet ruotsinkieliseen kotiin vähintään neljä tervettä pellavapäätä, erityisesti köyhään suomensuomalaiseen väestöön kohdistettiin pakkosterilisaatiota ja aatteellisella valistuksella yritettiin estää avioliittoja suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä.

On tavallaan tragikoomista, että vielä jokusia vuosia sitten RKP jakoi johtavan suomenruotsalaisen rasistin ja rotuteoreetikon A.F. Freudenthalin mukaan nimettyä mitalia mielestään ansioituneille kansalaisille. Toinen tragikoominen seikka on se, että Suomen SDP oli näkyvästi ja aktiivisesti mukana suomenruotsalaisesten harjoittamassa eugeniikassa ennen toista maailmansotaa.

Koskahan näemme tästä Suomen historian häpeäpilkusta tehdyn elokuvan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tunnetuin Freudenthal-palkittu on Paavo Lipponen, joka toimii myös äärirasistisessa ruotsalaistamisjärjestössä svensk.nu:ssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkä oikea ilmaisu on Suomen ruotsinkieliset tai siksi itsensä mieltävät.
Esim. Jörn Donner sanoi taannoin, että Suomen ruotsalaisia ovat vain ne harvat, jotka nyt ovat tuleet käväisemään vaikkapa laivareissulla sieltä ruotsista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

8:00
Essee: Ihminen on sama aina ja kaikkialla – Jos ihmiset lukisivat enemmän, suvaitsemattomuutta, rasismia ja vihaa olisi vähemmän Tilaajille
7:00
Päivän elokuvapoiminnat: Kuinka Päätalosta tuli kirjailija? Kai Lehtinen on mainio tulkki uraansa aloittelevalle Kallelle
7:00
Tapani Brotheruksen talo täyttyi pakolaisista Chilessä 1970-luvun, sankaritarina nousi julkisuuteen kunnolla vasta nyt
7:00
Miksi äiti saa olla puhelimella, mutta lapsi ei? Suosittu bloggari vetää tiukkaa linjaa ja potee huonoa omaatuntoa – Kokosimme vinkit ruutulasten vanhemmille Tilaajille
7:00
Poistuuko yksityisen osakeyhtiön vähimmäis­pääomavaatimus? Kaupallinen yhteistyö
21.4.
Ukrainan presidentiksi nouseva Volodymyr Zelenskyi on oligarkin tukema näyttelijä ja yrittäjä
21.4.
Pikkuleijonien taival MM-mitalipeleihin mutkistui entisestään – tappioputki kolme ottelua

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

ISMO LEIKOLA SEURAAVA PRESIDENTTI.

Paljon sitä metsää ole, mutta nyt on varmaa, että ei oo paljon älliäkään. Lue lisää...
Ei sulla

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

22.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image