Kulttuuri

Kalevan arkistosta: Ajattoman tulkitsija Monna Kamu

Laulusta tuli Monna Kamulle jo varhain tärkeä väline jäsentää maailmaa ja itseä. Hänen ei ole tarvinnut olla vaiti, vaikka Agit Prop onkin ollut aika ajoin telakalla. Yhteistyö esimerkiksi Kaj Chydeniuksen kanssa on ollut tuloksekasta ja Kamu onkin yksi säveltäjän luottolaulajista. KUVA: Mauri Ratilainen/com.pic
Kulttuuri 1.5.2017 17:37
Pia Kaitasuo

Juttu on julkaistu Kalevassa 1.5.2013.

Vappu ei ollut ennen muinoin vappu ilman punalippuja, marsseja, suuria joukkoja ja musiikkia.

Nyt vasemmisto on varjo entisestään eikä tuolta ajalta ole jäänyt jäljelle kuin vain vähän.

Yksi on Agit Prop -kvartetti, ajan suomalaisen poliittisen laululiikkeen parasta edustava. Monna Kamu, 63, on ollut sen jäsen vuodesta 1972 alkaen.

Vasemmistolaisuus ei tullut hänelle kodin perintönä kuten monille aikalaisille.

”Olen sellainen myöhäisherännyt. En ollut esimerkiksi Vanhan valtauksessa, ei se kiinnostanut minua.”

Klassikkolaulut olivat sentään tuttuja. ”Faija osasi kaikki työväenlaulut, koska se oli syntynyt 1800-luvun loppupuolella ja hänen isänsä oli aktiivi sosiaalidemokraatti. Joku faijan broideista kuoli Hennalassa.”

Kaikki alkoi, kun Toni Edelmann, kurssitoveri Sibelius-Akatemiassa, pyysi kolmannen vuoden opiskelijaa Koiton Laulu -kuoroon.

”Siellä oli kaikki nuo tyypit – siis Sinikka Sokka, Pekka Aarnio ja Martti Launis.”

Porukka tunsi toisensa jo rippikouluajoilta.

Pian näiden vuotta aiemmin perustamaan Agit Propiin tarvittiin uusi altto.

”Menin koelauluun, ei siihen niin vain liitytty. Ne sanoivat, että se oli ihan ok.”

Stemmat piti opetella korvakuulolta, mikä oli ajan tapa. ”Kuuntele levyltä, ne sanoivat. Minä olen nykyään aika haka kuuntelemaan levyltä.”

Kamu kertoo nähneensä klassikkobiisin Natalian nuotit ensi kerran maaliskuussa 2013.

Monnan liittyminen poliittiseen laululiikkeeseen ei herättänyt kummeksuntaa sen kummemmin kotona kuin kaveripiirissä. Kaikki olivat tuolloin jotakin mieltä, Kamu huomauttaa.

”Eihän politisoitumiselta voinut välttyä. Oikeiston tyypit kuten Kanervat ja muut olivat ihan yhtä syvällä omalla puolellaan.”

Vasemmisto veti paremmin. ”Se oli aktiivisempi, isompi ja globaalimpi”, Kamu luonnehtii.

”Mentiin minne tahansa, ja me reissattiin keikoilla silloin ympäriinsä, oli ’meitä’. Mikään paikka ei koskaan ollut vieras. Siellä oli ihmisiä, jotka jakoivat sinun ajatuksesi.”

Voi siis sanoa, että Agit Prop oli ensimmäinen kansainvälisesti menestynyt populaarimusiikin yhtyeemme.

Agit Propin asemasta kertoo se, että yhtye osallistui Suomen vuoden 1975 euroviisufinaaliin. ”Emmekä me olleet edes viimeisiä”, Kamu tähdentää.

Ylimääräisenä mukaan otettu On jotain mikä yhdistää, Henrik Otto Donnerin sävellys Pentti Saaritsan sanoihin, edusti tekstiltään puhtaasti ajan teemoja.

Lauluyhtyeen toiminta hiipui 1980-luvun alkuun. Yhdessä oltiin pitkästä aikaa säveltäjä Eero Ojasen 50-vuotisjuhlissa 1993.

”Silloin joku kysyi, milloin esiintyisimme julkisesti”, Kamu muistelee. ”Aarnion Pekka vastasi, että sitten kun Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä. Että se olisi moraalinen velvoite. Ei siihen mennyt kauaa.”

Mikä Agit Propin kohdalla on toisin nyt?

”Ennen tekstit olivat suoraan ajassa – niin kuin joku Juna hiljaista miestä kuljettaa. Nyt on tärkeää, mitä laulujen välissä tapahtuu.”

Tällä Kamu tarkoittaa sitä, että Aarnio laatii klassikkolaulujen väliin spiikit, jotka sitovat laulut tähän aikaan.

”Tai että Pekka puhuu tästä ajasta ja laulamme väliin jotain siihen sopivaa. Me olemme vitsailleetkin joskus, että ’Pekka Aarnio featuring Agit Prop’.”

Kamu vilauttaa aanelosta, suunnitelmaa erään konsertin sisällöstä. Yksi alaotsikoista kuuluu ”Aina esitettävää”.

Mielenkiintoista! Mitä se on, jota esitetään joka kerta?

”No ilman jotain Nataliaa sieltä lavalta ei pääse elävänä ulos”, hän nauraa.

Sinä tiedät luokkasi lait kuuluu listalle myös. Samoin sen rinnakkaisteos Lintu mustasiipi lennä.

Kaj Chydenius sävelsi kvartetille molemmat Elvi Sinervon runot, jotka synnytti niin sanottu Kemin veritorstai vuonna 1949.

