Kulttuuri

Kier­to­liit­ty­mis­sä näkee taidetta, rupeleita, pienoistaloja ja turbiinin osia – katso kooste Oulun seudun kier­to­liit­ty­mä­tai­tees­ta

Useisiin Oulun seudun kiertoliittymiin on laitettu taidetta.
Kulttuuri 12.10.2018 20:07
Esko Aho

Usein kiertoliittymien keskelle nousseet rakennelmat muistuttavat ite-taiteen joukkoistettuja versioita. Liikenneturvallisuus ei juuri aseta rajoja mielikuvitukselle, sillä liittymän läpi ei säännösten mukaan edes tarvitse nähdä toiselle puolelle.

Suomessa katujen ja maanteiden kiertoliittymät ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet Ruotsin tapaan.

Tutkimusten mukaan niissä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia kuin tavallisissa risteyksissä. Kiertoliittymistä menee tunnissa läpi enemmän autoja kuin nelihaara-risteyksistä eikä liikennevaloja tarvita.

Tämä oli osa teknisestä selityksestä. Mutta aina, kun kunnan keskeiselle paikalle piirretään iso, tyhjä ympyrä, herää ihmisissä halu täyttää tila jollakin heille merkityksellisellä: kukilla ja pensailla, alueelle luonteenomaisilla rakennelmilla tai jopa julkisella taiteella.

Töiden tilaamiseen arvostetuilta ammattitaiteilijoilta tierahat eivät tavallisesti riitä, minkä vuoksi päädytään ratkaisuihin, jotka pyrkivät kuvaamaan kunnan luonnetta, elinkeinoelämää tai kulttuuria mahdollisimman pienin kustannuksin.

Kiertoliittymätaiteesta onkin Suomessa muodostunut eräänlainen ’ite’-taiteen joukkoistettu versio. Sitä voisi kutsua ’me ite’ -taiteeksi.

Valmiissa, tuunatussa liittymässä kuvastuvat paitsi kunnan senhetkiset asukkaat, myös talouden ja hengen viljelyn tila.

Suomen kiertoliittymissä komeileekin taideteosten lisäksi muun muassa erikokoisia kivipaasia, rupeleja, turbiinin osia, lentokone, pienoistaloja, maasta törröttäviä rautoja ja jopa hiekkadyynejä.

Pia Hentusen kiitelty taideteos Arjen helmiä sijaitsee Tyrnävän keskustassa. KUVA: Jarmo Kontiainen

Oulussa ja lähiseudulla valikoima on selvästi hillitympi. Valtaosan harvoista rakennelmista voi laskea kuuluvaksi kuvataiteen piiriin.

Näkökulmat vaihtelevat. Risuniityntieltä Pateniemestä löytyy jopa syksyinen kasviasetelma, jonka värit ja muodot pääsevät parhaiten oikeuksiinsa ylhäältä päin katsottuina.

Oulunsalon Lentokentäntien kiertoliittymässä pitkään liehunut ja koiranleuoille kondomitarhan mieleen tuonut Outi Niskasen Tuulipussilegioona valitettavasti purettiin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden määräyksestä.

Sen sijaan seuraavassa Lentokentäntien risteyksessä on säilynyt Nina Väistön kaksiosainen teräsisnstallaatio Valopensas.

Kuvataidekriitikko Timo Jokelainen kirjoitti Kalevassa 2003, että edellä mainittujen ympäristötaideteosten tarkoituksena oli osaltaan kehittää Lentokentäntiestä käyntikortti, jonka perusteella ilmatietä tuleva mieltäisi Oulun seudun korkeatasoiseksi teknologian ja osaamisen keskukseksi.

Lentokentäntien teokset suunniteltiin osiksi niin sanottua Oulun seudun laatukäytävää.

Näiden rakennelmien ja taideteosten tasoa ei Suomessa seuraa tai valvo kukaan muu kuin tilaaja ja maksaja. Pääperiaate on, että tienpitäjä toteuttaa vaatimattoman ympyrän ilman erityistä koristelua.

Jos tie on valtion hoidettavana, kunta siitä huolimatta yleensä toteuttaa ja kustantaa sen alueella oleviin liittymiin tulevat ylimääräiset rakennelmat. Valtio voi kyllä auttaa asennustöissä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Timo Mäkikyrö kertoo, että kiertoliittymien ”monumentit” syntyvät ympäristön parantamisen näkökulmasta.

– Minulla on sellainen muistikuva, että Limingan Haaransillan latomuistuman toteutti valtio, koska liittymä ei sijaitse Limingan taajaman kohdalla ja toteutus on pelkistetty.

Rakennelmat halutaan useimmiten taajaman pääliittymään kertomaan jotain olennaista kunnasta ja sen identiteetistä. Pyhäsalmella sellaisella paikalla on kaivosvaunu.

– Liikenteeseen liittyvien näkemävaatimusten perusteella rajoituksiin ei juurikaan törmätä, sillä kiertoliittymän läpi ei tarvitse nähdä vastakkaiselle puolelle. Esimerkiksi Kuusamossa on suuri työ valtatie viiden keskellä ja toinen lentokentälle johtavalla tiellä.

Haaransillan latomuistumaan on törmäilty autoilla, kuten monien muidenkin kiertoliittymien rakennelmiin.

– Törmäyksiä tapahtuu sekä tahallisesti että tahattomasti. Kiertoliittymät sijaitsevat aina matalan nopeuden alueilla, joten somisteita ei tarvitse suunnitella törmäysturvallisuuden näkökulmasta.