”Lintu mustasiipi edustaa paatosta sanan parhaassa merkityksessä. Se on aivan herkullinen esitettävä! Cool. Se lauletaan kovaa kädet housujen sivusaumoilla.”

Portugalilaislaulu Grandola, jota pidetään Neilikkavallankumouksen ”toisena lähtölaukauksena”, on listalla itse oikeutetusti kuten myös toinen kansainvälisen solidaarisuuden ilmaisu, Allendelle.

Kesäkuussa 1973 Agit Prop oli mukana Chilessä laulufestivaalilla ainoana eurooppalaisena esiintyjänä. ”Rakastuin siihen maahan sen siliän tien.”

Kamu voi kehua paiskanneensa kättä presidentti Salvador Allenden kanssa.

Tunnelma Chilessä oli tuolloin jo tiheä. ”Kihisevä ja vaarallinen. Meillä oli turvamiehet”, hän muistelee.

”Se matka oli silti varmaan elämäni suurin elämys, vaikka siellä oli vallankaappausyritys ja meidät poistettiin maasta turvallisuussyiden takia aika nopeasti.”

Syyskuun 11. päivä 1973 armeija nousi kenraali Pinochetin johdolla hallitusta vastaan, ja Allende kuoli oman käden kautta, nyt tiedämme.

”Vai tiedämmekö?” Kamu heittää.

Sotilasvallankaappaus ja presidentin kuolema, jota pidettiin teloituksena, herättivät voimakkaita reaktioita – ja lauluja – ympäri maailmaa. Suomessa säveltäjä Eero Ojanen teki vain kolme vuorokautta tapahtuneen jälkeen Pentti Saaritsan tekstiin laulun Allendelle. Sitä pidetään parhaana.

”Se alkuperäinen nuotti on Santiagossa Chilessä Allende-museossa.”

Musiikki on kuitenkin vailla poliittista taakkaa, Kamu näkee.

”Se meidän ikäpolvi, joka silloin meuhkasi puolin ja toisin, on vanhentunut. Me muistelemme nuoruuden aikoja, ja tälle yleisölle Agit Prop edustaa nostalgiaa.”

Itse asiassa tämä on jotain, mitä Kamu ei tavoitellut.

”Silloin nuorena tyttönä ajattelin kainosti, että tämä nuorisomusiikki – toisille se oli Rolling Stones, toisille poliittiset laulut – se on aikansa ja sitten se menee. Tulee uudet ajat ja uutta musiikkia. Nuoruus onkin seurannut mua koko elämän.”

Monille työväenmusiikki oli aikoinaan virsiin verrattavaa hartaudenharjoitusta.

”’En ole tässä maailmassa yksin’ -ajatus, sehän on myös Jeesus-lauluissa”, Monna Kamu toteaa.

”Ihminen on sosiaalinen olento. Haluaa yhteisiä kokemuksia, olla muiden kanssa eikä myöskään pärjää yksin.”

Kaleva keräsi Spotify-listan työväenlauluista, joiden turvin voi virittyä vanhan vapun tunnelmaan.

Kaleva.fi julkaisee tämän arkistojutun vapun kunniaksi. Juttu on julkaistu alun perin vappupäivänä 2013.

Monna Kamu

Syntynyt 30.5. 1949 Helsingissä.

Muusikkoperheen kasvatti: isä-Väinö Helsingin kaupunginorkesterin kontrabasisti, äiti-Eine opiskeli laulua, vanhempi veli Esa on alttoviulisti ja Okko kapellimestari.

Pianonsoiton lehtori Espoon musiikkiopistossa.

Opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1968–74. Opiskellut myös laulua ja opettanut sitä mm. näyttelijöille.

Agit Prop -kvaretin altto 1972 alkaen.

Laulanut useissa kuoroissa mm. Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.

Esiintyy aktiivisesti Kaj Chydeniuksen kanssa.

Julkaissut kaksi soololevyä: Äkkiä elämässä (1999), Vierelläsi (2005).

Lue lisää 01.05.2013 Kalevasta.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Ennen vappua vietettiin katsomalla kommunistien marssia. Nyt vappua vietetään katsomalla vanhojen autojen kulkuetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

34
Kommentti: Hulevesilasku tulee, vaikka ei johtaisi vesitippaakaan ulos tontilta
28
Eläkeläiset osoittivat mieltään Pudasjärvellä pankin käteisnostojen rajoittamisesta – käteistä saa jatkossa vain neljän tunnin ajan viikossa
12
Sulamisvedet ja loska aiheuttavat ongelmia Oulun seudulla – lähetä kuva hankalista paikoista
12
Oulu toivoi paria miljoonaa seksuaalirikosten ehkäisyyn, mutta summa jäänee pienemmäksi – muut kaupungit eivät ole hakeneet yhtä isoja summia
9
Tuore laskelma väläyttää tuntuvia korotuksia työeläkemaksuihin tulevaisuudessa – Suomen eläkejärjestelmä voi kriisiytyä alhaisen syntyvyyden takia
9
Sdp:n etumatka kokoomukseen nähden kasvoi hieman
6
Sulamisvedet tulvivat kaduille viime vuotta pahemmin – yöpakkaset tuovat helpotusta loskainfernoon, mutta tekevät kaduista liukkaita

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Oulun Stora Enson tehdas onko seuraava?

121 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeiden OSTOvoimaa on korotettava

Eläkeläiset oli yksi valtavan suuri kansalaisryhmä, jota oikeistohallituksemme kohteli kaltoin. Meillä on yhtäjaksoisti ... Lue lisää...
korjaus helppoa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image