Limingan Haarasillan Ikkuna tulevaisuuteen -teoksen ovat suunnitelleet silloisen Tielaitoksen projektipäällikkö Jorma Kostama, ympäristöarkkitehti Laura Soosalu ja ympäristösuunnittelija Pirkko Tanska. KUVA: Jarmo Kontiainen

Mäkikyröllä on oma suosikkinsa Pohjois-Pohjanmaan kiertoliittymätaiteen raitilla.

– Monet rakennelmat täyttävät tehtävänsä, vaikka sekin aina näkyy, kuinka paljon asiaan on panostettu rahallisesti. Tyrnävän keskustan hevonen ja pallot ovat mielestäni erityisen onnistunut kokonaisuus varsinkin iltavalaistuksessa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (34)

Olen aina tykännyt tuosta latoteoksesta, kun parisen kertaa vuodessa ajan siitä ohi synnyinseudulla käydessäni. Mihin muuten hävisi Kärsämäen "valosuihku"? Se oli kiva kaamoksen pimeydessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä oli joitain kommetteja että kiertoliittymän keskellä ei saisi olla mitään rakennelmia, kun haittaavat näkyvyyttä. Minä kysynkin, että miksi ei? Eihän siitä kiertoliittymästä tarvitse toiselle puolelle nähdä, kun sehän riittää että näkee onko sieltä vasemmalta tulossa ketään, jota pitäisi väistää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väärin. Oikealta voi tulla kolmeakymppiä pyöräilijä, jota on väistettävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haaransillan taiteilija voisi käydä edes korjaamassa valaistuksen suuntauksen, nykyisellään häiritsee liikenteen havainnoimista. Paras ratkaisu olisi poistaa teoksen valaistus kokonaan. Ei tuo nyt niin hieno teos ole, että pimeälläkin pitäisi nähdä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo Haaransillan latomuistuma on kyllä huonoin taideteos mitä nyt näin yhtäkkiä mieleen tulee, jaa taitaa Iissä olla jotain isoja metallipönttöjä, jotka ovat samalla arvostustasolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taideteokset ok! Jäätävä pusikko josta ei näe läpi ei ole ok.. Korostan aiemmin mainittuja Haukiputaan ja Oulunsalon ympyröitä. Haukiputaan keskustassa joutuu väkisin jarruttelemaan. "Tuleeko sieltä, no ei tule, no tulee sittenkin, no entä nyt, no tulee, no se ajoikin suoraan" Sujuvoittaako liikennettä? No ei.. Miten saadaan kaupungin tietoon? Jos luvan saisin voisin käydä itse raivaamassa, ja viedä roskatkin pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pittää niissä jotain raskasta rautaromua tai betoniporsaita olla,muuten kaaharit ajaa läpi! Mutta ei pensaita eikä puita näkyvyyttä estämässä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turhaa työtä koko kiertoliittymien tilataiteiden tekeminen. Parempi olisi kunnostaa olemassa olevia asunalueita ja lisätä työmiehiä ja koneita kunnostamaan esim; Jäälin viemärityötä joka on aikaisemman kommentin mukaan vuoden myöhässä. Viemäri putket ja vanhat kaivonrenkaat joutaa pois alueen tienvarsilta,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä oli hyvää, uutta tietoa. Minä olen nimittäin ollut siinä uskossa, että tuo Tyrnävän patsas kuvaa Tyrnävän perustajaa! Sitä en toki tiedä, kuka ratsastaja sitten on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa kyllä aika säälittävä kooste. Ois muuten hyvässä jutussa voinu olla kuvia useammasta ympyrästä. Varsinkin kun otsikossa houkuteltiin koostetta katsomaan. Videossakin näkyi muutamasta ympyrästä valokuva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko niin, että jos laki ei kiellä niin viranomainen ei älyä käyttää harkintakykyä. Liittymien tarkotus on alunperin liikenteen sujuvoittaminen. Näkyvyys on liikenteessä ensimmäisellä sijalla. No sittenpä viranomaiselle puhkeaa luovuuden puuska ja kun laki ei kiellä niin sitten keksitään kiertoliittymä. Vihreitä arvojakin kunniaan! Liittymä täyteen pusikkoa ja autoilija hengenvaaraan. Autoilu on pahasta. Osaavatko edes hävetä verovarojen väärinkäyttöä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi sinne ympyrän toiselle puolelle pitäisi nähdä? Ei sieltä kukaan pääse yllättäen "hyökkäämään". Vai oletko kenties niitä autoilijoita, jotka eivät uskalla ajaa ympyrään ennenkuin se on kokonaan tyhjä muista autoista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei siinä sen kummempaa. Jos nopeusrajoitus on 60 ja ympyrästä näkyy 10m (Oulunsalo!!!). Oletetaan, että nopeus ympyrässä puolet eli 30km/h eli 8m/s niin mieluummin teen vaikka 2s:ssa päätöksen menenkö ympyrään kuin 1s:ssa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja voi sitä onnea kun pääseekin menemään juuri toisen edestä. Olisihan se ollut häpeä jos olisi menettänyt pari sekuntia ottaessaan kiertoliittymän vähän rauhallisemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ymmärrä miksi pitäisi nähdä mitä siellä kiertoliittymän toisella
puolella tapahtuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se on hyvä nähdä esteettä koko ympyrä ja ennakoida tilannetta. Siitä ei ole mitään haittaa,päin vastoin! Näitä tämmösiä jotka ajaa puskurissa kiinni,ei ole taitoa ennakoida tulevaa yllättävää tilannetta ja siksi niitä peräänajoja tapahtuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi tuokin, kuin täyteen pensaita istutettu ympyrä,jossa ei näe mitään toiselle puolelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (34)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Joko olisi aika rekisteröitymiseen

On sillä ainakin kaksi merkitystä. Se, että tiedän rekisteröityneen nimimerkin kirjoituksen kirjoittajaksi jokseenkin va... Lue lisää...
Arvo Tasa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image